Rikoslakiin kirjatut rikokset lisääntyivät viime vuonna seitsemällä prosentilla, henkirikoksissa selvää laskua
Erityisesti ryöstö- ja pahoinpitelyrikokset lisääntyivät vuonna 2023 edellisvuodesta, ilmenee Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tuoreesta julkaisusta.
Vuonna 2023 kirjattiin 64 kuolemaan johtanutta väkivaltarikosta: Näiden rikosten määrä laski selvästi, lähes neljänneksellä vuoden 2022 tasosta ja jäi samalla viimeisen kymmenen vuoden jakson matalimmaksi. Sekä henkirikosten lukumäärä että väkilukuun suhteutettu henkirikostaso olivat selvästi alle 1990-luvun ja 2000-luvun alun keskitason ja myös matalin kymmenvuotisella seurantajaksolla.
Tietoon tulleiden pahoinpitelyjen määrä kasvoi selvästi. Nuoret ovat vanhempia ikäryhmiä useammin sekä epäiltynä että uhreja väkivaltarikoksista. Viranomaistilastojen noususta huolimatta kyselytutkimuksissa fyysistä väkivaltaa kokeneiden osuus pysyi kuitenkin samalla tasolla kuin vuonna 2021. Tilastoitujen ryöstörikosten määrä jatkoi edellisvuoden tavoin kasvuaan. Törkeitä ryöstöjä oli neljännes edellisvuotta enemmän.
Viranomaisten kirjaamat seksuaalirikokset lisääntyivät selvästi. Nousua selittää olennaisesti vuoden 2023 lainsäädännölliset muutokset, joissa tunnusmerkistöjä laajennettiin ja rangaistuksia kovennettiin. Lisäksi nousua selittänee mahdollisesti muutokset rikosten ilmoittamisessa. Kyselytutkimukset ilmensivät pitkään laskua lapsien uhrikokemuksissa, mutta tuoreimman Lapsiuhritutkimuksen mukaan suunta saattaa olla osin kääntymässä. Erityisesti verkon kautta tapahtuneen rikollisuuden uhrikokemukset ovat kyselyidenkin mukaan nousussa. Pitkällä aikavälillä viranomaisten kirjaamat lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset ovat lisääntyneet.
Vuonna 2023 varkausrikokset nousivat noin puolitoista prosenttia edellisvuodesta. Tämä johtui erityisesti näpistysten lisääntymisestä, näpistykset kattavatkin hieman yli puolet kaikista varkausrikoksista. Omaisuusrikoksista myös petokset jatkoivat voimakasta kasvuaan.
Lähes neljännes poliisin tietoon tulevista rikoksista on liikennerikoksia. Vuonna 2023 nuorten (15–24-v.) osuus kaikista liikennerikoksista epäillyistä oli noin 29 prosenttia, kun taas törkeissä liikenneturvallisuuden vaarantamisissa vastaava nuorten osuus oli 53 prosenttia. Yhdeksän kymmenestä näistä nuorista oli miehiä.
Alle 18-vuotiaiden pahoinpitely- ja ryöstörikoksissa nousua
Alle 18-vuotiaiden epäiltyjen osuus poliisin tietoon tulleissa rikoksissa on pysynyt tasaisena 2010-luvulla, mutta kääntynyt viime vuosina nousuun useissa rikoslajeissa. Erityisen paljon ovat lisääntyneet alle 18-vuotiaiden pahoinpitely- ja ryöstörikokset. Voimakkainta kasvu on ollut alle 15-vuotiaiden ikäryhmässä. Nuorisorikollisuuskyselyn mukaan rikoksen uhriksi joutuneiden nuorten osuus on hieman kasvanut, mutta kasvu on huomattavasti vähäisempää kuin poliisin tietoon tulleessa rikollisuudessa. Voimakkainta kasvu on väkivallalla uhkaamisen kohdalla.
Vuonna 2023 tilastoitiin lähes 26 750 huumausainerikosta, joka on lähellä viime vuosien keskiarvoa. Huumausainerikosten määrät ovat lähes kaksinkertaistuneet vuosituhannen alun tasosta. Noin kaksi kolmesta kaikesta tilastoidusta huumausainerikollisuudesta on huumausaineiden käyttörikoksia.
Ympäristörikollisuus on maailman neljänneksi suurin ja alati kasvava rikollisuuden ilmiö, johon liittyy useita uhkakuvia aina järjestäytyneestä rikollisuudesta rajat ylittävään rikollisuuteen. Suomessa rikoslain mukaisia ympäristörikoksia tulee viranomaisten tietoon vuosittain noin 450 ja luonnonvararikoksia noin 170. Ympäristörikosten törkeät tekomuodot ovat harvinaisia.
Rikollisuustilanne 2023 -julkaisu antaa kokonaiskuvan suomalaisen rikollisuuden tasosta, rakenteesta ja kehityslinjoista. Julkaisussa pureudutaan eri rikoslajien ominaispiirteisiin ja ajankohtaisiin ilmiöihin hyödyntämällä viranomaislähteitä ja kyselytutkimuksia. Tarkastelun kohteena ovat keskeiset rikoslajit sekä ajankohtaiset rikollisuuteen liittyvät ilmiöt, kuten nuorisorikollisuus ja ympäristörikollisuus.
Lisätiedot:
Suunnittelija Ilari Kolttola
Puh. 029 4120865
ilari.kolttola@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiLinkit
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Viikin lehmät kirmasivat laitumelle – lataa riemukkaat videot median käyttöön!3.5.2025 13:26:46 EEST | Tiedote
Suomen urbaaneimmat lehmät ovat kirmanneet iloiten laitumelle Viikin tutkimustilalla ensimmäisen kerran talven jälkeen. Perinteikäs koko perheen tapahtuma keräsi yleisöä laitumen laidalle Helsingin maantieteelliseen keskipisteeseen lauantaina 3.5. arviolta 6 000 henkeä.
Polttavaa tiedettä, viileitä tanssimuuveja – Suomeen voitto kansainvälisessä tiedeviestintäkilpailussa2.5.2025 13:17:05 EEST | Tiedote
Sulo Roukan ja monitaiteellisen tiimin tanssiaskeleet toivat voiton arvostetun Science-lehden Dance Your Ph.D. -kilpailussa.
Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat löysivät yli 150 tieteelle uutta lajia vuonna 202429.4.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Suuri osa maapallon eliölajeista on vielä tuntemattomia. Tutkimustieto lajeista ja niiden välisistä suhteista, levinneisyysalueista ja elintavoista auttaa ymmärtämään paremmin maapallon monimuotoisuutta ja suojelutarpeita.
Kylmään sopeutuneet lajit väistyvät lämpimään sopeutuneiden tieltä24.4.2025 08:12:47 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmaston muuttuessa lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit, kuten tietyt linnut ja perhoset, ovat yleistyneet Suomessa. Samaan aikaan viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.
Suomalaisten turvallisuuskäsitykset ovat sopeutuneet maailmanpolitiikan myllerrykseen24.4.2025 07:01:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten suhtautuminen puolustuspolitiikkaan on muuttunut huomattavasti Suomen Nato-jäsenyyttä seuranneen kahden vuoden aikana. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa suomalaiset mieltävät Nato-jäsenyyden edelleen laajasti (80 %) Suomen turvallisuutta vahvistavaksi tekijäksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme