Rikoslakiin kirjatut rikokset lisääntyivät viime vuonna seitsemällä prosentilla, henkirikoksissa selvää laskua
Erityisesti ryöstö- ja pahoinpitelyrikokset lisääntyivät vuonna 2023 edellisvuodesta, ilmenee Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tuoreesta julkaisusta.
Vuonna 2023 kirjattiin 64 kuolemaan johtanutta väkivaltarikosta: Näiden rikosten määrä laski selvästi, lähes neljänneksellä vuoden 2022 tasosta ja jäi samalla viimeisen kymmenen vuoden jakson matalimmaksi. Sekä henkirikosten lukumäärä että väkilukuun suhteutettu henkirikostaso olivat selvästi alle 1990-luvun ja 2000-luvun alun keskitason ja myös matalin kymmenvuotisella seurantajaksolla.
Tietoon tulleiden pahoinpitelyjen määrä kasvoi selvästi. Nuoret ovat vanhempia ikäryhmiä useammin sekä epäiltynä että uhreja väkivaltarikoksista. Viranomaistilastojen noususta huolimatta kyselytutkimuksissa fyysistä väkivaltaa kokeneiden osuus pysyi kuitenkin samalla tasolla kuin vuonna 2021. Tilastoitujen ryöstörikosten määrä jatkoi edellisvuoden tavoin kasvuaan. Törkeitä ryöstöjä oli neljännes edellisvuotta enemmän.
Viranomaisten kirjaamat seksuaalirikokset lisääntyivät selvästi. Nousua selittää olennaisesti vuoden 2023 lainsäädännölliset muutokset, joissa tunnusmerkistöjä laajennettiin ja rangaistuksia kovennettiin. Lisäksi nousua selittänee mahdollisesti muutokset rikosten ilmoittamisessa. Kyselytutkimukset ilmensivät pitkään laskua lapsien uhrikokemuksissa, mutta tuoreimman Lapsiuhritutkimuksen mukaan suunta saattaa olla osin kääntymässä. Erityisesti verkon kautta tapahtuneen rikollisuuden uhrikokemukset ovat kyselyidenkin mukaan nousussa. Pitkällä aikavälillä viranomaisten kirjaamat lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset ovat lisääntyneet.
Vuonna 2023 varkausrikokset nousivat noin puolitoista prosenttia edellisvuodesta. Tämä johtui erityisesti näpistysten lisääntymisestä, näpistykset kattavatkin hieman yli puolet kaikista varkausrikoksista. Omaisuusrikoksista myös petokset jatkoivat voimakasta kasvuaan.
Lähes neljännes poliisin tietoon tulevista rikoksista on liikennerikoksia. Vuonna 2023 nuorten (15–24-v.) osuus kaikista liikennerikoksista epäillyistä oli noin 29 prosenttia, kun taas törkeissä liikenneturvallisuuden vaarantamisissa vastaava nuorten osuus oli 53 prosenttia. Yhdeksän kymmenestä näistä nuorista oli miehiä.
Alle 18-vuotiaiden pahoinpitely- ja ryöstörikoksissa nousua
Alle 18-vuotiaiden epäiltyjen osuus poliisin tietoon tulleissa rikoksissa on pysynyt tasaisena 2010-luvulla, mutta kääntynyt viime vuosina nousuun useissa rikoslajeissa. Erityisen paljon ovat lisääntyneet alle 18-vuotiaiden pahoinpitely- ja ryöstörikokset. Voimakkainta kasvu on ollut alle 15-vuotiaiden ikäryhmässä. Nuorisorikollisuuskyselyn mukaan rikoksen uhriksi joutuneiden nuorten osuus on hieman kasvanut, mutta kasvu on huomattavasti vähäisempää kuin poliisin tietoon tulleessa rikollisuudessa. Voimakkainta kasvu on väkivallalla uhkaamisen kohdalla.
Vuonna 2023 tilastoitiin lähes 26 750 huumausainerikosta, joka on lähellä viime vuosien keskiarvoa. Huumausainerikosten määrät ovat lähes kaksinkertaistuneet vuosituhannen alun tasosta. Noin kaksi kolmesta kaikesta tilastoidusta huumausainerikollisuudesta on huumausaineiden käyttörikoksia.
Ympäristörikollisuus on maailman neljänneksi suurin ja alati kasvava rikollisuuden ilmiö, johon liittyy useita uhkakuvia aina järjestäytyneestä rikollisuudesta rajat ylittävään rikollisuuteen. Suomessa rikoslain mukaisia ympäristörikoksia tulee viranomaisten tietoon vuosittain noin 450 ja luonnonvararikoksia noin 170. Ympäristörikosten törkeät tekomuodot ovat harvinaisia.
Rikollisuustilanne 2023 -julkaisu antaa kokonaiskuvan suomalaisen rikollisuuden tasosta, rakenteesta ja kehityslinjoista. Julkaisussa pureudutaan eri rikoslajien ominaispiirteisiin ja ajankohtaisiin ilmiöihin hyödyntämällä viranomaislähteitä ja kyselytutkimuksia. Tarkastelun kohteena ovat keskeiset rikoslajit sekä ajankohtaiset rikollisuuteen liittyvät ilmiöt, kuten nuorisorikollisuus ja ympäristörikollisuus.
Lisätiedot:
Suunnittelija Ilari Kolttola
Puh. 029 4120865
ilari.kolttola@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiLinkit
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Päiväaktiivisten yöperhosten suuremmat kuuloelimet kyseenalaistavat olettamukset niiden evoluutiosta28.8.2025 07:50:00 EEST | Tiedote
Tutkijat tekivät odottamattoman löydön: päiväaktiivisilla yöperhosilla on suuremmat korvat kuin niiden yöaktiivisilla sukulaisilla. Havainto on yllättävä, koska päiväaktiiviset lajit eivät joudu kaikuluotaavien lepakoiden saalistamiksi.
Helsingin yliopiston Esa Hämäläinen: T&K-sovusta luopuminen olisi kohtalokas virhe – kasvu syntyy tutkimuksesta, ei leikkauksista27.8.2025 13:00:58 EEST | Tiedote
Ensi viikon budjettiriihessä hallituksella on mahdollisuus vahvistaa kasvun ja kilpailukyvyn edellytyksiä pitämällä kiinni historiallisesta T&K-sopimuksesta. Valtiovarainministeriön esitys sopimuksen lykkäämisestä olisi askel väärään suuntaan.
Akateemikko Martti Koskenniemi palkitaan Oikeusvaltiopäivänä 8.10.202527.8.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Neljättä Oikeusvaltiopäivää vietetään Helsingin yliopiston päärakennuksessa keskiviikkona 8.10.2025 klo 9–12. Tapahtuma on englanninkielinen, ja sitä voi seurata myös verkossa.
Vanhempien koulutustaso vahvasti yhteydessä nuorten koronarokotuksiin26.8.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Korkeasti koulutettujen vanhempien lapset ottivat koronarokotteen paljon todennäköisemmin kuin matalammin koulutettujen lapset. Koulutuksen ja koronarokotuksen yhteyttä Suomessa selittivät vanhempien oma rokottautuminen, tulotaso ja maahanmuuttajatausta, ilmenee Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta.
EMBARGO 25.8.2025 klo.14: Ruotsinkielisten lehtien uusi omistaja aiheuttaa sekä huolta että tulevaisuudenuskoa suomenruotsalaisissa25.8.2025 14:00:00 EEST | Tiedote
Suomenruotsalaiset ovat huolissaan siitä, että Bonnier News lakkauttaa ostamiaan paperilehtiä. Samalla he kuitenkin arvioivat, että uusi omistaja voi vahvistaa lehtien kilpailukykyä tulevaisuudessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme