EMB. 4.12. klo 18.00: Miltä tunteiden kehokartat näyttivät muinoin ja nyt? Mesopotamiassa onnellisuus hohti paljon vahvemmin maksan alueella
Tutkijat ovat analysoineet savitaulujen nuolenpäämerkeistä käännettyä ja digitoitua, jopa miljoona sanaa käsittävää muinaista tekstimassaa. Tavoitteena on jatkossa selvittää, ovatko jotkin tunneperäiset kehokokemukset ihmisille tyypillisiä ajasta, kielestä ja kulttuurista riippumatta.

Monitieteinen tutkijatiimi on pyrkinyt laajan tekstiaineiston avulla selvittämään, miten muinaisen Mesopotamian alueen ihmiset kokivat tunteita kehossaan tuhansia vuosia sitten. Analyysi perustuu noin miljoonaan muinaisen akkadin kielen sanaan, jotka ovat peräisin Uus-Assyrian valtakunnasta (934–612 eaa.) säilyneiden savitaulujen nuolenpääkirjoituksesta. Aalto-yliopiston sekä Helsingin, Turun ja saksalaisen Mainzin yliopiston tutkimuksen tulokset julkaistaan iSCience-lehdessä 4. joulukuuta.
“Jo muinaisessa Mesopotamiassa oli karkea ymmärrys anatomiasta, esimerkiksi sydämen, maksan ja keuhkojen tärkeydestä”, tutkimushanketta vetävä Helsingin yliopiston professori Saana Svärd kuvailee.
Eri kehon osille olikin akkadin kielessä useita eri synonyymejä. Erityisesti juuri maksa mainittiin kehon eri alueista usein nuolenpääkirjoituksissa, ja tunteista se liittyi vahvimmin onnellisuuteen. Aineistossa oli myös kaikkiaan 35 akkadinkielistä onnellisuuteen liittyvää sanaa, kuten ’avoimuus’, ’nauru’, ’loistaa kirkkaasti’, ’tulla kokonaiseksi’ ja ’iloinen’.
”Jos muinaista mesopotamialaista onnellisuuden kehokarttaa verrataan moderniin tunteiden kehokarttaan, se on muuten pitkälti samanlainen, mutta maksa hohtaa siinä silmiin pistävästi”, kertoo Aalto-yliopistossa vieraileva tutkija Juha Lahnakoski tutkimuskeskus Jülichistä ja Düsseldorfin LVR-klinikalta.
Lauri Nummenmaa kollegoineen aloitti modernin tunteiden kehokartan tutkimuksen kymmenen vuotta sitten, jolloin ensimmäinen artikkeli aiheesta julkaistiin PNAS-lehdessä. Esimerkiksi vihaa moderni ihminen kokee yläkeholla ja käsissä, kun taas Mesopotamiassa viha yhdistettiin erityisesti jalkoihin, ja siihen liittyviä sanoja olivat muun muassa ’kuumentuminen’, ’hurjistunut’, ’vihainen’ ja ’raivo’. Rakkautta moderni ja uusassyrialainen ihminen kokevat kehollisesti melko samankaltaisesti, ja Mesopotamiassa rakkauteen yhdistyy kehon osista erityisesti maksa, sydän ja polvet.
”Jää nähtäväksi, voimmeko jatkossa sanoa jotain siitä, minkälaiset emotionaaliset kokemukset ovat ihmisille tyypillisiä ja onko esimerkiksi pelko ollut kehollisesti aina samanlaista. Toisaalta tekstit ovat tekstejä ja koetut tunteet eläviä, koettuja tunteita. Kun ollaan täysin kielen varassa, pitää edetä varovasti”, Svärd sanoo.
”Tästä syystä tekstianalyysiin perustuvat tunteiden kehokartat eivät ole suoraan verrattavissa sellaiseen tutkimukseen, missä kysytään suoraan, että missä tunnet esimerkiksi onnellisuutta”, Lahnakoski jatkaa.
104-vuotiaan naisen onnellinen elämä juontaa jumaliin
Kirjoitustaito ei ollut yleistä muinaisen Mesopotamian alueen sivilisaatioissa. Nuolenpääkirjoituksia tuottivat lähinnä kirjurit, ja siten se oli vain varakkaiden ihmisten saatavilla. Toisaalta savitaulut pitivät sisällään hyvin moninaisia tekstejä, kuten veroluetteloita, kauppakirjoja, rukouksia, kirjallisuutta sekä varhaisia historiallisia ja matematiikan tekstejä.
Eräässä nuolenpäätekstissä kuvataan 104-vuotiasta kuninkaan äitiä ja sitä, kuinka jumalien kuningas on lisännyt hänen sydämeensä iloa, ja hänen silmänsä, kätensä ja jalkansa voivat hyvin korkeasta iästä huolimatta.
”Muinaisen Lähi-idän tekstejä ei ole koskaan tutkittu tällä tavalla ja tästä näkökulmasta, eli yhdistämällä tunteita kvantitatiivisesti kehon osiin. Tätä voidaan jatkossa soveltaa muihinkin kieliaineistoihin”, Svärd sanoo.
Suuria tekstikokonaisuuksia hyödyntävää korpuslingvististä menetelmää on kehitetty Svärdin johtamassa Muinaisen Lähi-idän imperiumit -huippuyksikössä vuosia. Seuraavaksi tutkimusryhmä ottaakin tarkasteltavakseen englanninkielisen korpuksen eli tekstiaineiston 1900-luvulta, ja tässä aineistossa on sata miljoonaa sanaa. Tarkasteltavaksi on tulossa myös suomenkielinen aineisto.
Tutkijatiimi on saanut rahoituksen Suomen kulttuurirahastolta. Svärdin ja Lahnakosken lisäksi artikkelin kirjoittaneeseen tiimiin kuuluvat Aalto-yliopiston professori Mikko Sams, Helsingin yliopiston tutkija Ellie Bennett, Turun yliopiston professori Lauri Nummenmaa ja Johannes Gutenberg-Universität Mainzin tutkija Ulrike Steinert. Tutkijatiimin osaaminen ulottuu tunnehistoriaan, neurotieteisiin, psykologiaan, akkadin kieleen, mesopotamialaiseen ymmärrykseen kehollisuudesta, tilastolliseen analyysiin ja viime vaiheessa tulosten näkyväksi tekemiseen kehokartoissa.
Linkki artikkeliin (linkki toimii vasta embargon poistumisen jälkeen)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha LahnakoskiVieraileva tutkija, Aalto-yliopisto ja tutkija, tutkimuskeskus Jülich ja Düsseldorfin LVR-klinikka
Puh:+49 173 655 4954juha.lahnakoski@aalto.fiSaana SvärdProfessori, Helsingin yliopisto
Puh:050 448 2433saana.svard@helsinki.fiMikko SamsProfessori, Aalto-yliopisto
Puh:050 521 5739mikko.sams@aalto.fiKuvat



Tietoa julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
ADHD-oireet esiin virtuaalitodellisuuspelin avulla - tutkijat havaitsivat selkeitä eroja lasten aivoverkostoissa24.3.2025 10:24:23 EET | Tiedote
Tutkimus voi auttaa selvittämään ADHD-epidemiaa, kehittämään siihen muita kuin lääkehoitoja ja myös saamaan selville, miten aivomme ovat muuttumassa.
Pysäyttävä tutkimustulos: Maailman maaseutualueilla asuu paljon luultua enemmän ihmisiä18.3.2025 12:00:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan maapallon väestöä kuvaavat tietoaineistot saattavat arvioida maaseudun väkiluvun jopa yli puolet todellisuutta alhaisemmaksi.
EMBARGO: “Significant proportion” of world’s rural population missing from global estimates, says study18.3.2025 12:00:00 EET | Press release
Global population datasets, crucial for decision-making by governments and institutions, may underestimate rural populations by as much as 53% to 84%, reveals an Aalto University study.
Tutkijat ratkaisivat halkeamien mysteerin – parantaa yleisten rakennusmateriaalien kestävyyttä10.3.2025 09:15:00 EET | Tiedote
Tutkijat onnistuivat selvittämään insinöörejä vaivanneen paradoksin: miksi materiaalien halkeamat etenevät nopeammin, kun jännitys pääsee välillä vapautumaan.
Tutkijat kehittivät ihonkaltaisen geelin, joka osaa korjata itse itsensä7.3.2025 12:00:18 EET | Tiedote
Tutkimustulosta voidaan tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi pehmeässä robotiikassa ja keinotekoisen ihon kehittämisessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme