Tutkimus: Palveluseteli lisää yksityisen sektorin roolia varhaiskasvatuksessa
Varhaiskasvatuksen palvelusetelin käyttöönotto on vähentänyt kunnallisten palveluiden osuutta ja kasvattanut yksityisten palveluiden osuutta suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Palveluseteli on korvannut myös yksityisen hoidon tukea. Vaikutukset vaihtelevat erityyppisten kuntien välillä.
Yksityisen varhaiskasvatuksen käyttö yleistyi merkittävästi Suomessa 2010-luvulla. Varhaiskasvatukseen osallistuvista lapsista oli yksityisten palveluiden piirissä 11 prosenttia vuonna 2000 ja lähes 19 prosenttia vuonna 2019. Osuus siis lähes kaksinkertaistui kahdessakymmenessä vuodessa. Palvelusetelin käyttöönotto on vaikuttanut kehitykseen huomattavasti, kertoo tuore tutkimus.
Varhaiskasvatuspalveluiden järjestäminen on kunnille lakisääteinen tehtävä. Kunnat voivat päättää, tuottavatko varhaiskasvatuspalvelut itse, vai hankkivatko palvelut toiselta palveluntuottajalta. Perheet ovat vuodesta 1997 voineet saada yksityisen hoidon tukea Kelalta ja mahdollista kuntalisää kunnalta. Kunnat ovat voineet vuodesta 2009 myöntää perheille varhaiskasvatuksen palveluseteleitä. Palveluseteli yhdistelee piirteitä sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta.
Palvelusetelin käyttöönotto vähentää sekä kunnallisten palveluiden että yksityisen hoidon tuen osuutta
Palvelusetelin käyttöönotto vähensi tutkimuksen mukaan kunnallisten palveluiden osuutta keskimäärin 3 prosenttiyksikköä alle 3-vuotiaiden lasten kohdalla ja 7 prosenttiyksikköä 3–5-vuotiaiden lasten kohdalla. Palveluseteli korvasi yksityisen hoidon tuen käytöstä keskimäärin 1,5 prosenttiyksikköä alle 3-vuotiailla ja 3 prosenttiyksikköä 3–5-vuotiailla.
– Palvelusetelin käyttöönotto on vähentänyt sekä kunnallisten palveluiden että yksityisen hoidon tuen käyttöä, mutta vaikutukset yksityisten päiväkotien määrään eivät ole yhtä selviä. Suuret kaupungit, jotka eivät ottaneet tutkimusjaksolla käyttöön palveluseteliä, voivat vaikuttaa tulokseen huomattavasti, sanoo Kelan erikoistutkija Tapio Räsänen.
Suurin osa varhaiskasvatuspalveluista tuotetaan kuitenkin edelleen julkisesti. Vuonna 2019 Suomen päiväkodeista lähes kolme neljästä oli kunnallisia. Lähes puolessa kunnista yksityistä varhaiskasvatusta ei ollut lainkaan. Toisaalta joissain kunnissa yksityisten palveluiden osuus oli noin 40 prosenttia.
– Palvelusetelin avulla kunnat ovat voineet paikata omaa palveluntuotantoaan. Kunnat ovat myös voineet korvata olemassa olevia ostopalvelusopimuksia palvelusetelin käytöllä, sanoo Räsänen.
Palvelusetelin vaikutukset vaihtelevat erityyppisissä kunnissa
Yksityisten palveluiden osuus kasvoi palvelusetelin vaikutuksesta etenkin maaseutumaisissa kunnissa. Kaupunkimaisissa kunnissa palvelusetelin käyttöönotto pienensi yksityisen hoidon tuen osuuden puoleen ja pienemmissä kunnissa enemmän.
– Monet kunnat ovat pyrkineet palvelusetelillä vastaamaan lisääntyneeseen palveluntarpeeseen. Toisaalta on mahdollista, että pienillä paikkakunnilla varhaiskasvatuksen kysyntä on vähentynyt ja etenkin julkisia päiväkoteja on suljettu, pohtii Tampereen yliopiston tutkijatohtori Ville Ruutiainen.
Palvelusetelin käyttöönottoa perustellaan usein sillä, että se antaa aiempaa useammille perheille mahdollisuuden valita palveluntuottajan julkisten ja yksityisten välillä. Aikaisemman tutkimuksen mukaan korkeakoulutetut huoltajat kuitenkin käyttävät palveluseteliä matalasti koulutettuja huoltajia useammin.
– Suomalainen varhaiskasvatus on perustunut vahvaan julkiseen palvelujärjestelmään sekä pieneen, melko itsenäiseen ja yksityisen hoidon tuella tuettuun yksityiseen sektoriin. Palvelusetelit valtaavat tilaa molemmilta perinteisemmiltä järjestelmiltä, mutta mitä se tarkoittaa lasten ja perheiden näkökulmasta, vaatii lisää tutkimusta, sanoo Ruutiainen.
Lisätietoa
Alkuperäinen julkaisu: Ruutiainen, Ville & Räsänen, Tapio. (2024). Universalismin ja markkinamallin välissä – Varhaiskasvatuksen palvelusetelin käyttöönoton vaikutuksia varhaiskasvatusjärjestelmälle. Yhteiskuntapolitiikka 4/2024. URN:NBN:fi-fe2024112797220
Ville Ruutiainen
yliopistonopettaja, Jyväskylän yliopisto
tutkijatohtori Tampereen yliopisto (1.8.-31.12.2024)
ville.i.ruutiainen@jyu.fi
040 805 3539
Tapio Räsänen
erikoistutkija, Kela
tapio.rasanen@kela.fi
puh. 020 634 1789
Yhteyshenkilöt
Kelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.
Puh:020 634 7745viestinta@kela.fiKansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA
Kom med i valfrihetsförsöket och erbjud allmänläkartjänster för personer som fyllt 65 år30.6.2025 09:02:17 EEST | Pressmeddelande
Ett försök med valfrihet för personer som fyllt 65 år inleds 1.9.2025. Vad handlar försöket om och varför lönar det sig för privata hälsovårdsföretag att delta i försöket?
Osallistu valinnanvapauskokeiluun ja tarjoa yleislääkärin palveluja 65 vuotta täyttäneille30.6.2025 09:02:17 EEST | Tiedote
Valinnanvapauskokeilu 65 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille käynnistyy 1.9.2025. Mistä kokeilussa on kyse, ja miksi yksityisen terveydenhuollon kannattaa osallistua siihen?
FPA:s utlåtande: Den föreslagna reformen av utkomststödet ökar FPA:s arbetsmängd avsevärt men gör också verkställigheten av stödet smidigare27.6.2025 13:53:48 EEST | Pressmeddelande
Regeringen föreslår en reform av utkomststödet. Det viktigaste målet med reformen är att stärka kundens förmåga att klara sig självständigt och att spara in 74 miljoner euro på utgifterna för utkomststöd. Detta eftersträvas bland annat genom att man skärper kundernas skyldighet att söka heltidsarbete och förmåner som är primära i förhållande till utkomststödet. I sitt utlåtande om regeringens proposition betonar FPA att det krävs tillräckliga tjänster och ett nära samarbete mellan myndigheterna för att reformen ska lyckas.
Kelan lausunto: Toimeentulotukeen ehdotettu uudistus kasvattaa Kelan työmäärää merkittävästi mutta myös sujuvoittaa tuen toimeenpanoa27.6.2025 13:53:48 EEST | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Hallitus esittää uudistusta toimeentulotukeen. Uudistuksen tärkein tavoite on vahvistaa asiakkaan itsenäistä selviytymistä ja säästää 74 miljoonaa euroa toimeentulotukimenoissa. Tähän pyritään muun muassa sillä, että asiakkaita velvoitetaan entistä tiukemmin hakemaan kokoaikatyötä ja toimeentulotukeen nähden ensisijaisia tukia. Esitystä koskevassa lausunnossaan Kela korostaa, että uudistuksen onnistuminen edellyttää riittäviä palveluita ja tiivistä yhteistyötä viranomaisten välillä.
Kelan kuntoutuksen käyttämän GAS-menetelmän materiaalit löytyvät nyt myös kolmella saamen kielellä25.6.2025 11:10:49 EEST | Tiedote
Kelan kuntoutuksessa on käytössä GAS-menetelmä kuntoutuksen tavoitteiden laatimisen ja niiden toteutumisen arvioinnin välineenä. GAS-menetelmän Käsikirja ja Omat tavoitteeni -lomake löytyvät nyt myös pohjoissaameksi, inarinsaameksi ja koltansaameksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme