Keski-Suomen pellot tuottavat nurmea ja kauraa

Keski-Suomen maatilat ovat suomalaisittain pieniä: niiden keskikoko on noin 37 hehtaaria, kun kaikkien suomalaistilojen keskikoko on noin 54 hehtaaria. Maakunnan viljelijöistä kaksi kolmasosaa on yli 50-vuotiaita.

Luonnonmukaisen tuotannon tukea haki Keski-Suomessa 143 tilaa eli noin 6 % kaikista tiloista. Luomutilojen keskikoko on 65 hehtaaria, eli ne ovat keskimäärin suurempia kuin tavanomaisesti viljellyt tilat.

Valvontapäällikkö Marja Vesteri Keski-Suomen ELY-keskuksesta toteaa, että maakunta on maastoltaan vesistöjen, metsien ja mäkien pirstomaa maisemaa, jossa yhtenäiset peltoaukeat ovat harvassa. Myös tukipolitiikka on vaikuttanut maatalouden kehitykseen.

– Keski-Suomessa peltolohkot ovat pienehköjä ja sijoittuvat hajanaisesti. Tilakokoon ja viljelijöiden ikärakenteeseen vaikutti se, kun sadonkorjuu- ja ikävaatimukset poistettiin tuen ehdoista kymmenen vuotta sitten, Vesteri pohtii.

Keski-Suomen maatiloja koskevat tilastotiedot ovat peräisin Ruokaviraston ylläpitämästä tukisovelluksesta.

Kotieläintiloja viidesosa maatiloista

Suurin osa Keski-Suomen maatiloista kertoo päätuotantosuunnakseen kasvintuotannon. Viljanviljely on päätuotantosuunta lähes 730 tilalla ja muu kasvintuotanto lähes 980 tilalla. Muu kasvintuotanto on käytännössä nurmentuotantoa.

Noin viidesosa maakunnan maatiloista on eläintiloja, ja ne tuottava pääasiassa maitoa tai naudanlihaa. Maitotiloja on noin 280, ja muita nautakarjatiloja noin 240. Lisäksi maakunnassa on lähes 40 lammastilaa ja alle kymmenen sikatilaa. Hevostiloja on lähes sata.

– Kotieläintilojen määrä on vähentynyt viljelijöiden ikääntyessä ja maatilojen kannattavuusongelmien lisääntyessä. Pelloilta ei aina enää tavoitella satoa, vaan niitä pidetään avoimina ikään kuin reservissä sekä maiseman- ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi, Vesteri arvioi.

Erikoiskasvien tuotantoon tai puutarhatuotantoon keskittyneitä tiloja Keski-Suomessa on yhteensä noin 80. Vesteri huomauttaa, että maakunnassa olisi hyvin tilaa erikois- ja puutarhakasvien viljelylle ja jatkojalostamiselle.

– Nuoria, innovatiivisia ja markkinatietoisia viljelijöitä tarvittaisiin lisää. Ja kuluttajien kiinnostus kotimaisiin ja lähellä tuotettuihin elintarvikkeisiin pitäisi saada kasvamaan. Turvallisen kotimaisen elintarviketuotannon säilyttäminen on erittäin tärkeää, hän painottaa.

Erikoiskasveista viljellyin on kumina

Maataloustukia haettiin Keski-Suomessa viime kesänä yhteensä lähes 93 900 peltohehtaarille. Luomuviljelyssä siitä oli lähes kymmenesosa.

Yli puolet Keski-Suomen peltoalasta tuottaa nurmea karjan rehuksi. Viime kesänä näiden ns. satonurmien yhteisala oli noin 49 000 hehtaaria. Nurmisadon voi niittää myös maahan, koska tukiehdot eivät aina enää vaadi sadon korjaamista.

Viljoista tuotettiin eniten kauraa ja rehuohraa, kumpaakin noin 10 000 hehtaarilla. Vehnää viljeltiin noin 2 000 hehtaarilla, mutta rukiin viljelyala oli alle 200 hehtaaria.

Erikoiskasveista viljellyin oli kumina noin tuhannella hehtaarilla. Puutarhakasveista suurimmat viljelyalat olivat mustaherukalla ja mansikalla, joita tuotettiin yhteensä lähes 200 hehtaarilla.

Maatalousluonnon monimuotoisuutta edistävää ympäristösopimusalaa Keski-Suomessa oli viime vuonna vähän yli 1 500 hehtaaria, joista kosteikkoja alle sata hehtaaria. Monimuotoisuuspelloiksi luettavia riistapeltoja eli riistaeläinten ruokailupaikoiksi tarkoitettuja peltoja maakunnassa oli lähes 1 900 hehtaaria.