Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle valittu 21 korkeatasoista infrastruktuuria

Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartta on työkalu tutkimusyhteisöille, päätöksentekijöille ja rahoittajille investointien ohjaamisessa sekä tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden tukemisessa. Tiekartan tavoitteena on varmistaa, että tutkimusinfrastruktuurit pysyvät kansainvälisesti kilpailukykyisinä ja vastaavat sekä nykyisiin että tulevaisuuden tieteellisiin haasteisiin, tuottavat uutta tietoa ja kasvattavat osaamista sekä toimivat vuorovaikutteisessa yhteistyössä TKI-toimijoiden kanssa.

Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartta tukee Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen käytön monivuotisen suunnitelman tavoitteita. Edellinen kansallinen tutkimusinfrastruktuurien tiekartta julkaistiin vuonna 2021.

Vuoden 2024 tiekarttahaku avattiin vuoteen 2030 ulottuvan tutkimusinfrastruktuurien pitkän aikavälin suunnitelman (TIPAS) pohjalta. Suunnitelman strategisena visiona on, että korkeatasoiset tutkimusinfrastruktuurit ovat vaikuttavan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan perusta. Tiekartalle valittujen tutkimusinfrastruktuurien avulla edistetään suunnitelman tavoitteita.

Tiekartalle vuosiksi 2025–2028 valitut tutkimusinfrastruktuurit tarjoavat muun muassa avainteknologioita, paikkatietoaineistoja sekä suurteholaskenta- ja pilvipalveluinfrastruktuuripalveluita keskeisimpien ympäristöön ja terveyteen liittyvien kysymysten selvittämiseen sekä geotieteiden, meriekosysteemien, synteettisen biologian ja biotuotannon tutkimuksen tueksi.

Tutkimusinfrastruktuurien avulla voidaan tuottaa monimuotoista ja vaikuttavaa tietoa niin tiede- ja korkeakouluyhteisön kuin julkisen ja yksityisen sektorin tarpeisiin muun muassa bio- ja lääketieteessä sekä rakennebiologiassa. Valitut tutkimusinfrastruktuurit palvelevat myös sosiaali- ja yhteiskuntatieteiden tutkimusta isojen kielimallien, tekoälyn ja rekisteriaineistojen avulla. Lisäksi tutkimusinfrastruktuurit tarjoavat merkittäviä lisämahdollisuuksia esimerkiksi digitaalisten teknologioiden ja ihmiskeskeisen tutkimuksen integroimisessa, langattomien teknologioiden ja kvanttiteknologian tutkimisessa, vetyteknologioiden kehittämisessä sekä osallistumisessa suuriin kansainvälisiin kosmologian havaintoprojekteihin.

Kaikki tiekartalle valitut tutkimusinfrastruktuurit on koottu oheiseen liitteeseen (pdf).

”Tiekartalla olevat tutkimusinfrastruktuurit ovat keskeinen osa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiojärjestelmäämme. Ne uudistavat tiedettä ja yhteiskuntaa sekä toimivat yhteistyön alustana kansallisesti ja kansainvälisesti houkutellen tänne myös osaajia muista maista”, tutkimusinfrastruktuurikomitean puheenjohtaja Floora Ruokonen tiivistää.

Tutkimusinfrastruktuurikomitea on linjannut, että tiekartalle valitut tutkimusinfrastruktuurit saavat rahoituksen. Rahoitusta on käytössä tiekartan tutkimusinfrastruktuureille yhteensä 130 miljoonaa euroa. Osa tiekartalle valituista tutkimusinfrastruktuureista on saanut rahoituspäätöksensä joulukuussa, ja loput tiekartan tutkimusinfrastruktuureista saa rahoituspäätöksensä tammikuun lopussa 2025.

Lisätietoja:

• Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle 2025–2028 valitut tutkimusinfrastruktuurit (pdf)
• Lue lisää tutkimusinfrastruktuureista
• Tutkimusinfrastruktuurikomitea
• Tutkimusinfrastruktuurikomitean puheenjohtaja Floora Ruokonen, vaikuttavuuden ja tiedepolitiikan yksikön johtaja, Suomen Akatemia, p. +358 295 33 5099
• Pääsihteeri Merja Särkioja, Suomen Akatemia, p. +358 295 33 5111
• Tiedeasiantuntija Marjut Kaukolehto, p. +358 295 33 5169

Sähköpostimme ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)aka.fi