Lähes 12 000 ukrainalaista on hakenut tilapäistä suojelua Suomesta tänä vuonna
Tilapäinen suojelu on tarkoitettu Ukrainasta sotaa pakeneville henkilöille, ja sen tavoitteena on tarjota nopeasti väliaikaista suojelua. Tilapäistä suojelua on haettu tänä vuonna vähemmän kuin aiempina vuosina. Vuonna 2024 tilapäistä suojelua on hakenut 11 762 henkilöä, mikä on 37 % vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana.
Hakemuksia on tullut kuitenkin tasaisesti koko vuoden 2024 ajan. Poikkeuksena oli alkukesän hakemuspiikki, jolloin ukrainalaiset tulivat kausitöihin Suomeen tilapäisen suojelun luvalla. Ukrainalaiset ovat ennen sodan alkua olleet vuosien ajan suurin ryhmä, joka on hakenut oleskelulupaa kausityöhön.
– Lähes kaikki tilapäisen suojelun päätökset ovat myönteisiä. Myönteisiä päätöksiä on tehty tänä vuonna yhteensä 11 379. Hakemuksiin on tehty myös joitakin kielteisiä päätöksiä. Lisäksi pieneen osaan hakemuksista on tehty raukeamispäätöksiä, kertoo tilapäisen suojelun prosessinomistaja Minna Serradj.
Osa ukrainalaisista on hakenut myös eri oleskelulupia, kuten työntekijän oleskelulupaa, joka on tarkoitettu pidempiaikaiseen oleskeluun kuin tilapäisen suojelun lupa.
– Lisäksi noin 30 ukrainalaista on hakenut vain turvapaikkaa, vaikka he voisivat hakea heille tarkoitettua tilapäistä suojelua. Tämän vuoksi he voivat saada hakemukseensa kielteisen päätöksen. Näitä asiakkaita on ohjeistettu hakemaan tilapäistä suojelua, joka heidän on mahdollista saada, ennen kuin teemme kielteisiä päätöksiä turvapaikkahakemuksiin, kertoo turvapaikkatutkinnan prosessinomistaja Roosa Simola.
Jos hakija saa kielteisen päätöksen, hänet voidaan poistaa maasta. Tilapäistä suojelua hakeville ja turvapaikanhakijoille voidaan tehdä kielteisiä päätöksiä ja niiden pohjalta maastapoistamispäätöksiä, jos he eivät esimerkiksi täytä hakemuksen edellytyksiä tai ovat syyllistyneet rikoksiin.
– Aiemmin emme ole voineet tehdä maastapoistamispäätöksiä. Maastapoistamispäätös on tehty tällä hetkellä vain yhdelle tilapäistä suojelua hakeneelle ukrainalaiselle. Niitä voidaan nyt tehdä, sillä maatieto Ukrainasta ja sen turvallisuustilanteesta on tarkentunut. Ukraina on sotaa käyvä maa, minkä vuoksi kynnys maastapoistamispäätöksille on kuitenkin korkea. Huomiomme näissä tapauksissa aina palautuskiellon, valvontaosaston johtaja Tirsa Forssell kertoo.
27 000 ukrainalaista on siirtynyt kunnan asukkaaksi
Vastaanottokeskukset on tarkoitettu vain tilapäistä asumista varten. Keskus tarjoaa ukrainalaisten majoituksen ja vastaanottopalvelut siihen asti, kunnes asiakas siirtyy kuntaan.
– Autamme asiakkaitamme kunnan asukkaaksi siirtymisessä. Kun tilapäistä suojelua saava asiakas on oleskellut Suomessa vuoden, hänellä on mahdollisuus hakea kotikuntaa ja muuttaa kuntaan asumaan. Kuntalaisena hän voi valita vapaasti asuinpaikkansa ja hyödyntää esimerkiksi kunnan kotoutumis- ja työllisyyspalveluita, kertoo vastaanottopalveluiden osaston johtaja Elina Nurmi.
Vastaanottokeskuksissa on noin 9 400 ukrainalaista, jotka voisivat saada kotikunnan, mutta eivät ole sitä vielä hakeneet. Lisäksi vastaanottokeskuksissa on asiakkaita, joiden kuntaan siirtyminen on kesken.
Maahanmuuttovirasto säätelee vastaanottokeskusten määriä tarpeen mukaan. Vastaanottokeskuspaikkojen tarve on vähentynyt kuluvan vuoden aikana, kun ukrainalaisia on tullut vähemmän Suomeen. Tämän vuoksi virasto sulkee ylimääräisiä keskuksia ja vähentää keskusten paikkamääriä.
Tilapäisen suojelun tarve jatkuu vuonna 2025
Suomi ja muut EU:n jäsenvaltiot jatkavat ukrainalaisten tukemista myöntämällä tilapäistä suojelua vuonna 2025. Suomeen saapuvien tilapäisen suojelun hakijoiden määrään vaikuttavat ensisijaisesti Ukrainan sodan kesto ja laajuus sekä Ukrainan humanitaarisen tilanteen kehittyminen.
Maahanmuuttoviraston syyskuussa 2024 päivittämän tulevaisuusarvion mukaan Suomeen tulee 10 000–12 000 tilapäisen suojelun hakijaa vuonna 2024 ja 8 000–12 000 tilapäisen suojelun hakijaa vuonna 2025.
– Koska Ukrainan sodan ja siitä johtuvan pakolaisuuden kehittymistä on vaikeaa ennakoida, tähän hakemusmäärän arviointiin liittyy monia epävarmuustekijöitä. Esimerkiksi tuleva talvi voi mahdollisesti lisätä Ukrainasta tulevien määrää maltillisesti, kertoo Serradj.
Euroopan unionin yleisten asioiden neuvosto päätti kesäkuussa 2024 jatkaa tilapäistä suojelua 4.3.2026 asti.
Lisätietoa medialle
- Verkkosivu: Maahanmuuton tilannekuva Suomessa | Maahanmuuttovirasto
- Verkkosivu: Tulevaisuusarviot | Maahanmuuttovirasto
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Prosessinomistaja Minna Serradj, sähköposti: etunimi.sukunimi@migri.fi, puh. 0295 433 215
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Maahanmuuttovirasto on maahanmuutto-, turvapaikka-, pakolaisuus- ja kansalaisuusasioissa päätöksenteko-organisaatio ja ylläpitää vastaanottojärjestelmää.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maahanmuuttovirasto
Maahanmuuttovirasto tarkastelee linjaustaan oleskelulupahakemuksiin hyväksyttävistä matkustusasiakirjoista5.9.2025 14:00:12 EEST | Tiedote
Oleskelulupalainsäädäntöä muutettiin viime vuoden syyskuussa osana hallitusohjelman tiukentuvaa maahanmuuttopolitiikkaa. Oleskeluluvan saamisen edellytykseksi säädettiin tunnistautuminen kansallisella matkustusasiakirjalla. Maahanmuuttovirasto on muuttuneen lainsäädännön perusteella tehnyt kielteisiä oleskelulupapäätöksiä muun muassa palestiinalaisille. Viranomaisten välisissä keskusteluissa ulkoministeriö on esittänyt, että heidän määritelmänsä kansallisesta matkustusasiakirjasta soveltuu myös oleskelulupalainsäädännössä. Tämä ei käy ilmi laista tai sen esitöistä. Maahanmuuttovirasto haluaa arvioida ulkoministeriön esille nostamat seikat suhteessa soveltamisohjeeseensa.
Gazan palestiinalaiset eivät saa automaattisesti turvapaikkaa14.8.2025 11:58:54 EEST | Tiedote
Julkisuudessa on käyty keskustelua Maahanmuuttoviraston ohjeesta liittyen Gazan palestiinalaisiin ja kansainvälisen suojelun myöntämiseen. Kyseessä on viraston sisäinen ohje, joka antaa yksittäin esitettynä ja tulkittuna virheellisen kuvan turvapaikkaprosessin kokonaisuudesta, johon liittyy useita muitakin ohjeistuksia. Näitä kaikkia sovelletaan päätöksenteossa, jossa tehdään aina myös yksilöllinen harkinta.
Cooperation helps combat human trafficking31.7.2025 11:00:48 EEST | Press release
According to early-year statistics from the Assistance System for Victims of Human Trafficking, forced marriage and forced labour are the most common forms of exploitation among victims of human trafficking. National and international cooperation are necessary in order to combat trafficking.
Människohandel bekämpas genom samarbete31.7.2025 11:00:35 EEST | Pressmeddelande
Enligt statistik från början av året från hjälpsystemet för offer för människohandel är tvångsäktenskap och tvångsarbete de vanligaste formerna av utnyttjande av människohandelsoffer. För att bekämpa människohandel behövs nationellt och internationellt samarbete.
Ihmiskauppaa torjutaan yhteistyöllä31.7.2025 11:00:23 EEST | Tiedote
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän alkuvuoden tilastoissa pakkoavioliitto ja pakkotyö ovat yleisimmät ihmiskaupan uhrien hyväksikäyttömuodot. Ihmiskaupan torjumiseen tarvitaan kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme