Lähes kaksi kolmesta oireilee psyykkisesti elokuva- ja tv-alalla
Psyykkinen oireilu on yleistä elokuva- ja tv-alalla työskentelevillä. Riippumattomien tuotantoyhtiöiden tuotannoissa oireilee psyykkisesti lähes kaksi kolmesta työntekijästä. Määrä on kolminkertainen muuhun suomalaiseen työikäiseen väestöön verrattuna. Oireilu käy ilmi Työterveyslaitoksen kyselystä, johon vastasi yli 600 alan ammattilaista.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 10.12.2024
– Elokuva- ja tv-alan tuotantojen työhyvinvointia ei ole aiemmin laaja-alaisesti kartoitettu Suomessa. Tiedossa on, että moni vaihtaa pois alalta, jolla työskentely saatetaan kokea vaativaksi. Siksi oli tärkeää kartoittaa nykytilaa ja päästä sen pohjalta kehittämään työhyvinvointia, erikoistutkija Päivi Vanttola ja erityisasiantuntija Heli Ansio Työterveyslaitoksesta kertovat.
Työterveyslaitos teki tutkimuksen osana audiovisuaalisen alan Avaus-vastuullisuushanketta, jota toteuttaa Audiovisual Producers Finland – APFI ry yhdessä Suomen elokuva- ja mediatyöntekijät SET ry:n ja Suomen Journalistiliiton kanssa.
– Alan työntekijöiden työhyvinvointia koskevista haasteista on puhuttu jo pitkään, mutta tarkempaa tietoa ei ole ollut aikaisemmin saatavilla. Tutkimustuloksien avulla pääsemme vihdoin kehittämään alaa tutkitun tiedon pohjalta, sanoo työehtoasiantuntija Marika Väisänen Suomen Journalistiliitosta.
– Kokeneita tekijöitä kaikista ammattiryhmistä poistuu alalta sen kuormittavuuden vuoksi. Laaja-alaista kokemusta tarvitaan, jotta ala voisi kehittyä ja samoja virheitä ei toistettaisi aina uuden tuotannon alkaessa. On koko alalle hyödyksi, jos tutkimuksen myötä ammattilaisten työuria saadaan pidennettyä ja kokeneet tekijät pidettyä alalla, sanoo Suomen elokuva- ja mediatyöntekijät SET ry:n puheenjohtaja Matleena Kuusela.
Kuormitustekijät kasautuvat, mutta työssä on imua
Elokuva- ja tv-alan tuotannoista vastaavat usein riippumattomat tuotantoyhtiöt. Alan erityispiirteitä ovat esimerkiksi lyhyet työsuhteet, pitkät työpäivät ja työskentely epäsäännöllisinä vuorokaudenaikoina. Tuotantojen resurssit ovat usein niukat ja riittävän rahoituksen hankkiminen on haastavaa.
Kyselyllä selvitettiin elokuva- ja tv-alalla työskentelevien työhyvinvoinnin nykytilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Kyselyssä tuli esiin elokuva- ja tv-alan työn voimavaroja. Työn imu alalla on yleisesti ottaen vahvaa, ja erityisen vahvaa luovaa työtä tekevillä. Esihenkilöt koettiin valtaosin oikeudenmukaisiksi.
Kysely tuo esiin myös työn vaatimuksia alalla. Kyselyn mukaan erityisesti alan yksinyrittäjät, ammatinharjoittajat ja määräaikaiset työntekijät tekevät pitkää työaikaa ja muuta kuin päivätyötä. Nämä kuormittavat työaikapiirteet esiintyivät usein samoilla osastoilla, joilla korostuivat myös lyhyet työ- tai toimeksiantosuhteet, työn ja muun elämän yhteensovittamisen haasteet, fyysisesti raskas työ ja riittämätön palautuminen työstä.
– Hälyttävää on, että lähes kaksi kolmesta kyselyyn vastanneesta oireili psyykkisesti. Luku on kolminkertainen suomalaiseen työikäiseen väestöön verrattuna. Erityisen yleistä oirehdinta on yksinyrittäjillä ja ammatinharjoittajilla, Vanttola summaa.
Joka toinen yrittäjä, ammatinharjoittaja ja määräaikainen työntekijä joustaa usein työajoista. Työaikojen ennakoimattomuus johtaa monia kierteeseen: jaksotyön tasoittumisvapaita käytetään työntekoon ja tuotantojen välisiä työttömyysjaksoja työstä palautumiseen. Palkallisia lomia on vähän.
Työpajoista ja alan järjestöiltä kehitysehdotuksia
Hankkeessa järjestettiin myös kaksi elokuva- ja tv-alan ammattilaisille suunnattua työpajaa. Työpajoissa osallistujat ideoivat kehityskohteita työhyvinvoinnin parantamiseksi. He nostivat esiin muun muassa toiveen johtamisen ja esihenkilötyön käytäntöjen kehittämisestä. Työpajoihin osallistuneet tähdensivät, että kaikkien tuotannoissa työskentelevien kunnioittava ja reilu kohtelu olisi tärkeää. Osallistujien mielestä työhyvinvointiin satsaaminen voisi olla tuotantoyhtiöiden kilpailuetu.
Työpajoissa tunnistetuista kehityskohteista muotoiltiin alan järjestöjen edustajien kanssa kehitysehdotuksia, jotka esitellään loppuraportissa vapaasti hyödynnettäväksi alalla. Ehdotukset on suunnattu muun muassa työnantajille ja alalla työskenteleville. Ne ovat hyödyllisiä elokuva- ja tv-alan tuotantoyhtiöiden johdolle ja tuotantoja tilaaville tv-kanaville sekä suoratoistopalveluille alan elinvoimaisuuden kannalta.
Loppuraportti suosittelee erilaisia toimia
Tutkimus- ja kehittämisaineiston pohjalta tutkijat suosittelevat loppuraportissa esimerkiksi psyykkiseen oirehdintaan puuttumista ja työstä palautumisen mahdollistamista myös tuotantojen aikana. Palautumisen mahdollistamiseen tulisi erityisesti kiinnittää huomiota osastoilla ja tehtävissä, joissa työajat ovat kuormittavia ja työ fyysisesti raskasta. Erityisesti yksinyrittäjien, ammatinharjoittajien ja määräaikaisten työntekijöiden työhyvinvoinnin tukitoimiin tulisi panostaa.
Järjestöt jatkavat alan kehittämistä
– Tutkimus antaa meille nyt lisää työkaluja lähteä kehittämään toimintatapoja ja tukemaan yritysten johtoa näissä toimissa. APFI:n käynnistämä vastuullisuushanke Avaus kutsuu alkukeväästä tekijäjärjestöt, rahoittajat ja tilaajat keskustelemaan toimenpiteistä alan työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Lisäksi talvella 2025 julkaistava Avaus-vastuullisuusverkkosivusto antaa paljon eväitä koko alalle vastuullisuustyön tueksi, kertoo Audiovisual Producers Finland – APFI ry:n toiminnanjohtaja Laura Kuulasmaa.
Hanke on Euroopan unionin rahoittama – NextGenerationEU, ja rahoituksen on myöntänyt opetus- ja kulttuuriministeriö.
Tutustu hankkeen loppuraporttiin
Tutustu AVAT-hankkeeseen
Lisätiedot
- Erikoistutkija Päivi Vanttola, Työterveyslaitos, puh. 050 570 8639, paivi.vanttola@ttl.fi
- Erityisasiantuntija Heli Ansio, Työterveyslaitos, puh. 050 468 7335, heli.ansio@ttl.fi
- Toiminnanjohtaja Laura Kuulasmaa, Audiovisual Producers Finland – APFI, puh. 050 3450 056, laura.kuulasmaa@apfi.fi
- Työehtoasiantuntija Marika Väisänen, Suomen Journalistiliitto ry, puh. 0405754242, marika.vaisanen@journalistiliitto.fi
- Puheenjohtaja Matleena Kuusela, Suomen elokuva- ja mediatyöntekijät SET ry, puh. 040 539 2663, hallitus@setry.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Förstavårdarnas egen FirstFit-metod ger stöd vid fysiskt belastande arbete27.3.2025 08:00:00 EET | Pressmeddelande
Förstavårdarens arbete är fysiskt belastande: man lyfter, bär och flyttar. Uppgifterna kräver muskelstyrka, funktionsförmåga i andnings- och cirkulationsorganen och god motorisk förmåga. FirstFit-metoden är en nationellt enhetlig metod för bedömning, uppföljning och främjande av den fysiska funktionsförmågan som utvecklats för förstavårdare. Syftet med metoden är att stödja förstavårdarens arbetsförmåga under hela yrkeskarriären och att motivera hen att ta hand om sin funktionsförmåga och sitt välbefinnande. Samtidigt förebygger man olycksfall och förlänger yrkeskarriären.
Ensihoitajien oma FirstFit-menetelmä tuo apua fyysisesti kuormittavaan työhön27.3.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Ensihoitajan työ on fyysisesti kuormittavaa: siinä nostetaan, kannetaan ja siirretään. Tehtävät vaativat lihasvoimaa, hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintakykyä ja hyvää motoriikan hallintaa. FirstFit-menetelmä on ensihoitajille kehitetty valtakunnallisesti yhtenäinen menetelmä fyysisen toimintakyvyn arviointiin, seurantaan ja edistämiseen. Menetelmän tavoitteena on tukea ensihoitajan työkykyä läpi koko työuran ja motivoida häntä huolehtimaan omasta toimintakyvystään ja hyvinvoinnistaan. Samalla ehkäistään tapaturmia ja pidennetään työuria.
The FirstFit method for paramedics helps with physically demanding work27.3.2025 08:00:00 EET | Press release
Paramedics do physically demanding work that includes lifting, carrying and moving. These tasks require muscular strength as well as functional capacity from the respiratory and circulatory systems and good motor control. The FirstFit method is a nationally standardised method for the assessment, follow-up and promotion of physical functional capacity for paramedics. The aim of the method is to promote paramedics' work ability throughout their careers and motivate them to take care of their own functional capacity and well-being. This will also reduce the number of accidents and extend the length of careers.
I Finland upplevs tidspress som den näst vanligaste arbetssäkerhetsrisken – långvarigt sittande är fortfarande den främsta risken i Europa26.3.2025 08:00:00 EET | Pressmeddelande
Enligt en färsk ESENER-undersökning som beställts av Europeiska arbetsmiljöbyrån är långvarigt sittande (64 %) och upprepade hand- eller armrörelser (63 %) de vanligaste riskfaktorerna på europeiska arbetsplatser. I Finland är den största risken upprepade hand- eller armrörelser (73 %) och på andra plats, till skillnad från övriga Europa, är stress orsakad av upplevd tidspress (71 %).
Suomessa aikapaine koetaan toiseksi yleisimmäksi työturvallisuusriskiksi – pitkittynyt istuminen yhä ykkössijalla Euroopassa26.3.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston teettämän tuoreen ESENER-tutkimuksen mukaan eurooppalaisten työpaikkojen yleisimmät riskitekijät ovat pitkään jatkunut istuminen (64 %) ja toistuvat käsien tai käsivarsien liikkeet (63 %). Suomessa merkittävimmäksi riskiksi nousee toistuvat käsien tai käsivarren liikkeet (73 %) ja toiselle sijalle muusta Euroopasta poiketen koetun aikapaineen aiheuttama stressi (71 %).
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme