Helsingin kaupunginhallituksen elinkeinojaosto käsitteli merellisen Helsingin kehittämistä ja kansainvälisten asioiden edistämistä
Elinkeinojaosto kokoontui 2.12. Kokouksessaan jaosto sai tilannekatsauksen merellisen Helsingin kehittämisestä sekä kaupungin kansainvälisten asioiden edistämisestä.
Elinkeinojaosto merkitsi tiedoksi tilannekatsauksen merellisen Helsingin kehittämisestä. Merellisyys on Helsingin tunnusomaisin erityispiirre ja kaupungin merkittävä vetovoimatekijä, joka luo hyvinvointia ja viihtyvyyttä niin kaupunkilaisille kuin matkailijoillekin. Helsingin 130 kilometriä pitkä rantaviiva ja yli 300 saarta tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kokea meri kaupungissa. Merellinen Helsinki on myös yksi maamme keskeisimmistä ja tunnetuimmista kansallismaisemistamme.
Helsingin merellisen strategian 2030 kolme pääteemaa liittyvät Helsingin vetovoimaisuuteen ja toimivuuteen merikaupunkina, merellisiin palveluihin ja virkistysmahdollisuuksiin sekä meriluonnon vaalimiseen. Käynnissä olevalla kaupunkistrategiakaudella 2021–2025 merellisen strategian tavoitteet ovat edelleen mukana kaupunkistrategian tavoitteissa, vaikka merellisellä strategialla ei enää ole kärkihankkeen statusta. Helsingin merellisen strategian 2030 toimenpiteet on tarkoitus päivittää vuosille 2024–2030.
Kaupunki jatkaa kasvuaan ja kehitystään, ja merkittävä osa kaupungin kasvupaineesta kohdistuu ranta-alueille. Rantaviivaan kohdistuva kaupunkikehitys ja sen tuoma asukasmäärän kasvu sekä kasvava matkailu luovat tarpeen ja mahdollisuuden uusille palveluille ranta-alueilla ja saaristossa. Myös matkailun ennustetaan kasvavan Helsingissä sekä kotimaisten että ulkomaisten matkailijoiden osalta. Saariston ja ranta-alueiden kehittämisessä keskeinen tavoite on saavutettavuuden parantaminen ja vesiliikenteen kehittäminen. Reittiverkostoa halutaan kehittää kattamaan keskeiset saarikohteet ja yhdistämään rantaviivan eri alueet toisiinsa.
Kansainvälinen yhteistyö yksi kaupunkistrategian painopisteistä
Elinkeinojaosto merkitsi tiedoksi tilannekuvan kaupungin kansainvälisten asioiden edistämisestä. Helsingin kaupunki toimii kansainvälisesti monella eri tasolla: kaupungin keskeisten tavoitteiden edistäminen edellyttää kansainvälistä yhteistyötä, vaikuttamista ja edunvalvontaa. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää myös yhteistyötä erilaisissa kehittämisprojekteissa ja EU-hankkeissa. Lisäksi kaupunki tarvitsee kansainvälisiä kumppaneita ja globaalisti parhaita käytäntöjä. Kansainvälisen tunnettuuden vahvistuminen on myös edellytys globaalissa kilpailussa pärjäämiselle.
Kansainvälisessä työssä on tällä strategiakaudella korostunut turvallisuuteen, segregaation torjuntaan, kunnianhimoiseen ilmastovastuuseen ja työperäisen maahanmuuton edistämiseen liittyvät kysymykset sekä Helsingin elinkeinopoliittisten tavoitteiden edistäminen. Myös ympäristötyöhön ja koulutukseen liittyvät asiat ovat olleet esillä.
Helsinki on strategiakauden aikana aktiivisesti kartoittanut kansainvälisiä kumppaneita. Uusia yhteistyöavauksia tällä strategiakaudella ovat olleet ukrainalaisen kaupungin Dnipron sekä Tokion kaupungin kanssa rakennetut kumppanuudet. New Yorkin kaupungin kanssa olevaa yhteistyötä on pyritty edelleen tiivistämään. Uusi kumppanikaupunki Kanadassa on Québec. Yhteistyö Tallinnan kaupungin sekä pohjoismaisten pääkaupunkien kanssa on ollut tiivistä useissa eri teemoissa.
Helsingin EU-edunvalvonnan painopisteet määriteltiin keväällä 2022. Helsingin kaupunki on tehnyt niihin pohjaten EU-edunvalvontatyötä itse sekä hyödyntämällä edunvalvontatyössä eurooppalaisten kaupunkien yhteisverkostoja. Keskeinen verkosto on Eurocities.
Kansainvälistä tunnettuutta on rakennettu aktiivisesti ennen kaikkea kaupunkiomisteisen yhtiön, Helsinki Partnersin, toimesta. Helsingin postiviinen mielikuva on parantunut tutkitusti valituilla kohdemarkkinoilla. Lisäksi kansainväliset tapahtumat, kuten Slush, UEFA Super Cup 2022 ja The Nordic Countries MICHELIN Guide Ceremony 2024 ovat vahvistaneet Helsingin tunnettavuutta.
Jaoston kokousajat vuonna 2025
Elinkeinojaosto päätti kokouksessaan lisäksi kokousajat ensi vuodelle. Jaosto kokoontuu vuonna 2025 maanantaisin kaupunginhallituksen kokouksen jälkeen, kuitenkin aikaisintaan kello 17.00 alkaen.
Kokouspäivät ovat:
- 10.2.2025
- 17.3.2025
- 7.4.2025
- 26.5.2025
- 23.6.2025
- 8.9.2025
- 6.10.2025
- 3.11.2025
- 1.12.2025
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maisa Hopeakunnas
Viestintäasiantuntija
Helsingin kaupunginkanslia
P. 09 310 27 821
maisa.hopeakunnas@hel.fi
Linkit
Kaupunginkanslia on Helsingin kaupungin keskushallintovirasto. Päämäärämme on kaupunki, joka tarjoaa parastaan kaupunkilaisille ja menestyy kiihtyvässä kilpailussa. Uudistamme kaupunkia strategian mukaisesti yhdessä toimialojen kanssa
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia
Kaupunginvaltuusto hyväksyi satamatunnelin asemakaavan10.12.2025 20:48:51 EET | Tiedote
Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 10. joulukuuta Jätkäsaaresta Länsiväylälle suunnitellun satamatunnelin mahdollistavan asemakaavan.
Päiväkoti Tanelille esteettömyys- ja saavutettavuustunnustus10.12.2025 10:26:02 EET | Tiedote
Helsingin kaupungin vammaisneuvosto myönsi vuosittain myönnettävän esteettömyys- ja saavutettavuustunnustuksen Helsingin kaupungin päiväkoti Tanelille. Viittomakieli ja kaksikielisyys ovat luonteva osa päiväkoti Tanelin arkea.
Sotepe-toimialan palvelustrategia sekä Munkkivuoren ostoskeskuksen kaavaratkaisu etenevät valtuustoon8.12.2025 18:49:05 EET | Tiedote
Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 8. joulukuuta esittää valtuustolle sosiaali-, terveys, ja pelastustoimialan palvelustrategian 2026-2029 hyväksymistä. Kaupunginhallitus päätti viedä myös Munkkivuoren ostoskeskuksen kaavamuutoksen valtuustoon hyväksyttäväksi.
EMBARGO 2.12.2025 klo 15.00: Kaupunkipolitiikan arviointineuvoston ensimmäinen raportti: Kelpoisia varhaiskasvatuksen opettajia on keskimäärin enemmän parempiosaisilla alueilla2.12.2025 15:00:00 EET | Tiedote
Kaupunkipolitiikan arviointineuvoston ensimmäinen raportti pureutuu koulutuksen segregaatioon pääkaupunkiseudulla ja nostaa esiin kunnille kriittisiä kysymyksiä: varhaiskasvatuksen alueellisesta eriytymisestä, segregaation torjumisen keinoista sekä siitä miten dataa ja tietoa hyödynnetään kaupunkien päätöksenteossa. Raportin mukaan parempiosaisten alueiden päiväkodeissa työskentelee keskimäärin enemmän kelpoisia opettajia. Samankaltaisten alueiden sisäinen vaihtelu on kuitenkin suurta.
EMBARGO 2.12.2025 kl. 15.00 // KORRIGERING // Första rapporten från rådet för utvärdering av stadspolitiken: I genomsnitt finns det fler behöriga lärare inom småbarnspedagogiken i bättre ställda områden2.12.2025 14:38:43 EET | Pressmeddelande
KORRIGERING // Pressmeddelandet har korrigerats genomgående för terminologins del kl. 14.40. Bland annat har felaktig terminologi som "kvalificerade förskollärare" ersatts med den korrekta termen "behöriga lärare inom småbarnspedagogiken". Rådet för utvärdering av stadspolitiken granskar i sin första rapport den pedagogiska segregationen i huvudstadsregionen och ställer kritiska frågor till kommunerna: om regional differentiering inom småbarnspedagogiken, sätt att motverka segregation och hur data och information används i beslutsfattandet i de berörda städerna. Enligt rapporten har daghem i bättre ställda områden i genomsnitt fler behöriga lärare. Det finns dock stora variationer inom liknande områden.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme