Tulvavirtaamissa havaittavissa kasvua – alueelliset erot voivat tulevaisuudessa olla suuria
Äkkinäiset, rajut tulvat ja toisaalta kuivuus sekä veden niukkuus haastavat yhteiskuntien toimintaa ja uhkaavat jopa ihmishenkiä. Vesi on kriittinen luonnonvara, ja tutkimuksesta odotetaan veteen liittyviin kysymyksiin kipeästi kaivattuja ratkaisuja. Ilmastonmuutos, biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen, ympäristön pilaantuminen ja veden riittämättömyys vaativat investointeja, jotka lisäävät veden arvoa.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät parhaillaankin eri puolilla Eurooppaa erityisesti tulvina. Tutkimustiedon perusteella tulvat yleistyvät ja useiden skenaarioiden mukaan tulvavirtaamat kasvavat tulevina vuosikymmeninä. Myös vuosittaiset tulva- ja kuivuusajankohdat muuttuvat totutuista.
”Suomessa alueelliset erot tulvimisessa kasvavat. Eteläisessä Suomessa entistä yleisemmiksi tulevat syys- ja talvitulvat, jokijään aiheuttamat tulvatilanteet ja aikaistuvat kevättulvat. Viime päivinä olemme todistaneet Suomen etelä- ja lounaisrannikon kaupunkitulvia”, sanoo DIWA-lippulaivan johtaja, professori Björn Klöve Oulun yliopistosta.
Suomen Akatemian Digitaaliset vedet (DIWA) -lippulaivassa analysoidaan hydrosfäärin prosesseja ja hydrologisia aikasarjoja. Mallinnuksen kehittäminen yhdessä havaintojärjestelmien kehittämisen kanssa ovat tutkimuksen keskiössä, jotta ympäristönmuutosten vaikutuksiin voitaisiin varautua entistä paremmin.
Tutkijoiden mukaan ilmastonmuutoksen vaikutukset myös eroosioon ja vedenlaatuun on tarve ymmärtää entistä tarkemmin. Jokien materiaalikuljetus ja sen kasaantuminen vaikuttavat uoman kuljetuskapasiteettiin sekä kerrannaisesti myös tulvatilanteisiin sekä avouomatilanteissa että jääpeitteisinä vuodenaikoina.
Espanjan äkkitulvien intensiteetti voimistunut
Espanjan äkkitulvat (flash floods) ovat olleet jo vuosisatojen ajan tyypillisiä Välimeren alueella, mutta nyt niiden intensiteetti on voimistunut. Välimeren yläilmakehässä oleva paikallaan pysyvä matalapaine aiheuttaa rannikolle voimakkaita ukkoskuuroja.
Valencian alueella satoi lokakuussa muutamassa päivässä Suomen vuotuinen sademäärä. Tämä aiheutti alueella kovimmat äkkitulvat vuosikymmeniin. Yli 210 ihmistä menehtyi. Espanjan itärannikon maankäyttö, ongelmat tulvahälytysjärjestelmissä sekä paikallisten viranomaisten verkkainen reagointi kansalliseen tulvahälytykseen vaikutti osaltaan tragedian laajuuteen.
”Voimistuneet äkkitulvat muokkaavat voimakkaasti jokiympäristöä, kun tulvavedet kuljettavat sedimenttiä alajuoksulle ja kuluttavat uomaa ja törmiä voimakkaasti. Joissakin tapauksissa tulvavesi on ennemminkin “mutatulvaa”, sillä vesi on erittäin sedimenttirikasta. Sedimenttirikkaan tulvaveden tuhovoima on suurempi kuin puhtaan veden”, kertoo DIWA-lippulaivan varajohtaja, professori Petteri Alho Turun yliopistosta. Hän oli tekemässä tutkimusta Valencian alueella juuri äkkitulvien aikaan lokakuussa.
Uudet menetelmät ja tekniset sovellukset edistävät varautumista
Reaaliaikaiset aineistot autonomisista järjestelmistä robotiikan avulla ja staattisista jatkuvatoimisista havaintoasemista mahdollistavat nopeamman tilannekuvan kokoamisen. Uudet tekniset sovellukset kuten kaukokartoituksen kehitys ja näiden aineistojen prosessoinnin automatisointi mahdollistavat mallinnusten kalibroinnin ja operatiivisen käytön edistämisen. Virtaamat ja virtausnopeudet on laskennallisesti mahdollista saada esimerkiksi videokuvasta myös pimeään vuorokauden aikaan ja vaarallisissa tulvatilanteissa fyysisten mittausten sijaan tai tueksi.
Uusia havaintojärjestelmiä voidaan myös yhdistää ja automatisoida aineistojen analyysejä sekä hyödyntää mallinnuksen menetelmiä. Aineistot voidaan viedä jakelualustojen kautta valuma-alueita kuvaavaan virtuaaliseen järjestelmään, niin sanottuun digitaaliseen kaksoseen. Näillä menetelmillä myös tiedon välittäminen kansalaisille ja alueellisille toimijoille kuten pelastuslaitoksille ja päättäjille on mahdollista entistä tehokkaammin.
Digitaaliset vedet -lippulaivassa ovat mukana Oulun yliopisto, Paikkatietokeskus, Ilmatieteen laitos, Aalto-yliopisto, Suomen ympäristökeskus ja Turun yliopisto.
Lisätietoja:
- professori Björn Klöve, DIWA-lippulaiva, Oulun yliopisto, sähköposti: etunimi.sukunimi@oulu.fi
- professori Petteri Alho, DIWA-lippulaiva, Turun yliopisto, sp: etunimi.sukunimi@utu.fi
- akatemiatutkija Eliisa Lotsari, DIWA-lippulaiva, Aalto-yliopisto, sp: etunimi.sukunimi@aalto.fi
- DIWA – Digitaaliset vedet -lippulaiva - Suomen Akatemia
- Home - digitalwaters.fi
Avainsanat
Kuvat
Suomen Akatemia
Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa yhteiskunnassa. Pyrimme toiminnassamme siihen, että suomalainen tutkimus uusiutuu, monipuolistuu ja kansainvälistyy. Luomme edellytyksiä tutkijankoulutukselle ja tutkijanuralle, kansainvälistymiselle ja tutkimustulosten hyödyntämiselle. Katamme kaikki tieteen ja tutkimuksen alat. Vuonna 2024 rahoitamme tutkimusta lähes 488 miljoonalla eurolla. Akatemia toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia
Kansainvälisten osaajien rekrytoimista Suomeen tukeva rahoitushaku etenee seuraavaan vaiheeseen26.6.2025 08:33:42 EEST | Tiedote
Suomen Akatemia on päättänyt, mitkä kansainvälisten osaajien rekrytoimista tukevat suunnitelmat kutsutaan varsinaiseen hakuun ja kuinka monta rekrytointia kyseinen yliopisto voi rahoituksella tehdä. Haku on osa kansallisia rahoituspanostuksia, joiden avulla Suomi vahvistaa asemaansa tieteen ja innovaatioiden kärkimaana.
Rejäl satsning från Finlands Akademi på nyskapande forskning19.6.2025 08:56:58 EEST | Pressmeddelande
Finlands Akademi har fattat beslut om vilka projekt som beviljas bidrag i vinterutlysningen, Akademins stora utdelning av forskningsfinansiering. I vinterutlysningen 2025 beviljade Akademin drygt 220 miljoner euro i finansiering för ett brett spektrum av forskning inom olika vetenskapliga discipliner. Med denna summa finansieras 121 nya akademiforskare, tolv nya kliniska forskare och 269 nya akademiprojekt (räknat enligt delprojekt). Dessa mångsidiga forskningsprojekt representerar internationell spetskompetens inom sina respektive områden. Genom den banbrytande forskning som Akademin finansierar skapas kompetens som gynnar hela samhället.
Suomen Akatemialta huomattava rahoitus uutta luovaan tutkimukseen19.6.2025 08:56:58 EEST | Tiedote
Suomen Akatemia on päättänyt rahoitettavat tutkimushankkeet keskeisessä rahoitushaussaan. Rahoitusta myönnettiin talvihaussa 2025 yli 220 miljoonaa euroa kattavasti eri tieteenalojen tutkimuskokonaisuuksiin. Yhteensä Akatemia rahoittaa 121 uutta akatemiatutkijaa, 12 kliinistä tutkijaa ja 269 akatemiahanketta osahankkeet mukaan luettuna. Monipuoliset tutkimushankkeet edustavat omien tieteenalojensa kansainvälistä kärkeä. Rahoitettavalla uudella tutkimuksella luodaan osaamista koko yhteiskunnan käyttöön.
Research Council of Finland grants significant funding for innovative scientific research19.6.2025 08:56:58 EEST | Press release
The Research Council of Finland (RCF) has decided on the research projects to be funded in its main funding call. The RCF’s total funding awarded in the 2025 winter call comes to more than 220 million euros, granted for a wide range of research across different scientific disciplines. The funding goes towards 121 new Academy Research Fellows, twelve new Clinical Researchers and 269 new Academy Projects (counted by subproject). This vast array of research projects represents the international forefront of the research fields involved. The funded research will contribute to creating new knowledge and skills that will benefit society as a whole.
Finlands Akademi fattade bidragsbeslut inom programmet för idrottsforskning19.5.2025 09:17:32 EEST | Pressmeddelande
Finlands Akademis akademiprogram för idrottsforskning (ACTIVE) främjar forskningens kvalitet, förnyelse och genomslag inom fysisk aktivitet, motion och idrott. I programmets senaste ansökningsomgång fördelade Akademin totalt 2,43 miljoner euro till tre enskilda projekt och två konsortier. Inom utlysningen inkom 36 ansökningar för en total summa på nästan 18 miljoner euro.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme