Tulvavirtaamissa havaittavissa kasvua – alueelliset erot voivat tulevaisuudessa olla suuria
Äkkinäiset, rajut tulvat ja toisaalta kuivuus sekä veden niukkuus haastavat yhteiskuntien toimintaa ja uhkaavat jopa ihmishenkiä. Vesi on kriittinen luonnonvara, ja tutkimuksesta odotetaan veteen liittyviin kysymyksiin kipeästi kaivattuja ratkaisuja. Ilmastonmuutos, biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen, ympäristön pilaantuminen ja veden riittämättömyys vaativat investointeja, jotka lisäävät veden arvoa.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät parhaillaankin eri puolilla Eurooppaa erityisesti tulvina. Tutkimustiedon perusteella tulvat yleistyvät ja useiden skenaarioiden mukaan tulvavirtaamat kasvavat tulevina vuosikymmeninä. Myös vuosittaiset tulva- ja kuivuusajankohdat muuttuvat totutuista.
”Suomessa alueelliset erot tulvimisessa kasvavat. Eteläisessä Suomessa entistä yleisemmiksi tulevat syys- ja talvitulvat, jokijään aiheuttamat tulvatilanteet ja aikaistuvat kevättulvat. Viime päivinä olemme todistaneet Suomen etelä- ja lounaisrannikon kaupunkitulvia”, sanoo DIWA-lippulaivan johtaja, professori Björn Klöve Oulun yliopistosta.
Suomen Akatemian Digitaaliset vedet (DIWA) -lippulaivassa analysoidaan hydrosfäärin prosesseja ja hydrologisia aikasarjoja. Mallinnuksen kehittäminen yhdessä havaintojärjestelmien kehittämisen kanssa ovat tutkimuksen keskiössä, jotta ympäristönmuutosten vaikutuksiin voitaisiin varautua entistä paremmin.
Tutkijoiden mukaan ilmastonmuutoksen vaikutukset myös eroosioon ja vedenlaatuun on tarve ymmärtää entistä tarkemmin. Jokien materiaalikuljetus ja sen kasaantuminen vaikuttavat uoman kuljetuskapasiteettiin sekä kerrannaisesti myös tulvatilanteisiin sekä avouomatilanteissa että jääpeitteisinä vuodenaikoina.
Espanjan äkkitulvien intensiteetti voimistunut
Espanjan äkkitulvat (flash floods) ovat olleet jo vuosisatojen ajan tyypillisiä Välimeren alueella, mutta nyt niiden intensiteetti on voimistunut. Välimeren yläilmakehässä oleva paikallaan pysyvä matalapaine aiheuttaa rannikolle voimakkaita ukkoskuuroja.
Valencian alueella satoi lokakuussa muutamassa päivässä Suomen vuotuinen sademäärä. Tämä aiheutti alueella kovimmat äkkitulvat vuosikymmeniin. Yli 210 ihmistä menehtyi. Espanjan itärannikon maankäyttö, ongelmat tulvahälytysjärjestelmissä sekä paikallisten viranomaisten verkkainen reagointi kansalliseen tulvahälytykseen vaikutti osaltaan tragedian laajuuteen.
”Voimistuneet äkkitulvat muokkaavat voimakkaasti jokiympäristöä, kun tulvavedet kuljettavat sedimenttiä alajuoksulle ja kuluttavat uomaa ja törmiä voimakkaasti. Joissakin tapauksissa tulvavesi on ennemminkin “mutatulvaa”, sillä vesi on erittäin sedimenttirikasta. Sedimenttirikkaan tulvaveden tuhovoima on suurempi kuin puhtaan veden”, kertoo DIWA-lippulaivan varajohtaja, professori Petteri Alho Turun yliopistosta. Hän oli tekemässä tutkimusta Valencian alueella juuri äkkitulvien aikaan lokakuussa.
Uudet menetelmät ja tekniset sovellukset edistävät varautumista
Reaaliaikaiset aineistot autonomisista järjestelmistä robotiikan avulla ja staattisista jatkuvatoimisista havaintoasemista mahdollistavat nopeamman tilannekuvan kokoamisen. Uudet tekniset sovellukset kuten kaukokartoituksen kehitys ja näiden aineistojen prosessoinnin automatisointi mahdollistavat mallinnusten kalibroinnin ja operatiivisen käytön edistämisen. Virtaamat ja virtausnopeudet on laskennallisesti mahdollista saada esimerkiksi videokuvasta myös pimeään vuorokauden aikaan ja vaarallisissa tulvatilanteissa fyysisten mittausten sijaan tai tueksi.
Uusia havaintojärjestelmiä voidaan myös yhdistää ja automatisoida aineistojen analyysejä sekä hyödyntää mallinnuksen menetelmiä. Aineistot voidaan viedä jakelualustojen kautta valuma-alueita kuvaavaan virtuaaliseen järjestelmään, niin sanottuun digitaaliseen kaksoseen. Näillä menetelmillä myös tiedon välittäminen kansalaisille ja alueellisille toimijoille kuten pelastuslaitoksille ja päättäjille on mahdollista entistä tehokkaammin.
Digitaaliset vedet -lippulaivassa ovat mukana Oulun yliopisto, Paikkatietokeskus, Ilmatieteen laitos, Aalto-yliopisto, Suomen ympäristökeskus ja Turun yliopisto.
Lisätietoja:
- professori Björn Klöve, DIWA-lippulaiva, Oulun yliopisto, sähköposti: etunimi.sukunimi@oulu.fi
- professori Petteri Alho, DIWA-lippulaiva, Turun yliopisto, sp: etunimi.sukunimi@utu.fi
- akatemiatutkija Eliisa Lotsari, DIWA-lippulaiva, Aalto-yliopisto, sp: etunimi.sukunimi@aalto.fi
- DIWA – Digitaaliset vedet -lippulaiva - Suomen Akatemia
- Home - digitalwaters.fi
Avainsanat
Kuvat
Suomen Akatemia
Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa yhteiskunnassa. Pyrimme toiminnassamme siihen, että suomalainen tutkimus uusiutuu, monipuolistuu ja kansainvälistyy. Luomme edellytyksiä tutkijankoulutukselle ja tutkijanuralle, kansainvälistymiselle ja tutkimustulosten hyödyntämiselle. Katamme kaikki tieteen ja tutkimuksen alat. Vuonna 2024 rahoitamme tutkimusta lähes 488 miljoonalla eurolla. Akatemia toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia
Betydande finansiering från Finlands Akademi för att stärka regional forskning och utveckling24.11.2025 10:07:51 EET | Pressmeddelande
Finlands Akademi har beviljat nästan 15 miljoner euro till lokala forskningsinfrastrukturer för att stärka den regionala FoU-verksamheten. Finansieringen fördelas på tio forskningsinfrastrukturer. Dessa omfattar sammanlagt 18 delprojekt.
Suomen Akatemialta huomattava rahoitus alueellisen tutkimus- ja kehitystoiminnan vahvistamiseksi24.11.2025 10:07:51 EET | Tiedote
Suomen Akatemia on myöntänyt lähes 15 miljoonaa euroa paikallisille tutkimusinfrastruktuureille alueellisen T&K-toiminnan vahvistamiseksi. Rahoitus jakaantuu kymmenelle tutkimusinfrastruktuurille. Yhteensä rahoitus kattaa 18 osahanketta.
Significant funding package by Research Council of Finland to strengthen regional R&D24.11.2025 10:07:51 EET | Press release
The Research Council of Finland (RCF) has granted nearly 15 million euros for local research infrastructures to strengthen regional R&D activities. The funding is divided among ten research infrastructures, covering eighteen subprojects in total.
Suomen Akatemia valitsi 15 akatemiaprofessoria30.10.2025 09:53:08 EET | Tiedote
Suomen Akatemia on valinnut 15 akatemiaprofessoria kaudelle 1.1.2026 – 31.12.2031. Uudistettu akatemiaprofessorin tehtävän rahoitus on myönnetty oman alansa kansainvälisessä kärjessä oleville tutkijoille, joiden tutkimus uudistaa tiedettä ja pyrkii tieteellisiin läpimurtoihin.
Suomen Akatemia suuntaa T&K-lisärahoitusta tutkimustiedon hyödyntämiseen, yhteistyön vahvistamiseen ja osaamiseen18.9.2025 16:47:36 EEST | Tiedote
Tutkimus- ja innovaationeuvosto käsitteli kokouksessaan 16.9. valtion T&K-rahoituksen monivuotisen suunnitelman toimeenpanoa. Suomen Akatemia on kehittänyt tutkimusrahoituskokonaisuuttaan niin, että se edistää hallituksen tutkimus- ja kehitysrahoituksen linjauksia entistä tehokkaammin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme