Elintarvikeketjun kauppatapalautakunnalta suositus sopimussakon käyttämisestä elintarvikeketjun sopimuksissa
Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta on antanut suosituksen sopimussakon käyttämisestä elintarvikeketjun sopimuksissa. Lautakunta korostaa elintarvikeketjun toimijoille, että sopimussakkomääräys voidaan sitoa vain sopimusrikkomukseen. Sopimussakkoehtoa käytettäessä lautakunta suosittaa sopimaan siitä, onko sopimussakko ainoa seuraamus sopimusrikkomuksesta vai voiko sen lisäksi tulla muita seuraamuksia.
Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta on selvittänyt elintarviketeollisuuden ja tuottajan välisiä sopimusehtoja. Lautakunta on 3.12.2024 antanut suosituksen sopimussakon käyttämisestä elintarvikeketjun sopimuksissa.
Lautakunta on päättänyt antaa suosituksen, koska useissa alan sopimuksissa on yksipuolisesti laadittu sopimussakkolauseke. Lauseke saattaa kohdistua ainoastaan sopimussuhteen heikompaan osapuoleen, kuten tuottajaan, ja vaikuttaa sopimusosapuolten sopimustasapainoon.
Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta korostaa suosituksessaan, että sopimussakko on aina oltava sidoksissa sopimusrikkomukseen. Lautakunta suosittaa elintarvikeketjun toimijoita sopimaan siitä, onko sopimussakko ainoa seuraamus sopimusrikkomuksesta vai voiko sen lisäksi tulla muita seuraamuksia, kuten sopimuksen purkaminen tai vahingonkorvaus.
”Lautakunta havaitsi, että joissakin sopimuksissa sopimussakko on sidottu tuottajalle maksettujen sopimuslisien määrään. Tällöin sopimussakko saattaa yksittäistapauksessa muodostua kohtuuttomaksi, jos sopimussakko on määrältään huomattava ja selvässä epäsuhteessa rikkomukseen laatuun”, sanoo lautakunnan puheenjohtaja Veikko Vahtera.
Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta korostaa, että sopimuksen yksipuolisesti laatineen vahvemman sopijaosapuolen on otettava sopimussakkoehdonkin osalta huomioon heikomman sopijaosapuolen asema. Muussa tapauksessa sopimussakkolauseke on altis määräyksen kohtuullistamiselle, jos sopimussakko on esimerkiksi huomattavan suuri ja ilmeisessä epäsuhteessa syntyneen vahingon määrään tai sen maksuvelvollisuus syntyy vähäisen sopimusrikkomuksen perusteella.
Lue koko suositus tästä https://kauppakamari.fi/wp-content/uploads/2024/12/Suositus-sopimussakosta_12.2024_FINAL.pdf
Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta on itsesääntelytoimielin, joka edistää hyvää kauppatapaa elintarvikealalla. Lautakunnan toimintaa rahoittavat Elintarviketeollisuusliitto ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry ja Päivittäistavarakauppa ry. Lautakunta toimii Keskuskauppakamarin yhteydessä.
Lisätietoja:
yritysjuridiikan professori Veikko Vahtera
Elintarvikeketjun kauppatapalautakunnan puheenjohtaja
+358 50 585 9045
Yhteyshenkilöt
Paula PalorantaPääsihteeri
Puh:09 4242 6212paula.paloranta@chamber.fiTilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari: Puoliväliriihestä tärkeitä linjauksia rahoitusmarkkinoiden kehittämiseksi25.4.2025 06:55:00 EEST | Tiedote
Hallituksen puoliväliriihessä tehdyt linjaukset tukevat yritysten kasvun ja investointien rahoitusta sekä tukevat suomalaisten rahoitusmarkkinoiden kehitystä ja kansainvälistä kilpailukykyä. Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, että tehdyt linjaukset toteutetaan ripeästi.
Keskuskauppakamari: Puhtaiden investointien verohyvityksen jatko tervetullut kasvun ja ilmaston kannalta24.4.2025 13:40:37 EEST | Tiedote
Hallitus linjasi puoliväliriihessä valmiudesta jatkaa puhtaan siirtymän investointien verohyvitystä, jos EU:n valtiontukipoikkeukset jatkuvat. Nyt verohyvitys on päättymässä vuoden 2025 lopussa. Keskuskauppakamarin mielestä verohyvityksen jatko on tarpeen investointien kotiuttamiseksi ja Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.
Keskuskauppakamari: Kaivattuja askelia osaamisen ja koulutuksen vahvistamiseen – sävy kuitenkin ristiriitainen24.4.2025 09:33:38 EEST | Tiedote
Hallitus teki puoliväliriihessään useita myönteisiä päätöksiä osaamisen ja koulutuksen kehittämiseksi. Avoimen korkeakoulutuksen laajentaminen tutkintotavoitteiseen jatkuvaan oppimiseen ja maksuttomat opinnot avoimessa korkeakoulussa toisen asteen jälkeen ovat tärkeitä keinoja vastata koulutuskysyntään. Samalla kokonaisuutta hämmentävät korkeakoulutukseen kohdistuvat leikkaukset sekä epäselvä rahoitus uusille aloituspaikoille.
Pääekonomisti: Työttömyyden hyytävä nousu jatkuu – luvut ovat murheellisia, mutta työllisyyskehitys luo toivoa24.4.2025 09:08:58 EEST | Tiedote
Maaliskuun työllisyystilastojen kokonaisuus on jossain määrin ristiriitainen. Myönteistä oli työvoiman kasvu, joka tuki työllisyyttä. Samalla työttömyyden huolestuttava nousu kuitenkin jatkui: työttömyysluvut ovat murheellisia.
Keskuskauppakamari: Veronkevennykset kääntävät Suomen suunnan kasvuun23.4.2025 22:44:42 EEST | Tiedote
Yhteisöveron laskeminen 18 prosenttiin sekä työn verotuksen keventäminen ovat hallitukselta erinomainen, kasvua ja Suomen kilpailukykyä tukeva päätös. Päätökset muuttavat verotuksen rakennetta oikeaan, paremmin kasvua synnyttävään suuntaan. Ylimpien tuloluokkien marginaaliverojen reipas pudotus on kauan odotettu toimenpide työn tuottavuuden ja osaamisen kehittämisen kannustamiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme