Filosofian ala kaipaa koulukuntarajat ylittävää tutkimusta menetelmistä
YTM Tiia-Mari Hovilan väitöskirja tuo esiin tarpeen selkeyttää filosofisen tutkimuksen käytäntöjä. Hovila tarkastelee, minkälaisiin menetelmiin ja koulukuntiin suomalaiset filosofit ovat joko tietoisesti tai huomaamattaan sitoutuneet. Väitöskirja osoittaa, että filosofin koulukunta- ja menetelmäsitoumuksien tutkiminen vaatii analyysia filosofian alan institutionaalisista tekijöistä.
Tieteellinen keskustelu filosofian tutkimuksen menetelmistä on pirstaloitunutta ja kytkeytyy usein yksittäisiin ajattelijoihin, filosofian osa-alueeseen tai koulukuntiin. Filosofian alan tieteelliset julkaisut eivät myöskään tyypillisesti sisällä menetelmien yksityiskohtaisempaa kuvausta. Ei myöskään ole selvää, millä kriteereillä filosofit sitoutuvat tiettyihin koulukuntiin.
Hovilan väitöskirja tarkastelee näitä haasteita neljän tapausesimerkin kautta. Tapausesimerkit valottavat suomalaisen filosofian menetelmä- ja koulukuntasitoumuksia sadan vuoden ajalta, vuosilta 1920–2020.
Hovila hyödyntää tutkimuksessaan metafilosofista tutkimusotetta, jonka avulla on mahdollista tutkia muun muassa filosofian luonnetta ja filosofisen tutkimuksen taustaoletuksia. Väitöskirjassaan hän kehittää tapoja tutkia ja käsitteellistää filosofian tutkimuksen menetelmiä.
”Koko työtäni on motivoinut tarve selvittää, mitä akatemiassa työskentelevät filosofit tarkalleen ottaen tekevät tehdessään tutkimusta. Väitöskirjani tarjoaa yhden puheenvuoron tähän keskusteluun”, Hovila arvioi.
Tiedemaailman käytännöt vaikuttavat filosofien sitoumuksiin
Väitöskirja tarjoaa uutta tietoa suomalaisten filosofien menetelmä- ja koulukuntasitoumuksista. Hovilan tutkimus osoittaa muun muassa, että Eino Kailan (1880–1958) Persoonallisuus-teoksessa kehitelty holismin menetelmä onkin luonteeltaan filosofinen, vaikka teos on luokiteltu psykologiseksi.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että filosofian tutkimuskirjallisuudessa menetelmät ja koulukunnat yhdistetään usein toisiinsa, vaikka nämä ovat erillisiä tutkimuksellisia sitoumuksia. Menetelmiä saatetaan siis kuvata pelkästään nimeämällä, mihin koulukuntaan kyseinen tutkimus kuuluu. Kuitenkin tutkimuksissa todellisuudessa käytetään muitakin kuin tiettyyn koulukuntaan liitettyjä menetelmiä.
Väitöskirja vahvistaa myös väitteen siitä, että institutionaaliset ja tiedepoliittiset tekijät, kuten esimerkiksi yliopistojen painoalat sekä kilpailu rahoituksesta ja viroista vaikuttavat siihen, mihin koulukuntaan filosofit sitoutuvat.
”Menetelmä- ja koulukuntasitoumukset näkyivät väitöskirjani tapausesimerkeissä kahdella tavalla. Joissakin tutkimuksissa ilmaistaan suoraan, mihin menetelmiin ja koulukuntiin filosofi sitoutuu, kun taas toisissa tutkimukselliset sitoumukset ohjaavat tutkimuksen tekemistä epäsuorasti. Jälkimmäisessä tapauksessa lukijan tehtäväksi jää tunnistaa tutkimukseen vaikuttaneet menetelmät ja koulukunnat. Riskinä on, ettei lukija pääse käsiksi siihen, millä tavalla tutkimus on toteutettu”, Hovila selventää.
YTM Tiia-Mari Hovilan filosofian väitöskirjakäsikirjoituksen ”Menetelmät ja koulukunnat – neljä tapausesimerkkiä tutkimuksellisista sitoumuksista suomalaisessa filosofiassa” tarkastustilaisuus pidetään 11.12.2024 klo 12.00 Jyväskylän yliopiston Seminarium-rakennuksen vanhassa juhlasalissa (S212). Vastaväittäjänä toimii Sami Pihlström ja kustoksena Joona Taipale. Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Väitöstilaisuutta voi seurata myös verkkovälitteisesti osoitteessa: https://r.jyu.fi/dissertation-hovila-111224
Linkki väitöskirjaan: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/98487
Taustatietoja:
Hovila valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopiston filosofian oppiaineesta syksyllä 2018. Hovilan väitöstutkimusta on tukenut Suomen kulttuurirahaston keskusrahasto. Lisäksi tutkimusta on toteutettu osana Suomen Akatemian rahoittamaa Kokemuksellinen rajautuminen -hanketta.
Yhteystiedot
Tiia-Mari Hovila
Väitöskirjatutkija
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta KalliolaViestinnän asiantuntija, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504335652reetta.j.kalliola@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Uuden suomen kielen professori Sari Sulkusen mukaan meistä jokainen tarvitsee monia lukutaitoja24.10.2025 08:59:22 EEST | Tiedote
Sari Sulkunen on aloittanut suomen kielen professorina Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Sulkunen tutkii rakennusalan monilukutaitoja eli työhön liittyviä tekstejä ja niiden kanssa toimimisen tapoja.
Kestävyyssiirtymien edistämiseksi tarvitaan monitieteistä yhteistyötä – uusi konferenssi tuo eri alojen tutkijoita yhteen Jyväskylässä23.10.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Ensimmäinen Wisdom Days: Science for Sustainability Transformations -konferenssi järjestetään toukokuussa 2026 Jyväskylän yliopistossa. Kansainvälinen konferenssi edistää tieteellistä keskustelua ja uusien yhteyksien syntymistä eri tieteenalojen ja organisaatioiden välillä, tavoitteenaan luoda tietoa ja ratkaisuja kestävyyssiirtymien tueksi.
Jyväskylän yliopiston uusi museologian apulaisprofessori Johanna Enqvist näkee museot säröilevää maailmaa korjaavana ja koossapitävänä voimana23.10.2025 08:01:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston uusi museologian apulaisprofessori Johanna Enqvist näkee museot maailman murtumia korjaavana muutosvoimana. Enqvistin visiossa museot ovat yhteiskunnallisia vaikuttajia, jotka rakentavat siltoja tieteen, taiteen ja moninaisten yhteisöjen välille – ja haastavat samalla vallalla olevia käsityksiä siitä, mikä on muistamisen arvoista. Museologian apulaisprofessuuri on Suomessa ainutlaatuinen: toista vastaavaa tehtävää ei ole, ja tohtoriksi museologian alalta voi väitellä vain Jyväskylässä.
Kolmas toimitus maailmalle – Jyväskylän spektrometrit kiinnostavat kansainvälisesti22.10.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen kiihdytinlaboratoriossa on jälleen valmistunut huipputason rekyylispektrometri, joka toimitettiin Oslon yliopiston tutkimusinstituuttiin. Kyseessä on jo kolmas kokonainen toimitettu laitteisto ohjelmistoineen, asennuksineen ja koulutuksineen. Laitteisto asennettiin tällä kertaa puhdastilaan, jossa piikiekkoja käsitellään suojavarusteet päällä. Tämä toimitus oli vahva osoitus Jyväskylän yliopiston toimittaman järjestelmän suorituskyvystä vaativassa ja tarkasti säädellyssä ympäristössä.
Kun data päättää lapsen urheilupolusta – uusi tutkimus etsii oikeudenmukaisempia tapoja valita lahjakkuuksia21.10.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Juniorijoukkueiden pelaajavalinnat herättävät keskustelua ja tunteita. Uusi Jyväskylän yliopiston johtama tutkimushanke tutkii, miten dataperustainen lahjakkuuden tunnistaminen ja varhaiset valinnat vaikuttavat junioriurheilun eettisyyteen ja yhdenvertaisuuteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme