Tutkimus: Etäkuntoutus voi olla yhtä vaikuttavaa kuin kasvokkainen kuntoutus – parantaa saavutettavuutta etenkin syrjäseuduilla
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi).
Etänä toteutettu kuntoutus voi olla vähintään yhtä tehokasta kuin perinteinen kuntoutus. Etäkuntoutus voi vähentää terveydenhuollon kustannuksia ja parantaa palveluiden saavutettavuutta etenkin syrjäseuduilla. Terapeuttisen suhteen muodostuminen koetaan kuitenkin haastavana.
Etäkuntoutus voi parantaa toimintakykyä vähintään yhtä paljon kuin perinteinen, kasvokkain toteutettava fysioterapia tai toimintaterapia, kertoo tuore Kelan rahoittama tutkimus. Tutkimus koski Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta.
– Kuntoutus voi olla vaikuttavaa yhtä hyvin etänä kuin kasvokkain. Molemmissa toteutustavoissa on omat vahvuutensa ja haasteensa, joista on syytä olla tietoinen kuntoutusta suunnitellessa, sanoo tutkimusta johtanut vanhempi tutkija Eeva Aartolahti Jyväskylän ammattikorkeakoulun Kuntoutusinstituutista.
Etäkuntoutus tuo kuntoutuksen arkiympäristöön
Etäkuntoutus tarjoaa kuntoutujille mahdollisuuden osallistua hoitoon omassa arkiympäristössään. Se voi tehdä sekä kuntoutuksen tavoitteista että toteutuksesta konkreettisempaa kuntoutujalle. Toisaalta yhä enemmän vastuuta kuntoutumisesta lankeaa kuntoutujalle itselleen ja hänen lähipiirilleen.
Erityisesti lapsilla ja nuorilla, joilla on mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriöitä, etäkuntoutus on nähty perheiden kannalta voimauttavana ja joustavana. Perheet kokivat etäkuntoutuksen osana arkea sujuvaksi, mikä vähensi kuormitusta.
– Onnistuneen etäkuntoutuksen avain on perheiden ja ammattilaisten välinen yhteistyö sekä arjen tarpeiden ymmärtäminen, sanoo toimintaterapian lehtori Mari Kantanen Kuntoutusinstituutin tutkimusryhmästä.
Terapeuttisen suhteen luominen etänä haastaa ammattilaisia
Kuntoutuksen ammattilaiset, esimerkiksi fysioterapeutit ja toimintaterapeutit, kohtaavat etäkuntoutuksessa uudenlaisia haasteita. Terapeuttisen suhteen luominen etäyhteyksillä vaatii erityisosaamista ja henkilökohtaista otetta.
Etäkuntoutuksen onnistuminen vaatii koulutusta muun muassa teknologian käytössä, etäohjauksen taidoissa ja kyberturvallisuudessa. Näitä taitoja pitäisi tutkijoiden mukaan painottaa aiempaa enemmän sekä kuntoutuksen ammattilaisten peruskoulutuksessa että jatkuvassa oppimisessa.
– Erityisiä haasteita etäkuntoutuksen käyttöönotossa voi syntyä, jos kuntoutuja ei syystä tai toisesta käytä digipalveluita tai halua paljastaa herkkäluontoisia asioitaan samaan aikaan kotona oleville läheisilleen, Aartolahti kuvaa.
Saavutettavuus lisääntyy, kustannusvaikuttavuudesta tarvitaan lisää tietoa
Etäkuntoutus voi vähentää alueellista eriarvoisuutta, koska se voi lisätä kuntoutuspalveluiden saavutettavuutta etenkin maaseudulla ja syrjäseuduilla. Etäkuntoutus mahdollistaa palvelut myös alueilla, joissa perinteiset kuntoutusmahdollisuudet ovat rajalliset tai matkat ovat pitkiä.
– Etäkuntoutus voi lisätä saavutettavuutta mahdollistamalla kuntoutuksen haja-asutusalueilla, mutta toisaalta haasteet teknologian käytössä voivat rajoittaa etäkuntoutuksen saavutettavuutta, pohtii Aartolahti.
Vaikka etäkuntoutuksen vaikuttavuus kuntoutujien toimintakykyyn ja elämänlaatuun on todettu hyväksi, etäkuntoutuksen kustannusvaikuttavuudesta on saatavilla vasta vähän tietoa. Etäkuntoutus voi vähentää terveydenhuollon kustannuksia, erityisesti matkakulujen ja vastaanottokäyntien osalta. Toisaalta alkuvaiheessa teknologiasta aiheutuu lisäkustannuksia. Olemassa olevien tutkimusten näyttö on kustannusvaikuttavuuden kannalta osin ristiriitaista.
Etäkuntoutuksen käyttö lisääntyy Kelan kuntoutuksessa
Etäkuntoutuksen käyttö on viime vuosina kasvanut Kelan kuntoutuspalveluissa, ja sen odotetaan lisääntyvän entisestään lähivuosina. Monet Kelan harkinnanvaraiset kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit toteutetaan jo osittain etäkuntoutuksena, ja ensi vuonna näiden kurssien määrä kasvaa entisestään.
Syksyllä käynnistynyt Tules-etäkuntoutuskurssi on Kelan ensimmäinen kokonaan etänä toteutettava moniammatillinen kuntoutuspalvelu. Se parantaa erityisesti työelämässä olevien mahdollisuuksia osallistua tuki- ja liikuntaelinsairauksia sairastaville tarkoitettuun kuntoutukseen, kun oman arjen ja kuntoutuksen yhteensovittaminen on joustavaa.
***
Alkuperäinen tutkimus: Aartolahti, E. ym. (2024). Etäfysioterapian ja etätoimintaterapian vaikuttavuus, kustannusvaikuttavuus ja merkitykset vaativassa lääkinnällisessä kuntoutuksessa: järjestelmälliset kirjallisuuskatsaukset. Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 30. Kela. URN:ISBN:978-952-284-205-3
Näin tutkimus toteutettiin
Tutkimuksessa selvitettiin etäkuntoutuksen vaikuttavuutta, kustannusvaikuttavuutta ja merkityksiä vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kuntoutujille järjestelmällisten kirjallisuuskatsausten, näytönastekatsausten ja laadullisten tutkimuslöydösten metasynteesin avulla.
Kirjallisuushaut toteutettiin MEDLINE-, CINAHL-, PsycINFO- ja ERIC-tietokannoista lokakuun 2021 ja marraskuun 2022 aikana.
Yhteyshenkilöt
Eeva AartolahtiTtT, vanhempi tutkijaJyväskylän ammattikorkeakoulu, Kuntoutusinstituutti
Puh:050 323 7511eeva.aartolahti@jamk.fiMerja Pouttu (Etäkuntoutuksen käytöstä Kelan kuntoutuksessa)suunnittelijaKela
Puh:050 169 6035merja.pouttu@kela.fiKelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.
Puh:020 634 7745viestinta@kela.fiKansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA
Forskning: Tydligare förmånsbeslut kräver fler språkexperter i utvecklingsarbetet13.6.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
FPA:s handläggningsspecialister upplever att sakkunnigläkarnas utlåtanden och medicinska motiveringar har blivit tydligare under de senaste åren. Enligt en färsk undersökning borde fler språkexperter involveras i utvecklingen av sakkunnigläkarverksamheten om man vill göra besluten mer begripliga och accepterade.
Tutkimus: Ymmärrettävämmät etuuspäätökset vaatisivat enemmän kielen asiantuntijoita mukaan kehittämiseen13.6.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Kelan ratkaisuasiantuntijat kokevat, että asiantuntijalääkäreiden kirjoittamat arviot ja lääketieteelliset perustelut ovat selkeytyneet viime vuosina. Tuoreen tutkimuksen mukaan asiantuntijalääkäritoiminnan kehittämiseen pitäisi ottaa mukaan enemmän kielen asiantuntijoita, jos halutaan tehdä päätöksistä ymmärrettävämpiä ja hyväksyttävämpiä.
Diabetesmedicinen semaglutid var det mest sålda läkemedlet år 202412.6.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Försäljningen av semaglutid, som används för behandling av diabetes och fetma, ökade med nästan en tredjedel år 2024. Detta framgår av Finlands läkemedelsstatistik, som nyligen publicerats.
Diabeteslääke semaglutidi oli vuoden 2024 myydyin lääkeaine12.6.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Diabeteksen ja lihavuuden hoidossa käytetyn semaglutidin myynti kasvoi lähes kolmanneksella vuonna 2024. Tieto selviää juuri julkaistusta Suomen lääketilastosta.
FPA:s pro gradu-pris har tilldelats Annakaisa Ritala för utveckling av exaktheten i prognoser för utkomststödet12.6.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
FPA:s pro gradu-pris har i år tilldelats Annakaisa Ritala, filosofie magister. I sin pro gradu-avhandling undersökte Ritala statistiska lösningar för att förbättra de prognoser som produceras med hjälp av mikrosimuleringsmodellen SISU. Mikrosimuleringsmodellen SISU används vid konsekvensbedömningen av ändringar i den sociala tryggheten.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme