Vesistöt kuntoon Kovesjoella – uusia ratkaisuja ravinnekuormituksen hillitsemiseksi
Parkanon Paimenkivennevalla valmistui syyskuussa harvinaislaatuinen pilotti- ja ennallistamiskohde. Ympäristöministeriön rahoittamassa Kovesjoen valuma-aluepilotissa etsittiin ratkaisuja vesistöjen ravinnekuormituksen vähentämiseen.

Parkanon Kovesjoen valuma-alueen pilottihankkeessa rakennettiin kaksi kosteikkoa ja lisäksi ennallistettiin toisen kosteikon viereistä suota. Ennallistetulta suolta maahan sateen mukana syntyvät valumavedet ohjautuvat edelleen uuteen kosteikkoon. Kosteikon ja ennallistetun suon yhdistäminen on varsin harvinaista tällaisessa mittakaavassa. Pirkanmaan ELY-keskus koordinoi hanketta.
Kunnostukset ja ennallistaminen vesistöjen läheisyydessä ja niiden valuma-alueilla ovat vesiensuojelua ja -hallintaa, joiden tarkoituksena on suojella Kovesjärveä, Kovesjokea sekä niiden ympäristöä. Lisäksi pilotin toimenpiteiden avulla alueen ympäristö monimuotoistuu esimerkiksi lisääntyvinä lintu- ja hyönteislajeina, mikä on kohteiden valmistumisen jälkeen ollut jo nähtävissä.
Tällä hetkellä Kovesjoella tehdään pilotin seurantaa, jossa selvitetään kosteikon vaikutusta suolta lähtevän veden laatuun ja määrään. Kosteikolta lähtevät vedet virtaavat metsäojien kautta Kovesjokeen, joka on pirkanmaalaisittain arvokas taimenvesistö.
− Vasta seuranta osoittaa, miten ennallistetun suon ja kosteikon yhdistelmä tässä mittakaavassa toimii. Saadaanko kosteikosta kustannustehokasta vaikutusta vedenlaatuun, se selviää vasta muutamien vuosien päästä, Pirkanmaan ELY-keskuksen ylitarkastaja Anne Mäkynen muistuttaa.
Kahlaajalintujen ja sudenkorentojen turvapaikka
Vesienhallinnan ja vedenlaadun parantamisen lisäksi hanke mahdollistaa vesistöalueen monimuotoisuuden lisääntymisen. Lisääntyneet vesittyneet alueet luovat uutta elinympäristöä esimerkiksi hyönteisille ja linnustolle.
− Kahlaajalinnut ja muuttomatkalla olevat linnut voivat pysähtyä levähtämään kosteikkojen vesittämille alueille. Myös hyönteiset ja vesiympäristöstä riippuvaiset sudenkorennot tulevat varmasti lisääntymään alueella, Mäkynen kertoo.

Maanomistajat mukaan jo suunnitteluvaiheessa
Anne Mäkynen huomauttaa, että vastaavanlaisia kohteita ei päästä toteuttamaan usein. Syynä tähän voi olla se, että maanomistajilta tarvitaan aina lupa toimiin, ja luonnonhoitotöitä tarjoavia urakoitsijoita on vähän.
Paimenkivennevan noin 20 hehtaarin kokonaisuudella sijaitsi kaksi kiinteistöä, joilla oli neljä maanomistajaa.
− He kaikki myöntyivät hankkeen toteuttamiseen maillaan. Tämä on jo itsessään harvinaista, Mäkynen sanoo.
Hankkeen onnistumisen kannalta yhteydenotto maanomistajiin ja yhteisen sävelen löytäminen on tärkeää, vaikkakin aikaa vievää.
− Jatkossa asiaa voisi edistää ottamalla mukaan esimerkiksi paikallisia metsänhoitoyhdistyksiä, jotka ovat usein entuudestaan tuttuja alueen metsänomistajille. Maanomistajat tulee saada mukaan jo heti hankkeen suunnittelun alkuvaiheessa, Mäkynen sanoo.
Anne Mäkynen kiittelee onnistuneesta kokonaisuudesta osaavia yhteistyökumppaneita.
− Kiitos työhönsä vihkiytyneelle rakennusurakoitsija Jari Perälälle, jolle oli ennestään tuttua työskentely haastavilla turvemailla. Kiitos kuuluu myös KVVY Tutkimus Oy:n Timo Niemelälle, jonka asiantuntevassa valvonnassa suunnitelmat toteutettiin. Hyvä suunnittelu ja ennakointi auttavat, vaikka rakentamisen aikaiseen säätilaan emme voikaan vaikuttaa.
Luminen pakkastalvi sekä kuivahko kesä mahdollistivat puiden hakkuut ja rakentamisen suunnitellussa aikataulussa.
Mäkynen huomauttaa, että rakentamisurakan kilpailutus sulan maan aikaan voisi vaikuttaa tarjousten runsaampaan määrään.
− Paksu lumipeite arveluttaa urakoitsijoita antamaan tarjouksia erityisesti turvemaille sijoittuviin töihin, joissa maankantavuus voi olla iso haaste raskaille koneille.
Vesienhallinnan kehittämispilotti oli yksi neljästä valtakunnallisesta pilotista
Hanke on osa ympäristöministeriön rahoittamaa maa- ja metsätalouden vesienhallinnan kehittämispilottia (2022−2024), jossa Kovesjoen valuma-alueen lisäksi on ollut mukana kolme muuta kohdetta eri puolilta Suomea. Vesienhallinnalla tarkoitetaan keinoja, joilla hallitaan veden määrää, laatua ja kulkua valuma-alueilla sekä pidätetään vettä esimerkiksi kastelua varten. Valuma-alue on alue, jolta vesi valuu maanpinnan muotojen ohjaamana vesistöön.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pirkanmaan ELY-keskus
Ylitarkastaja Anne Mäkynen, puh. +358 295 036 352, etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi
Linkit
Huolehdimme sujuvasta arjesta; teiden rakentamisesta ja niiden kunnosta, ympäristön tilasta ja suojelusta sekä yritysten tukemisesta. Maakunnan kehittäjänä ja rahoituksen myöntäjänä teemme ELY-keskuksessa päivittäin työtä kestävän tulevaisuuden ja Pirkanmaan parhaaksi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pirkanmaan ELY-keskus
Katso Pirkanmaan kesän 2025 tietyöt Tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta2.4.2025 08:37:13 EEST | Tiedote
Pirkanmaan ELY-keskus on julkaissut Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelman vuodelle 2025. Suunnitelmassa esitetään vuoden 2025 tienpitotoimenpiteet. Lisäksi suunnitelmassa kerrotaan toiminnan taustoista, rahoituksesta ja siihen on kerätty linkkejä tarkempiin tietoihin ja tausta-aineistoihin.
Pirkanmaalla siirrytään kesänopeuksiin 2.4.202531.3.2025 13:14:15 EEST | Tiedote
Talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoitukset poistetaan maanteiltä keskiviikosta 2.4. alkaen. Muutokset astuvat voimaan heti nopeusrajoitusmerkkien vaihdon myötä. Tielläliikkujien on otettava kevään mahdollisesti vaihtelevat olosuhteet huomioon niin ajamisessa kuin rengasvalinnassakin.
Metsätaloudelle herkät vesistöt -aineisto auttaa metsätaloustoimien suunnittelussa27.3.2025 10:42:08 EET | Tiedote
Valtakunnallinen aineisto metsätalouden vaikutuksille herkistä vesistöistä on valmistunut. ELY-keskusten ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) yhteistyönä laatiman aineiston tarkoituksena on auttaa huomioimaan metsätaloudelle herkät vesistöt jo siinä vaiheessa, kun metsänhoidon toimenpiteitä ryhdytään suunnittelemaan. Aineiston avulla pyritään helpottamaan suunnittelutyötä, jotta vesistöihin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia voidaan ehkäistä ja vähentää.
Siltatyöt Pirkanmaalla vuonna 202526.3.2025 15:29:55 EET | Tiedote
Pirkanmaan ELY-keskus peruskorjaa tai uusii 14 siltaa. Siltoja korjaamalla parannetaan liikenteen sujuvuutta ja huolehditaan elinkeinoelämälle sekä huoltovarmuudelle tärkeistä kuljetusreiteistä.
Pirkanmaan ELY-keskus: Nokian synteettisen metaanin tuotantolaitoksen suunnittelussa huomioitava hankkeen erityispiirteet ja riskit26.3.2025 13:26:33 EET | Tiedote
Pirkanmaan ELY-keskus on antanut yhteysviranomaisen lausunnon Nokialle suunnitellun e-metaanin tuotantolaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. Tuotantolaitoksen suunnittelussa ja ympäristövaikutusten arvioinnissa on huomioitava erityisesti vedyn, metaanin sekä hiilidioksidin käsittely-, varastointi- ja kuljetusriskit.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme