Vesistöt kuntoon Kovesjoella – uusia ratkaisuja ravinnekuormituksen hillitsemiseksi
Parkanon Paimenkivennevalla valmistui syyskuussa harvinaislaatuinen pilotti- ja ennallistamiskohde. Ympäristöministeriön rahoittamassa Kovesjoen valuma-aluepilotissa etsittiin ratkaisuja vesistöjen ravinnekuormituksen vähentämiseen.

Parkanon Kovesjoen valuma-alueen pilottihankkeessa rakennettiin kaksi kosteikkoa ja lisäksi ennallistettiin toisen kosteikon viereistä suota. Ennallistetulta suolta maahan sateen mukana syntyvät valumavedet ohjautuvat edelleen uuteen kosteikkoon. Kosteikon ja ennallistetun suon yhdistäminen on varsin harvinaista tällaisessa mittakaavassa. Pirkanmaan ELY-keskus koordinoi hanketta.
Kunnostukset ja ennallistaminen vesistöjen läheisyydessä ja niiden valuma-alueilla ovat vesiensuojelua ja -hallintaa, joiden tarkoituksena on suojella Kovesjärveä, Kovesjokea sekä niiden ympäristöä. Lisäksi pilotin toimenpiteiden avulla alueen ympäristö monimuotoistuu esimerkiksi lisääntyvinä lintu- ja hyönteislajeina, mikä on kohteiden valmistumisen jälkeen ollut jo nähtävissä.
Tällä hetkellä Kovesjoella tehdään pilotin seurantaa, jossa selvitetään kosteikon vaikutusta suolta lähtevän veden laatuun ja määrään. Kosteikolta lähtevät vedet virtaavat metsäojien kautta Kovesjokeen, joka on pirkanmaalaisittain arvokas taimenvesistö.
− Vasta seuranta osoittaa, miten ennallistetun suon ja kosteikon yhdistelmä tässä mittakaavassa toimii. Saadaanko kosteikosta kustannustehokasta vaikutusta vedenlaatuun, se selviää vasta muutamien vuosien päästä, Pirkanmaan ELY-keskuksen ylitarkastaja Anne Mäkynen muistuttaa.
Kahlaajalintujen ja sudenkorentojen turvapaikka
Vesienhallinnan ja vedenlaadun parantamisen lisäksi hanke mahdollistaa vesistöalueen monimuotoisuuden lisääntymisen. Lisääntyneet vesittyneet alueet luovat uutta elinympäristöä esimerkiksi hyönteisille ja linnustolle.
− Kahlaajalinnut ja muuttomatkalla olevat linnut voivat pysähtyä levähtämään kosteikkojen vesittämille alueille. Myös hyönteiset ja vesiympäristöstä riippuvaiset sudenkorennot tulevat varmasti lisääntymään alueella, Mäkynen kertoo.

Maanomistajat mukaan jo suunnitteluvaiheessa
Anne Mäkynen huomauttaa, että vastaavanlaisia kohteita ei päästä toteuttamaan usein. Syynä tähän voi olla se, että maanomistajilta tarvitaan aina lupa toimiin, ja luonnonhoitotöitä tarjoavia urakoitsijoita on vähän.
Paimenkivennevan noin 20 hehtaarin kokonaisuudella sijaitsi kaksi kiinteistöä, joilla oli neljä maanomistajaa.
− He kaikki myöntyivät hankkeen toteuttamiseen maillaan. Tämä on jo itsessään harvinaista, Mäkynen sanoo.
Hankkeen onnistumisen kannalta yhteydenotto maanomistajiin ja yhteisen sävelen löytäminen on tärkeää, vaikkakin aikaa vievää.
− Jatkossa asiaa voisi edistää ottamalla mukaan esimerkiksi paikallisia metsänhoitoyhdistyksiä, jotka ovat usein entuudestaan tuttuja alueen metsänomistajille. Maanomistajat tulee saada mukaan jo heti hankkeen suunnittelun alkuvaiheessa, Mäkynen sanoo.
Anne Mäkynen kiittelee onnistuneesta kokonaisuudesta osaavia yhteistyökumppaneita.
− Kiitos työhönsä vihkiytyneelle rakennusurakoitsija Jari Perälälle, jolle oli ennestään tuttua työskentely haastavilla turvemailla. Kiitos kuuluu myös KVVY Tutkimus Oy:n Timo Niemelälle, jonka asiantuntevassa valvonnassa suunnitelmat toteutettiin. Hyvä suunnittelu ja ennakointi auttavat, vaikka rakentamisen aikaiseen säätilaan emme voikaan vaikuttaa.
Luminen pakkastalvi sekä kuivahko kesä mahdollistivat puiden hakkuut ja rakentamisen suunnitellussa aikataulussa.
Mäkynen huomauttaa, että rakentamisurakan kilpailutus sulan maan aikaan voisi vaikuttaa tarjousten runsaampaan määrään.
− Paksu lumipeite arveluttaa urakoitsijoita antamaan tarjouksia erityisesti turvemaille sijoittuviin töihin, joissa maankantavuus voi olla iso haaste raskaille koneille.
Vesienhallinnan kehittämispilotti oli yksi neljästä valtakunnallisesta pilotista
Hanke on osa ympäristöministeriön rahoittamaa maa- ja metsätalouden vesienhallinnan kehittämispilottia (2022−2024), jossa Kovesjoen valuma-alueen lisäksi on ollut mukana kolme muuta kohdetta eri puolilta Suomea. Vesienhallinnalla tarkoitetaan keinoja, joilla hallitaan veden määrää, laatua ja kulkua valuma-alueilla sekä pidätetään vettä esimerkiksi kastelua varten. Valuma-alue on alue, jolta vesi valuu maanpinnan muotojen ohjaamana vesistöön.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pirkanmaan ELY-keskus
Ylitarkastaja Anne Mäkynen, puh. +358 295 036 352, etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi
Linkit
Huolehdimme sujuvasta arjesta; teiden rakentamisesta ja niiden kunnosta, ympäristön tilasta ja suojelusta sekä yritysten tukemisesta. Maakunnan kehittäjänä ja rahoituksen myöntäjänä teemme ELY-keskuksessa päivittäin työtä kestävän tulevaisuuden ja Pirkanmaan parhaaksi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pirkanmaan ELY-keskus
Maantie 338 poikki Kaanaassa Tampereella siltatyön vuoksi 29.10.–11.11.202524.10.2025 13:51:15 EEST | Tiedote
Pirkanmaan ELY-keskus uusii Kaanaassa maantiellä 338 (Velaatantie) sillan betonikannen. Työstä johtuen tie katkaistaan ja ajoneuvoliikenne ohjataan kiertoreitille. Siltatyö tehdään 29.10.–11.11. välisenä aikana.
Horhalanperän tuulivoimahankkeen YVA-ohjelmalausunnossa huomioitiin hankkeen sijoittuminen haasteelliselle alueelle23.10.2025 08:10:00 EEST | Tiedote
Pirkanmaan ELY-keskus on antanut yhteysviranomaisen lausunnon Horhalanperän tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten (YVA) arviointiohjelmasta. Vaihtoehdon VE1 mukainen hankealueen rajaus sijoittuu Seitsemisen kansallispuiston välittömään läheisyyteen, joka on kansallisesti tärkeä lintualue ja Natura 2000-alue.
Työllisyyskatsaus │ Työttömyys kasvoi Pirkanmaalla syyskuussa, positiivista oli työttömyyden lasku viidessä kunnassa21.10.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Syyskuun työllisyyskatsauksen mukaan työttömiä työnhakijoita oli Pirkanmaalla yhteensä 30 527 henkilöä, joka on yli 600 henkilöä enemmän kuin elokuussa. Viime vuoden syyskuuhun verrattuna nousua oli noin 2 900 henkilöä. Pirkanmaan työttömyysaste oli 11,5 prosenttia. Uusia avoimia työpaikkoja oli syyskuussa 2 695 kappaletta, joka oli hiukan enemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan.
Luikesneva-Susinevan tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely käynnistyy17.10.2025 11:34:56 EEST | Tiedote
Elements Suomi Oy suunnittelee tuulivoimahankkeen rakentamista sekä hankkeeseen liittyvää voimajohtoa Ikaalisten ja Parkanon kaupunkien alueelle.
Ympäristöavustukset ovat nyt auki – myös Pirkanmaalla tukea voi hakea ympäristön hoitoon17.10.2025 09:17:01 EEST | Tiedote
ELY-keskuksissa on avautunut tänään 17. lokakuuta useita rakennettuun ja luonnonympäristöön liittyviä avustushakuja. Haettavissa on avustuksia muun muassa rakennusperinnön hoitoon, luonnonhoitoon ja vesistöjen kunnostamiseen. Avustuksia voi hakea 1. joulukuuta 2025 saakka.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme