Vesistöt kuntoon Kovesjoella – uusia ratkaisuja ravinnekuormituksen hillitsemiseksi
Parkanon Paimenkivennevalla valmistui syyskuussa harvinaislaatuinen pilotti- ja ennallistamiskohde. Ympäristöministeriön rahoittamassa Kovesjoen valuma-aluepilotissa etsittiin ratkaisuja vesistöjen ravinnekuormituksen vähentämiseen.

Parkanon Kovesjoen valuma-alueen pilottihankkeessa rakennettiin kaksi kosteikkoa ja lisäksi ennallistettiin toisen kosteikon viereistä suota. Ennallistetulta suolta maahan sateen mukana syntyvät valumavedet ohjautuvat edelleen uuteen kosteikkoon. Kosteikon ja ennallistetun suon yhdistäminen on varsin harvinaista tällaisessa mittakaavassa. Pirkanmaan ELY-keskus koordinoi hanketta.
Kunnostukset ja ennallistaminen vesistöjen läheisyydessä ja niiden valuma-alueilla ovat vesiensuojelua ja -hallintaa, joiden tarkoituksena on suojella Kovesjärveä, Kovesjokea sekä niiden ympäristöä. Lisäksi pilotin toimenpiteiden avulla alueen ympäristö monimuotoistuu esimerkiksi lisääntyvinä lintu- ja hyönteislajeina, mikä on kohteiden valmistumisen jälkeen ollut jo nähtävissä.
Tällä hetkellä Kovesjoella tehdään pilotin seurantaa, jossa selvitetään kosteikon vaikutusta suolta lähtevän veden laatuun ja määrään. Kosteikolta lähtevät vedet virtaavat metsäojien kautta Kovesjokeen, joka on pirkanmaalaisittain arvokas taimenvesistö.
− Vasta seuranta osoittaa, miten ennallistetun suon ja kosteikon yhdistelmä tässä mittakaavassa toimii. Saadaanko kosteikosta kustannustehokasta vaikutusta vedenlaatuun, se selviää vasta muutamien vuosien päästä, Pirkanmaan ELY-keskuksen ylitarkastaja Anne Mäkynen muistuttaa.
Kahlaajalintujen ja sudenkorentojen turvapaikka
Vesienhallinnan ja vedenlaadun parantamisen lisäksi hanke mahdollistaa vesistöalueen monimuotoisuuden lisääntymisen. Lisääntyneet vesittyneet alueet luovat uutta elinympäristöä esimerkiksi hyönteisille ja linnustolle.
− Kahlaajalinnut ja muuttomatkalla olevat linnut voivat pysähtyä levähtämään kosteikkojen vesittämille alueille. Myös hyönteiset ja vesiympäristöstä riippuvaiset sudenkorennot tulevat varmasti lisääntymään alueella, Mäkynen kertoo.

Maanomistajat mukaan jo suunnitteluvaiheessa
Anne Mäkynen huomauttaa, että vastaavanlaisia kohteita ei päästä toteuttamaan usein. Syynä tähän voi olla se, että maanomistajilta tarvitaan aina lupa toimiin, ja luonnonhoitotöitä tarjoavia urakoitsijoita on vähän.
Paimenkivennevan noin 20 hehtaarin kokonaisuudella sijaitsi kaksi kiinteistöä, joilla oli neljä maanomistajaa.
− He kaikki myöntyivät hankkeen toteuttamiseen maillaan. Tämä on jo itsessään harvinaista, Mäkynen sanoo.
Hankkeen onnistumisen kannalta yhteydenotto maanomistajiin ja yhteisen sävelen löytäminen on tärkeää, vaikkakin aikaa vievää.
− Jatkossa asiaa voisi edistää ottamalla mukaan esimerkiksi paikallisia metsänhoitoyhdistyksiä, jotka ovat usein entuudestaan tuttuja alueen metsänomistajille. Maanomistajat tulee saada mukaan jo heti hankkeen suunnittelun alkuvaiheessa, Mäkynen sanoo.
Anne Mäkynen kiittelee onnistuneesta kokonaisuudesta osaavia yhteistyökumppaneita.
− Kiitos työhönsä vihkiytyneelle rakennusurakoitsija Jari Perälälle, jolle oli ennestään tuttua työskentely haastavilla turvemailla. Kiitos kuuluu myös KVVY Tutkimus Oy:n Timo Niemelälle, jonka asiantuntevassa valvonnassa suunnitelmat toteutettiin. Hyvä suunnittelu ja ennakointi auttavat, vaikka rakentamisen aikaiseen säätilaan emme voikaan vaikuttaa.
Luminen pakkastalvi sekä kuivahko kesä mahdollistivat puiden hakkuut ja rakentamisen suunnitellussa aikataulussa.
Mäkynen huomauttaa, että rakentamisurakan kilpailutus sulan maan aikaan voisi vaikuttaa tarjousten runsaampaan määrään.
− Paksu lumipeite arveluttaa urakoitsijoita antamaan tarjouksia erityisesti turvemaille sijoittuviin töihin, joissa maankantavuus voi olla iso haaste raskaille koneille.
Vesienhallinnan kehittämispilotti oli yksi neljästä valtakunnallisesta pilotista
Hanke on osa ympäristöministeriön rahoittamaa maa- ja metsätalouden vesienhallinnan kehittämispilottia (2022−2024), jossa Kovesjoen valuma-alueen lisäksi on ollut mukana kolme muuta kohdetta eri puolilta Suomea. Vesienhallinnalla tarkoitetaan keinoja, joilla hallitaan veden määrää, laatua ja kulkua valuma-alueilla sekä pidätetään vettä esimerkiksi kastelua varten. Valuma-alue on alue, jolta vesi valuu maanpinnan muotojen ohjaamana vesistöön.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pirkanmaan ELY-keskus
Ylitarkastaja Anne Mäkynen, puh. +358 295 036 352, etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi
Linkit
Huolehdimme sujuvasta arjesta; teiden rakentamisesta ja niiden kunnosta, ympäristön tilasta ja suojelusta sekä yritysten tukemisesta. Maakunnan kehittäjänä ja rahoituksen myöntäjänä teemme ELY-keskuksessa päivittäin työtä kestävän tulevaisuuden ja Pirkanmaan parhaaksi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pirkanmaan ELY-keskus
Pirkanmaan ELY-keskukselta yhteysviranomaisen lausunto Luikesneva–Susinevan tuulivoimahankkeesta18.12.2025 10:14:08 EET | Tiedote
Pirkanmaan ELY-keskus on antanut yhteysviranomaisen lausunnon Luikesneva–Susinevan tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten (YVA) arviointiohjelmasta. Lähialueelle suunniteltujen muiden tuulivoimahankkeiden vuoksi yhteisvaikutusten arvioinnin tarve korostuu hankkeessa.
Pirkanmaan päästöt laskevat edelleen – liikenteen osuus päästöistä on kääntynyt kasvuun16.12.2025 14:00:44 EET | Tiedote
Vuoden 2024 ennakkotietojen perusteella Pirkanmaan kasvihuonekaasupäästöt laskivat maltillisesti noin viisi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Pitkällä aikavälillä vuodesta 2007 lähtien päästöt ovat vähentyneet 45 prosenttia. Päästövähennyksiä syntyi erityisesti energiasektorilta sähkön käytöstä ja kaukolämmön tuotannosta. Liikenteen päästöt kasvoivat neljä prosenttia.
Vettä lumen sijaan – vedenpinnat nousseet Pirkanmaalla16.12.2025 10:40:34 EET | Tiedote
Vielä syksyllä vedenkorkeudet olivat huomattavan matalalla, mutta syksyn ja alkutalven sateet ovat saaneet niin pienempien kuin isompienkin järvien vedenpinnat nousuun. Vedenpinnan korkeudet ovat saavuttaneet ajankohdalle tavanomaisen tason. Pirkanmaan säännöstellyillä järvillä oikealla juoksutuksen suunnittelulla varaudutaan Kokemäenjoen talvitulviin.
Pirkanmaalle yli 97 miljoonaa euroa ELY-keskuksen kautta16.12.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Tänä vuonna Pirkanmaalle on kanavoitu noin 97 miljoonaa euroa yritysten ja yhteisöjen kehittämiseen, teiden parantamiseen ja kunnossapitoon sekä ympäristökorvauksiin ja avustuksiin. Luvut perustuvat ELY-keskuksen tammi–marraskuun tilastoihin.
Sateinen sää vaurioittaa Pirkanmaan sorateitä pahasti10.12.2025 09:53:13 EET | Tiedote
Pitkään jatkunut märkä ja sateinen syksy vaikeuttaa sorateiden hoitoa. Maanteiden kunnossapidon urakoitsijat tekevät parhaansa sorateiden kunnon eteen, mutta märillä keleillä kunnostus on hyvin rajallista. Ilmastonmuutoksen eteneminen on lisännyt sään ääri-ilmiöitä kuten runsaita sateita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme