EK: Teollisuuspoliittisen strategian toimeenpano ratkaisee sen merkityksen
4.12.2024 20:30:51 EET | Elinkeinoelämän keskusliitto EK | Tiedote
Suomen hallituksen tulee viedä konkretiaan keskeiset tuoreen teollisuuspoliittisen strategian esitykset ensi kevään puoliväliriihessä. EK:n mukaan tämä on tärkeää kasvukäänteen vahvistamiseksi sekä Suomen kehittämiseksi myönteisesti niin investointiympäristönä kuin yritysten uudistumisen ja viennin vauhdittamiseksi.
Elinkeinoministerille luovutetussa strategiassa linjataan mm. että investointikilpailussa pärjäämiseksi Suomen on huolehdittava riittävistä kannustamista niin korkeaa jalostusarvoa kuin taloudellista turvallisuutta lisääville investoinneille. Tämän hetkiset EU:n väliaikaiseen kriisipuitteeseen (TCTF) kytketyt toimet ovat voimassa vuoden 2025 loppuun. Strategiassa todetaan olevan tarpeen selvittää vaihtoehtoisia kannustimia, jotka olisivat voimassa tämän jälkeen.
"Näitä jatkopäätöksiä on lähdettävä hahmottelemaan ennakoiden. Kun tulevat EU-linjaukset asettavat myöhemmin puitteet sille mikä on mahdollista, hallituksen on oltava heti valmis etenemään ja viestimään siitä myös yrityksille", EK:n johtava asiantuntija Paavali Kukkonen painottaa.
EU:n teollisuuspoliittisten toimien osalta strategiassa korostetaan markkinaehtoisia instrumentteja ja tavoitellaan investointipolitiikan kehittämistä tavalla, jolla kyetään vähentämään kansallisia valtiontukia ja jossa tukivälineet perustuvat kilpailuun hankkeiden laadulla. Nämä linjaukset ovat EK:n tavoitteiden mukaisia.
Investointien vauhdittamiseksi myös strategian linjaukset luvituksen sujuvoittamisen vaatimien resurssien osoittamisesta yhden luukun mallin toimeenpanoon sekä sääntely-ympäristön kunnianhimoisesta kehittämisestä ovat välttämättömiä.
"Ylisääntely niin EU:ssa kuin kansallisesti tukahduttaa kasvua. Uusi komissio pyrkii asiassa korjausliikkeeseen ja keventämään raportointivelvoitteita. Kun mahdollisuudet investointien taloudelliseen tukemiseen ovat rajalliset, yritysmyönteisestä sääntelystä on tehtävä Suomelle merkittävä kilpailukykytekijä. Tähän tarvitaan nyt lisävauhtia", Kukkonen sanoo.
EK pitää tärkeänä, että strategiassa on huomioitu entistä vahvemmin puolustustarvikkeiden ja kaksikäyttötuotteiden laajentuneet markkinat sekä tarve alan yritysten vientiä vauhdittaville government to government -mallille. Lisäksi linjataan, että Euroopan investointipankin ja EU:n kilpailukyvyn kehittämiseen tähtäävän rahoituksen käyttö on sallittava puolustusteollisuuden ja kaksikäyttötuotteiden kehitykseen.
T&K:n suuntaamisen rinnalla huomio innovaatioihin ja kaupallistamiseen
Uudistumista ja kasvua tukevaa julkista yritysrahoitusta linjataan strategiassa kehitettävän kaiken kokoisten yritysten tarpeisiin, mutta erityisesti pk-yritysten kasvattamiseksi mittelstand-kokoluokkaan. Lisäksi luvataan huolehtia siitä, että julkisen rahoituksen kriteerit ovat kannustavia niille kasvuhaluisille pk-yrityksille, jotka vasta kehittävät kyvykkyyksiään vientimarkkinoille. Tarkoitus on myös kannustaa investoimaan aineettomaan pääomaan arvonlisän ja tuottavuuden kasvattamiseksi.
EK:n mukaan nämä kirjaukset linjaavat tärkeällä tavalla jo käynnissä olevaa TEM-hallinnonalan toiminnan kehittämistä mm. Business Finlandin, Finnveran ja Teollisuussijoituksen osalta.
Strategiassa luvataan selvittää tehokkaimpia keinoja parantaa julkisten rahoittajien mahdollisuuksia osallistua tuotteistamiseen ja kaupallistamiseen. Sama koskee myös T&K-verovähennyksen laajentamista kattamaan monipuolisemmin panostuksia aineettomaan pääomakantaan, kuten tekoälyn, innovatiivisten liiketoimintamallien ja brändien hyödyntämiseen.
"Suomessa on tehty arvokas sitoumus julkisten T&K-menojen kasvattamiseksi. Ilman huomion kiinnittämistä myös innovaatiotoimintaan ja kaupallistamiseen tämän kasvuhyödyt uhkaavat jäädä osin saavuttamatta. Asiassa tarvitaan puoliväliriihestä korjaavia lisäpäätöksiä", Kukkonen toteaa.
EK katsoo teollisuuspoliittisen strategian antavan hyvän lähtökohdan teollisuuspolitiikan kehittämiselle ylihallinnollisesti ja ylihallituskautisesti. Keskeistä on laaja-alaisen sitoutumisen varmistaminen entistä kilpailukykyisemmän toimintaympäristön kehittämiseen ja kyky toimeenpanna vaikuttavia politiikkatoimia. Tuleva kevät on näiltä osin näytön paikka.
Lisätiedot:
Johtava asiantuntija Paavali Kukkonen
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Suomalaiset suuromistajat tekevät yhteisen kasvulupauksen: ”Nyt on aika painaa kaasua”17.9.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Joukko Suomen merkittävimpiä omistajia lupaa vauhdittaa omistamiensa yritysten kasvua ja uudistumista. Omistajat ovat allekirjoittaneet yhteisen kasvulupauksen, jossa he henkilökohtaisesti lupaavat nostaa kasvutavoitteita, investoida, uudistua nopeammin ja ottaa nykyistä rohkeammin riskiä. Samalla he haastavat kaikki Suomessa toimivat yrittäjät ja yritykset mukaan.
EK:n dataikkuna: Energiamurros ja datakeskukset kasvattavat investointilukuja, 5 miljardin hankkeet valmistumassa 202615.9.2026 09:30:00 EEST | Tiedote
Vihreän siirtymän ja puhtaan energian investointien määrä on jatkanut kasvuaan ja hankkeet myös etenevät hyvää vauhtia. Vuoden 2026 aikana jo valmistuneet hankkeet liittyvät eritoten akkuteollisuuteen, aurinkovoimaan, kiertotalouslaitoksiin ja lämmityksen sähköistymiseen. Uusissa tänä vuonna vireille tulleissa hankkeissa korostuvat erityisesti datakeskukset ja sähkövarastot. Datakeskusten buumi vauhdittaa investointeja sähkön tuotantoon, kun taas sähkövarastot auttavat tasapainottamaan uusiutuvan energian tehovaihteluita. Tiedot ilmenevät EK:n dataikkunasta (www.ek.fi/dataikkuna). EK:n ennakkoarvion mukaan vuoden 2026 aikana tulee valmistumaan yhteensä 4,9 miljardin euron hankkeet, kun vuonna 2025 ylittyi 8 miljardin euron taso. Tänä vuonna on jo alkusyksyyn mennessä saatu valmiiksi 110 hanketta, yhteensä 2,7 miljardin euron arvosta: Akkuteollisuus: 800 miljoonaa euroa Aurinkovoima: noin 435 miljoonaa euroa Kiertotalous (kierrätyslaitos- ja jalostusinvestointeja mm. muovi- ja elektroni
Hiilen talteenotto on tärkeä lisätyökalu ilmastopolitiikkaan ja keino luoda Suomeen uusi kasvuala11.9.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää erinomaisena hallituksen päätöstä vauhdittaa hiilidioksidin talteenottoa tuntuvin investointipanostuksin. Päästövähennyksiä on kiihdytettävä, mutta samalla on tartuttava uusiin teknologioihin kuten hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen. Oikeilla kannusteilla ja infraa rakentamalla Suomi nousee hiilen hyödyntämisen edelläkävijäksi, kun uusi toimiala on siirtymässä Euroopassa pilottivaiheesta teolliseen mittakaavaan. Päästövähennykset ovat jatkossakin ensisijainen tie ilmastokriisin ratkaisemiseksi ja siihen tarvitaan yhteiskunnan kaikkien sektorien panos. Samalla on tunnustettava tosiasia: pelkät päästövähennykset eivät enää riitä. Kuten YK:n tuore UNEP-raporttikin hiljattain totesi, ilmastokriisi on syvenemässä ja kriittisenä pidetty 1,5 asteen lämpenemisraja on karkaamassa. Kun päästöjä ei saada riittävän nopeasti alas, negatiivisten päästöjen eli ilmakehästä poistettavan hiilen rooli kasvaa. Tämä korostaa uusien teknologioiden merkitystä
EK:n kysely: Vain joka kymmenes yritys synnyttää uutta liiketoimintaa tekoälyllä8.9.2026 08:23:04 EEST | Tiedote
Suomalaisyritykset hyödyntävät tekoälyä jo laajasti liiketoiminnassaan, mutta sen potentiaali uusien tuotteiden, palveluiden ja liiketoimintamallien kehittämisessä on vielä pitkälti käyttämättä. EK:n kyselyn mukaan ainoastaan 11 prosenttia vastanneista jäsenyrityksistä kertoo synnyttävänsä uutta liiketoimintaa tekoälyn avulla.
EK:n viestit EU:n ilmastokomissaarille: Päästökaupan päätöksissä huomioitava ilmaston etu ja puhtaan talouden investoinnit2.9.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Päästökauppa tulee säilyttää EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kulmakivenä jatkossakin. Sitä on uudistettava siten, että ilmastotavoitteet, investointivarmuus ja eurooppalaisten yritysten kilpailukyky kulkevat käsi kädessä. EK välittää suomalaisen yrityskentän viestejä EU:n ilmastokomissaari Wopke Hoekstralle, joka vierailee tänään Helsingissä. Päästökaupan (ETS 1) uudistaminen kaudelle 2031–2040 on EU:n ilmasto- ja teollisuuspolitiikan merkittävin hanke tänä vuonna. Suomella on paljon annettavaa lähikuukausien isoihin EU-päätöksiin, koska yrityksemme etenevät Euroopan etujoukoissa vähäpäästöisessä teollisuudessa, yhteiskunnan sähköistymisessä ja puhtaan siirtymän innovaatioissa. ”Päästökauppa on Euroopan ilmasto- ja energiapolitiikan pitkäaikainen kulmakivi, jonka keskeisestä asemasta ja johdonmukaisesta suunnasta on pidettävä kiinni kohti vuotta 2040. Tehdään järjestelmästä entistä parempi sovittamalla yhteen ilmaston, kilpailukyvyn ja investointivarmuuden näkökulmat”, kannustaa EK:
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme