EK: Teollisuuspoliittisen strategian toimeenpano ratkaisee sen merkityksen
Suomen hallituksen tulee viedä konkretiaan keskeiset tuoreen teollisuuspoliittisen strategian esitykset ensi kevään puoliväliriihessä. EK:n mukaan tämä on tärkeää kasvukäänteen vahvistamiseksi sekä Suomen kehittämiseksi myönteisesti niin investointiympäristönä kuin yritysten uudistumisen ja viennin vauhdittamiseksi.
Elinkeinoministerille luovutetussa strategiassa linjataan mm. että investointikilpailussa pärjäämiseksi Suomen on huolehdittava riittävistä kannustamista niin korkeaa jalostusarvoa kuin taloudellista turvallisuutta lisääville investoinneille. Tämän hetkiset EU:n väliaikaiseen kriisipuitteeseen (TCTF) kytketyt toimet ovat voimassa vuoden 2025 loppuun. Strategiassa todetaan olevan tarpeen selvittää vaihtoehtoisia kannustimia, jotka olisivat voimassa tämän jälkeen.
"Näitä jatkopäätöksiä on lähdettävä hahmottelemaan ennakoiden. Kun tulevat EU-linjaukset asettavat myöhemmin puitteet sille mikä on mahdollista, hallituksen on oltava heti valmis etenemään ja viestimään siitä myös yrityksille", EK:n johtava asiantuntija Paavali Kukkonen painottaa.
EU:n teollisuuspoliittisten toimien osalta strategiassa korostetaan markkinaehtoisia instrumentteja ja tavoitellaan investointipolitiikan kehittämistä tavalla, jolla kyetään vähentämään kansallisia valtiontukia ja jossa tukivälineet perustuvat kilpailuun hankkeiden laadulla. Nämä linjaukset ovat EK:n tavoitteiden mukaisia.
Investointien vauhdittamiseksi myös strategian linjaukset luvituksen sujuvoittamisen vaatimien resurssien osoittamisesta yhden luukun mallin toimeenpanoon sekä sääntely-ympäristön kunnianhimoisesta kehittämisestä ovat välttämättömiä.
"Ylisääntely niin EU:ssa kuin kansallisesti tukahduttaa kasvua. Uusi komissio pyrkii asiassa korjausliikkeeseen ja keventämään raportointivelvoitteita. Kun mahdollisuudet investointien taloudelliseen tukemiseen ovat rajalliset, yritysmyönteisestä sääntelystä on tehtävä Suomelle merkittävä kilpailukykytekijä. Tähän tarvitaan nyt lisävauhtia", Kukkonen sanoo.
EK pitää tärkeänä, että strategiassa on huomioitu entistä vahvemmin puolustustarvikkeiden ja kaksikäyttötuotteiden laajentuneet markkinat sekä tarve alan yritysten vientiä vauhdittaville government to government -mallille. Lisäksi linjataan, että Euroopan investointipankin ja EU:n kilpailukyvyn kehittämiseen tähtäävän rahoituksen käyttö on sallittava puolustusteollisuuden ja kaksikäyttötuotteiden kehitykseen.
T&K:n suuntaamisen rinnalla huomio innovaatioihin ja kaupallistamiseen
Uudistumista ja kasvua tukevaa julkista yritysrahoitusta linjataan strategiassa kehitettävän kaiken kokoisten yritysten tarpeisiin, mutta erityisesti pk-yritysten kasvattamiseksi mittelstand-kokoluokkaan. Lisäksi luvataan huolehtia siitä, että julkisen rahoituksen kriteerit ovat kannustavia niille kasvuhaluisille pk-yrityksille, jotka vasta kehittävät kyvykkyyksiään vientimarkkinoille. Tarkoitus on myös kannustaa investoimaan aineettomaan pääomaan arvonlisän ja tuottavuuden kasvattamiseksi.
EK:n mukaan nämä kirjaukset linjaavat tärkeällä tavalla jo käynnissä olevaa TEM-hallinnonalan toiminnan kehittämistä mm. Business Finlandin, Finnveran ja Teollisuussijoituksen osalta.
Strategiassa luvataan selvittää tehokkaimpia keinoja parantaa julkisten rahoittajien mahdollisuuksia osallistua tuotteistamiseen ja kaupallistamiseen. Sama koskee myös T&K-verovähennyksen laajentamista kattamaan monipuolisemmin panostuksia aineettomaan pääomakantaan, kuten tekoälyn, innovatiivisten liiketoimintamallien ja brändien hyödyntämiseen.
"Suomessa on tehty arvokas sitoumus julkisten T&K-menojen kasvattamiseksi. Ilman huomion kiinnittämistä myös innovaatiotoimintaan ja kaupallistamiseen tämän kasvuhyödyt uhkaavat jäädä osin saavuttamatta. Asiassa tarvitaan puoliväliriihestä korjaavia lisäpäätöksiä", Kukkonen toteaa.
EK katsoo teollisuuspoliittisen strategian antavan hyvän lähtökohdan teollisuuspolitiikan kehittämiselle ylihallinnollisesti ja ylihallituskautisesti. Keskeistä on laaja-alaisen sitoutumisen varmistaminen entistä kilpailukykyisemmän toimintaympäristön kehittämiseen ja kyky toimeenpanna vaikuttavia politiikkatoimia. Tuleva kevät on näiltä osin näytön paikka.
Lisätiedot:
Johtava asiantuntija Paavali Kukkonen
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
EU:n suurin kauppasopimus ratkeamassa – QA-vastaukset Mercosur-diilistä16.12.2025 14:10:06 EET | Tiedote
EU:n historian suurimmassa kauppasopimuksessa on tällä viikolla ratkaisun hetket. Euroopan ulottuvilla on kansainvälisen kaupan läpimurto, jos yli 25 vuotta valmisteltu Mercosur-sopimus saa pian viimeisen sinettinsä. Sopimus avaisi Brasilian, Argentiinan, Paraguayn ja Uruguayn suojatut jättimarkkinat eurooppalaisille yrityksille – 90 prosenttia Mercosur-alueen tulleista alenisi nollaan. Geotalouden epävarmuuksien keskellä Mercosur-kumppanuus olisi Euroopalle myös iso strateginen voitto. Varsinaiset kauppaneuvottelut saatiin maaliin EU:n ja Mercosurin välillä jo vuosi sitten joulukuussa 2024, mutta nyt tarvitaan vielä EU-jäsenmaiden määräenemmistön ja Euroopan parlamentin hyväksyntä. Jäsenmaiden päätöstä odotetaan tällä viikolla. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin on määrä matkustaa jo 20.12. Brasiliaan sopimuksen allekirjoitustapahtumaan. EK:n kauppapolitiikan asiantuntija Heli Siikaluoma kokosi vastaukset Mercosur-sopimuksen keskeisiin kysymyksiin: QA-vastaukset Mercosur-k
Eastern Flank -kokous on erinomainen osoitus Suomen EU-aloitteellisuudesta15.12.2025 12:32:43 EET | Tiedote
Tiistaina Helsingissä pidettävä Eastern Flank Summit kertoo Suomen määrätietoisesta vaikuttamisesta, jolla EU:ssa on saatu huomiota Venäjän rajamaiden keskeiselle roolille ja vauhditettu tekoja turvallisuuden vahvistamiseksi. EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen mukaan on erinomaista, että Suomi on aktiivinen EU:n itäisten reunavaltioiden yhteistyössä ja että Helsinkiin saadaan pääministeri Petteri Orpon johdolla keskeisten EU-maiden johtoa: ”Suomen itäraja on Euroopan itäraja, jolla turvataan koko EU:n ulkorajaa. Tämä tärkeä viesti on saatu Brysselissä läpi EU:n korkeinta johtoa myöten. Vaikuttamista vahvistaa entisestään se, että Suomi on ottanut johtajuutta koko itäisten EU-maiden yhteistyössä.” Suomalaisten peräänkuuluttamat turvallisuusnäkökohdat ja Venäjän rajavaltioiden tarpeet heijastuvat monella tapaa sekä komission ehdotuksessa monivuotiseksi rahoituskehykseksi (MFF) että esimerkiksi kriittisiä liikenneväyliä vahvistavassa Military Mobility -hankkeessa. Ajat ovat poikkeuksell
Eduskunnalta tärkeä päätös esiselvittää Helsinki–Tukholma-liikenneyhteyttä11.12.2025 07:00:00 EET | Tiedote
EK:n mielestä on erinomaista, että eduskunta teettää selvityksen Tukholma-suuntaa koskevasta uudesta kiinteästä liikenneyhteydestä. Kansallinen esiselvitys avaa mahdollisuuksia myös siihen, että Suomi pystyy myöhemmin hakemaan hankkeen jatkoselvityksille EU-rahoitusta. Eduskunta on päättänyt rahoittaa Väyläviraston tekemän selvityksen siitä, kuinka Suomen yhteys muihin pohjoisiin pääkaupunkeihin Tukholmaan ja edelleen Kööpenhaminaan voitaisiin tulevaisuudessa turvata uudella kiinteällä yhteydellä, osana EU:n ydinverkkokäytävää. Selvityksen tekeminen on tervetullut ja perusteltu askel, sanoo toimitusjohtaja Jyri Häkämies: ”EK peräänkuulutti jo viime keväänä Itämerta koskevien vaihtoehtoisten silta/tunneliyhteyksien selvittämistä. Uusi kiinteä länsiyhteys hyödyttäisi rinnakkain sekä liikennettä, matkailua ja taloutta että turvallisuutta ja huoltovarmuutta.” ”Kyseessä on vuosikymmenten päähän tähyävä visiointi, mutta sitä ovat olleet aikanaan myös Tanskan ja Saksan välinen Fehrmarnbeltin
Investointien lupareformi maaliin – vauhtia luvitukseen, kasvua talouteen10.12.2025 14:00:00 EET | Tiedote
Suomi on tarttunut konkreettiseen kasvukeinoon, kun yritysten investointihankkeiden lupakäsittely siirtyy uuteen aikaan 1.1.2026. Eniten odotettu uudistus on keskitetty yhden luukun palvelu ympäristöä koskevissa luvissa. Suomen ulottuvilla olevan investointiaallon etenemistä vauhdittaa myös tuulivoiman etäisyyssäännöistä saatu sopu. Investointiluvituksen sujuvoittaminen on ollut hallitusohjelman kärkihankkeita ja EK:n pitkäaikainen tavoite. Nyt se on etenemässä keskeisiltä osiltaan maaliin: valtion myöntämien ympäristöä koskevien lupien käsittely keskitetään uuteen valtakunnalliseen lupa- ja valvontavirastoon 1.1. 2026. Kyse on ennen kaikkea talouskasvusta, korostaa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies. ”Lupareformin myötä Suomella on aito mahdollisuus siihen, että kasvua jarruttanut investointilukko lähtee aukeamaan. Sujuvasta lupakäsittelystä saadaan Suomen investointiympäristön kilpailuvaltti, kunhan toimeenpanovaiheessa onnistutaan.” ”Suurimmat odotukset liittyvät yhden luukun palvel
Yrityskysely: Pk-yritykset ennakoivat kasvua ensi vuodelle2.12.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Pk-yrityksissä ennustetaan kysynnän ja ulkomaankaupan kasvua ensi vuodelle. Myös työllisyyden odotetaan lievästi kohentuvan. Etenkin teollisuuden ja keskisuurten yritysten näkymät ovat plusmerkkisiä, mikä voi vetää myös niiden alihankintaketjuja kasvuun, ilmenee EK:n Pk-Pulssi-kyselystä. Kuluva vuosi on ollut pk-sektorin työnantajille edelleen vaikea niin kysynnän, investointien kuin viennin näkökulmasta. Nyt tilanteen heikentyminen näyttäisi kuitenkin pysähtyneen, arvioi Pk-Pulssin tuloksia EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen: ”Joka osa-alueella näkyy nyt vähintään varovaista elpymistä, investointeja lukuun ottamatta. Varsinkin teollisuuden ja keskisuurten yritysten näkymät ovat selvästi plusmerkkisiä ja nämä sektorit voivat parhaimmillaan vetää laajojakin alihankintaketjuja mukanaan kasvuun.” Tilanne on kuitenkin herkkä. Siksi on huolehdittava siitä, ettei elinkeinopolitiikan sääntelystä tai rahoituksesta tule negatiivisia signaaleja pk-sektorin kasvuaikomuksiin, Huovinen muistut
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme