Kysely: suomalaisilta vahva tuki puhtaalle energiasiirtymälle
10.12.2024 06:00:00 EET | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Suomalaiset tukevat puhdasta energiasiirtymää, kertovat Suomen ympäristökeskuksen kyselytutkimukset. Tuuli- ja aurinkoenergiaan suhtaudutaan myönteisesti ja enemmistö vastanneista kannattaa myös ydinvoiman lisäämistä. Vesivoima ja puunkäyttö energiantuotannossa jakavat mielipiteitä. Hiili- ja turvevoiman perään kansalaiset eivät juurikaan haikaile.
Suomen ympäristökeskus on selvittänyt kansalaisten mielipiteitä Suomen energiajärjestelmän kehitykseen. Kaksi satunnaisotantaan perustuvaa kyselyä toteutettiin loppuvuodesta 2023. Toinen kyselyistä lähetettiin rivi- ja kerrostaloasujille (N=618) ja toinen sähkö- ja lämpöpumppulämmitteisille omakotitaloasujille (N=1078).
Tuloksissa korostuu vahva kannatus Suomen puhtaalle energiasiirtymälle.
”Tuulivoiman lisäämistä puoltaa jopa kolme neljäsosaa vastaajista. Tuulivoiman kohdalla vastaajat ovat myös kaikkein varmimpia. Aurinkosähkön kasvattamista kannattaa lähes yhtä moni, noin 70 prosenttia, niin pientuotannossa kotitalouksien katoilla kuin aurinkovoimapuistoissa”, tutkija Enni Ruokamo Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Myös ydinvoiman kannatus on vakaata. Tukensa ydinvoiman lisäämiselle osoittaa lähes 60 prosenttia, kun vastustajia on vain joka viides vastaaja.
Fossiilisista energialähteistä halutaan eroon
Vastaavasti fossiilisista energianlähteistä halutaan eroon.
“Varsinkin kivihiilestä luopumiselle on selkeä tuki. Kolme viidestä tutkimuksen vastaajista tukee kivihiilen käytön lopettamista, kun kannattajia on harvempi kuin joka viides”, tutkija Jani Lukkarinen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Turpeen osalta tilanne on mutkikkaampi. Turpeenpolton lopettamista tukee reilu 40 prosenttia vastaajista, kun jatkamista kannattaa noin 35 prosenttia. Turpeenpolton tukemisen taustalla voivat vaikuttaa energiaomavaraisuus- ja työllisyysnäkökulmat, koska turve on saanut näkyvyyttä esimerkiksi huoltovarmuuteen liittyen.
Vesivoima ja puunpoltto jakavat mielipiteitä
Lähes puolet vastaajista suhtautuu myönteisesti vesivoiman lisäämiseen tulevaisuudessa. Puunpolton lisäämistä kannattaa puolestaan 40 prosenttia vastaajista, mutta samalla noin 30 prosenttia ei kannata sitä, ja lisäksi sama osuus on joko neutraali tai epävarma kannassaan.
”Molempiin teknologioihin liittyy merkittäviä luontovaikutuksia, jotka voivat heikentää niiden hyväksyttävyyttä. Toisaalta puunpolton hyväksyttävyyttä voi edistää puun käytön rooli kotien lisälämmönlähteenä ja vesivoiman kohdalla teknologian vähäpäästöisyys ja joustavuus”, tutkija Jouni Räihä Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Noin puolet vastaajista toivoo, että Suomessa panostettaisiin kotitalouksien kulutusjoustoon, jossa sähkönkäyttöä vähennetään tai lisätään sähkön tuotantotilanteen mukaan. Vain 15 prosentille vastaajista tämä ei ole toivottu suunta.
Eniten epätietoisuutta kansalaisilla on kansainvälisten siirtoyhteyksien lisäämiseen ja suuren mittakaavan varastointiteknologioihin. Noin 40 prosenttia vastasi kannattavansa panostuksia suuren mittakaavan akkuihin. Toisaalta neutraalien ja ”en osaa sanoa” -vastausten yhteenlaskettu osuus oli yhtä suuri.
Myös Suomen rajat ylittävien sähkönsiirtoyhteyksien lisääminen on vaikea aihe arvioitavaksi, mutta kaikkiaan noin kolmannes vastaajista kannattaa näitä panostuksia.
”Kaikkiaan suomalaiset tarjoavat tukensa puhtaalle energiasiirtymälle, mikä voi auttaa tekemään energiapolitiikan valintoja. Puhdasta energiasiirtymää voidaan vauhdittaa monipuolisilla ratkaisuilla, jotka myös parantavat Suomen kriisinsietokykyä”, Lukkarinen sanoo.
Graafit
- Suomen energiajärjestelmään liittyvät asenteet
Blogit
Lisätietoja
Johtava tutkija Jani Lukkarinen, Suomen ympäristökeskus (Syke), puh. 029 525 1893, etunimi.sukunimi@syke.fi
Erikoistutkija Enni Ruokamo, Suomen ympäristökeskus (Syke), puh. 029 525 2092, etunimi.sukunimi@syke.fi
Tutkija Jouni Räihä, Suomen ympäristökeskus (Syke), puh. 029 525 2243, etunimi.sukunimi@syke.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Östersjöns tillstånd är fortfarande långt från målen – uppföljning som sträcker sig från kustvatten till öppet hav visar varför18.9.2026 08:30:00 EEST | Pressmeddelande
I augusti genomförde Finlands miljöcentral två uppföljningsresor i Östersjön: havsforskningsfartyget Aranda samlade in information från öppet hav och ms Hessu från Skärgårdshavet och kusten. Övergödning är fortfarande Östersjöns största miljöproblem. Enligt den statusbedömning av kustvattnen som publicerades i juni har endast sex procent av Finlands kustvatten god status. Färska mätningar och modelleringar ger en uppdaterad lägesbild av hur näringsbelastningen från land syns i kustvattnen och på öppet hav och varför havets tillstånd fortfarande är långt från målen.
The state of the Baltic Sea still far from the objectives – monitoring extending from coastal waters to the open sea explains why18.9.2026 08:30:00 EEST | Press release
In August, the Finnish Environment Institute carried out two monitoring cruises in the Baltic Sea: Research vessel Aranda collected data from the open sea and M/S Hessu from the Archipelago Sea and the coast. Eutrophication remains the biggest environmental problem in the Baltic Sea. According to the status assessment of coastal waters, published in June, only six per cent of Finnish coastal waters are in a good state. Recent measurements and modelling provide an updated situational picture of how nutrient pollution from land is reflected in coastal waters and the open sea, and why the state of the sea is still far from the objectives.
Itämeren tila on yhä kaukana tavoitteista – rannikkovesistä avomerelle ulottuva seuranta kertoo miksi18.9.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Suomen ympäristökeskus toteutti elokuussa Itämerellä kaksi seurantamatkaa: merentutkimusalus Aranda keräsi tietoa avomereltä ja ms Hessu Saaristomereltä ja rannikolta. Rehevöityminen on edelleen Itämeren suurin ympäristöongelma. Kesäkuussa julkaistun rannikkovesien tila-arvion mukaan vain kuusi prosenttia Suomen rannikkovesistä on hyvässä tilassa. Tuoreet mittaukset ja mallinnukset tarjoavat päivitetyn tilannekuvan siitä, miten maalta tuleva ravinnekuormitus näkyy rannikkovesissä ja avomerellä, ja miksi meren tila on edelleen kaukana tavoitteista.
Nostot medialle 21.–25.9.2026: Miksi Itämeren tila on yhä kaukana tavoitteista? Metsien ennallistamisessa etsitään tasapainoa metsäluonnon tilan parantamisen ja metsätalouden välillä17.9.2026 13:46:33 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme mediakatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Metsien ennallistamisessa etsitään tasapainoa metsäluonnon tilan parantamisen ja metsätalouden välillä16.9.2026 14:55:34 EEST | Tiedote
Metsäluonnon ekologista tilaa on mahdollista parantaa yhteistyössä metsätalouden kanssa, painottavat Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tutkijat. Arvokkaimpia kohteita voidaan suojella, kun taas muualla luonnon tilaa voidaan parantaa metsätalouden rinnalla ennallistamisasetuksen avulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme