Kysely: suomalaisilta vahva tuki puhtaalle energiasiirtymälle
10.12.2024 06:00:00 EET | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Suomalaiset tukevat puhdasta energiasiirtymää, kertovat Suomen ympäristökeskuksen kyselytutkimukset. Tuuli- ja aurinkoenergiaan suhtaudutaan myönteisesti ja enemmistö vastanneista kannattaa myös ydinvoiman lisäämistä. Vesivoima ja puunkäyttö energiantuotannossa jakavat mielipiteitä. Hiili- ja turvevoiman perään kansalaiset eivät juurikaan haikaile.
Suomen ympäristökeskus on selvittänyt kansalaisten mielipiteitä Suomen energiajärjestelmän kehitykseen. Kaksi satunnaisotantaan perustuvaa kyselyä toteutettiin loppuvuodesta 2023. Toinen kyselyistä lähetettiin rivi- ja kerrostaloasujille (N=618) ja toinen sähkö- ja lämpöpumppulämmitteisille omakotitaloasujille (N=1078).
Tuloksissa korostuu vahva kannatus Suomen puhtaalle energiasiirtymälle.
”Tuulivoiman lisäämistä puoltaa jopa kolme neljäsosaa vastaajista. Tuulivoiman kohdalla vastaajat ovat myös kaikkein varmimpia. Aurinkosähkön kasvattamista kannattaa lähes yhtä moni, noin 70 prosenttia, niin pientuotannossa kotitalouksien katoilla kuin aurinkovoimapuistoissa”, tutkija Enni Ruokamo Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Myös ydinvoiman kannatus on vakaata. Tukensa ydinvoiman lisäämiselle osoittaa lähes 60 prosenttia, kun vastustajia on vain joka viides vastaaja.
Fossiilisista energialähteistä halutaan eroon
Vastaavasti fossiilisista energianlähteistä halutaan eroon.
“Varsinkin kivihiilestä luopumiselle on selkeä tuki. Kolme viidestä tutkimuksen vastaajista tukee kivihiilen käytön lopettamista, kun kannattajia on harvempi kuin joka viides”, tutkija Jani Lukkarinen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Turpeen osalta tilanne on mutkikkaampi. Turpeenpolton lopettamista tukee reilu 40 prosenttia vastaajista, kun jatkamista kannattaa noin 35 prosenttia. Turpeenpolton tukemisen taustalla voivat vaikuttaa energiaomavaraisuus- ja työllisyysnäkökulmat, koska turve on saanut näkyvyyttä esimerkiksi huoltovarmuuteen liittyen.
Vesivoima ja puunpoltto jakavat mielipiteitä
Lähes puolet vastaajista suhtautuu myönteisesti vesivoiman lisäämiseen tulevaisuudessa. Puunpolton lisäämistä kannattaa puolestaan 40 prosenttia vastaajista, mutta samalla noin 30 prosenttia ei kannata sitä, ja lisäksi sama osuus on joko neutraali tai epävarma kannassaan.
”Molempiin teknologioihin liittyy merkittäviä luontovaikutuksia, jotka voivat heikentää niiden hyväksyttävyyttä. Toisaalta puunpolton hyväksyttävyyttä voi edistää puun käytön rooli kotien lisälämmönlähteenä ja vesivoiman kohdalla teknologian vähäpäästöisyys ja joustavuus”, tutkija Jouni Räihä Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Noin puolet vastaajista toivoo, että Suomessa panostettaisiin kotitalouksien kulutusjoustoon, jossa sähkönkäyttöä vähennetään tai lisätään sähkön tuotantotilanteen mukaan. Vain 15 prosentille vastaajista tämä ei ole toivottu suunta.
Eniten epätietoisuutta kansalaisilla on kansainvälisten siirtoyhteyksien lisäämiseen ja suuren mittakaavan varastointiteknologioihin. Noin 40 prosenttia vastasi kannattavansa panostuksia suuren mittakaavan akkuihin. Toisaalta neutraalien ja ”en osaa sanoa” -vastausten yhteenlaskettu osuus oli yhtä suuri.
Myös Suomen rajat ylittävien sähkönsiirtoyhteyksien lisääminen on vaikea aihe arvioitavaksi, mutta kaikkiaan noin kolmannes vastaajista kannattaa näitä panostuksia.
”Kaikkiaan suomalaiset tarjoavat tukensa puhtaalle energiasiirtymälle, mikä voi auttaa tekemään energiapolitiikan valintoja. Puhdasta energiasiirtymää voidaan vauhdittaa monipuolisilla ratkaisuilla, jotka myös parantavat Suomen kriisinsietokykyä”, Lukkarinen sanoo.
Graafit
- Suomen energiajärjestelmään liittyvät asenteet
Blogit
Lisätietoja
Johtava tutkija Jani Lukkarinen, Suomen ympäristökeskus (Syke), puh. 029 525 1893, etunimi.sukunimi@syke.fi
Erikoistutkija Enni Ruokamo, Suomen ympäristökeskus (Syke), puh. 029 525 2092, etunimi.sukunimi@syke.fi
Tutkija Jouni Räihä, Suomen ympäristökeskus (Syke), puh. 029 525 2243, etunimi.sukunimi@syke.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Viikkokatsaus 11.–15.5.20267.5.2026 13:53:42 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
En ny främmande art som väcker oro i Europa har spridit sig till finska kusten7.5.2026 13:19:12 EEST | Pressmeddelande
En ny märlkräfta, större rovmärla, har upptäckts i uppföljningen av främmande arter. Arten, som påträffades i Raumo hamn, utgör ett hot särskilt mot ryggradslösa arter i brackvattnen, men också i inlandsvatten. Dessutom upptäcktes en ny förekomst av kräftdjur Melita nitida i Nådendal. Främmande arter sprids inte bara med fartyg utan också med fritidsbåtar.
A new non-indigenous species causing concern in Europe has spread to the Finnish coast7.5.2026 11:32:48 EEST | Press release
A new amphipod species, known as killer shrimp, has been detected in the non-indigenous species monitoring. The species observed at the Port of Rauma is a threat to invertebrate species, especially in brackish waters, but also in inland waters. In addition, the monitoring revealed a new occurrence of amphipod Melita nitida in Naantali. Non-indigenous species spread not only with ships but also with recreational boats.
Rannikolle on levinnyt Euroopassa huolta aiheuttava uusi vieraslaji7.5.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Itämeren vieraslajiseurannassa on havaittu uusi katkalaji, petokatka. Rauman satamasta havaittu laji on uhka etenkin murtovesien, mutta myös sisävesien selkärangattomille lajeille. Lisäksi seurannassa havaittiin suistokatkan uusi esiintymä Naantalista. Vieraslajeja leviää paitsi laivojen, myös huviveneiden matkassa.
Kansalaiset kutsutaan mukaan sinileväseurantaan Päijät-Hämeessä5.5.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomen ympäristökeskus ja Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö tiedottavat Päijät-Hämeessä käynnistyy kesällä Vesivahdit 2026 -kampanja, jossa kansalaisia kannustetaan havainnoimaan sinilevätilannetta. Tavoitteena on täydentää viranomaisten seurantaa ja tuottaa parempi kuva vesistöjen tilasta. Seuranta hyödyttää asiantuntijoita, asukkaita ja lomailijoita, jotka tarvitsevat tietoa vesien tilasta. Kampanja-aika on 6.5.–6.9.2026.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme