Kolibakteerien alatyyppi altistaa paksusuolisyövälle länsimaissa
Tuore tutkimus paljastaa merkittävän yhteyden kolibakteerien ja paksusuoli- sekä virtsatiesyöpien välillä. Tulokset viittaavat siihen, että maantieteelliset erot näiden syöpien esiintyvyydessä johtuvat ainakin osin bakteerikantojen koostumuksen vaihteluista globaalin pohjoisen ja globaalin etelän välillä.
Suolistosyöpä on kolmanneksi yleisin syöpätyyppi, ja sen esiintyvyys on kasvanut merkittävästi viime vuosikymmeninä, erityisesti nuorten aikuisten keskuudessa. Tuore tutkimus viittaa siihen, että kolibaktiini-nimistä solumyrkkyä tuottavien kolibakteerien (Escherichia coli) kantajuus väestössä selittää jopa 80 prosenttia paksusuolen ja virtsarakon syöpien sekä noin 60 prosenttia eturauhassyöpien esiintyvyyden vaihtelusta globaalisti. Kolibaktiinin tuotantoon tarvittavat geenit ovat läsnä vain tietyissä E. coli -kehityshaaroissa, jotka ovat myös yleisiä bakteremian (”verenmyrkytys”), virtsatietulehduksen ja vastasyntyneiden aivokalvontulehduksen aiheuttajia.
Helsingin yliopiston tutkimusryhmän julkaisema artikkeli on ensimmäinen tutkimus, joka osoittaa kolibaktiinia tuottavien E. colien ja syöpien yhteyden olevan merkittävä väestötasolla.
– Tutkimuksemme osoittaa, että erot näiden syöpien esiintyvyydessä liittyvät erittäin vahvasti eroihin mikrobiomin koostumuksessa globaalin pohjoisen ja etelän välillä. Lisäksi tutkimus paljastaa, että kyse on pienestä joukosta kolibaktiinia tuottavia E. coleja, joita jokin tuntematon tekijä globaalin pohjoisen väestössä suosii, tutkijatohtori Tommi Mäklin Helsingin yliopistosta sanoo.
Kolibaktiinit ovat enimmäkseen pohjoisen vitsaus
Tutkimus lähti liikkeelle tutkimusryhmän hypoteesista, että paksusuoli- ja eräiden virtsatiesyöpien esiintyvyydessä havaitut suuret erot globaalin pohjoisen ja etelän välillä saattavat johtua pääasiassa kolibakteerien kantajuuden vaihtelusta väestötasolla.
– Uudelleen analysoimalla jo julkaistuja mikrobiomitutkimuksia löysimme vahvaa tukea tälle hypoteesille. Kolibaktiinia tuottavat bakteerit esiintyvät lähes yksinomaan maissa, joissa näiden syöpien esiintyvyys on korkeaa, Tommi Mäklin sanoo.
Rokotteen mahdollisuutta tutkittava
Altistuminen kolibaktiinia tuottaville E. coleille voi tapahtua jo varhain syntymän jälkeen, joten syöpäriskin vähentämiseen tarvitaan yksilötason elintapamuutosten lisäksi myös myrkkyä tuottavien E. colien väestötason kantajuuden vähentämiseen tähtääviä toimia. Koska kolibaktiinin tuotantoon tarvittavat geenit ovat keskittyneitä pieneen osaan E. coleja, niitä vastaan saattaa olla mahdollista kehittää esimerkiksi rokote.
– Tietyt mikrobit ovat merkittäviä syöpäriskin suurentajia, ja rokottaminen papilloomavirusta - ja samalla kohdunkaulasyöpää - vastaan on hyvä esimerkki ennaltaehkäisyn mahdollisuuksista, toteaa professori Lauri Aaltonen. Hänen ryhmänsä on tutkinut kolibaktiinin aiheuttamia soluvaurioita ja niiden roolia syövän kehittymisessä jo useiden vuosien ajan.
– Rokote voisi vähentää paitsi syöpien myös virtsatietulehdusten, bakteremioiden ja vastasyntyneiden aivokalvontulehdusten esiintyvyyttä merkittävästi, kertoo tutkimuksen johtaja, professori Jukka Corander Helsingin ja Oslon yliopistosta.
Coranderin tutkimusryhmä toimii Helsingin ja Oslon yliopistoissa, sekä Sangerin genomikeskuksessa Cambridgessa. Ryhmä on keskittynyt tutkimaan taudinaiheuttajabakteerien ja antibioottiresistenssin evoluutiota sekä kehittämään laskennallisen tilastotieteen menetelmiä näiden tarkasteluun.
Tutkijat toivovat, että tutkimustulokset ohjaavat tutkimusta jatkossa tiettyjen E. colien suuntaan ja vauhdittavat samalla pyrkimyksiä selvittää ne elintavat ja/tai geneettiset tekijät, jotka suosivat näitä bakteereja globaalin pohjoisen väestössä.
Lisätietoja tutkimuksesta:
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2666524724002830
Tutkijatohtori Tommi Mäklin, 044 980 0114, tommi.maklin@helsinki.fi
Professori Jukka Corander, 050 415 5294, jukka.corander@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiLinkit
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto listasi 30 alle 30-vuotiasta tulevaisuuden tekijää13.2.2025 17:00:00 EET | Tiedote
Tulevaisuusfoorumi Kipinässä julkaistulla Helsingin yliopiston 30 alle 30 -listalla on tutkijoita, yrittäjiä, yhteiskunnallisia keskustelijoita ja vaikuttajia.
Nettiterapia on toimiva ja kustannustehokas hoitomuoto masennukseen13.2.2025 07:40:29 EET | Tiedote
Nettiterapia vähentää masennusoireita yhtä vaikuttavasti kuin kasvokkainen psykoterapia ja tarjoaa edullisemman ja helposti saatavilla olevan hoitovaihtoehdon.
Korkeakouluopiskelijoiden kokemukset rasismiin puuttumisesta: Tunneperäiset ja sosiaaliset tekijät keskiössä12.2.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Itsessä heräävät tunteet ja koettu kyky toimia tilanteessa korostuvat rasismiin puuttumisessa. Myös tilanteeseen sidotut tekijät ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvät syyt nousivat esiin, kun korkeakouluopiskelijoilta kysyttiin rasismista.
Lapsen myöhäinen kronotyyppi saattaa ennustaa pitkän aikavälin terveyshaittoja7.2.2025 16:00:04 EET | Tiedote
Suomalaislasten unen, ruokavalion ja painonkehityksen välisiä yhteyksiä selvittänyt uusi tutkimus osoittaa, että vuorokausirytmi saattaa vaikuttaa terveyteen merkittävästi pitkällä aikavälillä.
Kun ruokaturva horjuu, terveyserot kasvavat7.2.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Tutkimuksen mukaan vakavaa ruokaturvattomuutta kokeneiden ruokavalio on muita epäterveellisempi, mikä voi lisätä kroonisten sairauksien riskiä ja terveyden eriarvoisuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme