Suomelle satojen miljoonien eurojen lisätulot päästökaupasta – EK esittää tulojen kohdentamista puhtaan liikenteen vauhdittamiseen

EU:n päästökauppa laajenee meri- ja lentoliikenteen lisäksi tieliikenteeseen. Liikenteen kustannukset nousevat vuositasolla yli miljardilla eurolla, mutta samaan aikaan päästökauppatuloja palautuu valtiolle sadoilla miljoonilla euroilla. EK kiirehtii hallitusta valmistelemaan rahoitusmallia, jolla uudet päästökauppatulot saadaan kohdennettua kasvavien liikennekustannusten alentamiseen ja puhtaan liikenteen innovaatioihin.

On tärkeää, että vihreää siirtymää vauhditetaan myös liikenteessä päästökaupan avulla. Meri- ja lentoliikenne kuuluvat jo teollisuuden kanssa samaan EU:n laajuiseen päästökauppaan. Tieliikenne tulee EU:n uuden polttoainejakelun päästökaupan piiriin vuonna 2027.

Samalla on tunnistettava päästökaupan huomattava kustannusvaikutus: päästökaupasta aiheutuu Suomen liikenteelle yli miljardin euron vuosittaiset lisäkustannukset. Bensan hinta nousee arviolta 16 snt/l ja dieselin 11 snt/l. Samoin meri- ja lentoliikenteen lippujen ja rahtien hinnat nousevat.

Erityisesti tieliikenteessä on huomioitava, ettei päästöihin saa kohdistua moninkertaisia maksuja. Kun tieliikenteen päästökauppa käynnistyy 2027, on luovuttava polttoaineen kansallisesta CO2-verosta tai alennettava sitä päästökauppakustannusta vastaavasti.

Liikennekustannusten nousu heijastuu laajasti koko talouteen, ulkomaankaupan rinnalla kotimarkkinayrityksiin ja matkailuun. Samoin kustannusnousu vaikuttaa kotitalouksien työssäkäyntiin, palvelujen käyttöön sekä ostovoimaan kaiken kaikkiaan.

Kansallisten rahoitusmallien valmistelulla on kiire

Merkittäviä myönteisiä mahdollisuuksia liittyy siihen, että päästökauppatuloja palautetaan jäsenvaltioille. Suomen valtio tulee saamaan satojen miljoonien eurojen lisätulot joka vuosi. Tieliikenteestä tulee valtiolle päästökauppatuloja vuosittain noin 300 miljoonaa euroa, lentoliikenteestä 45 miljoonaa euroa ja meriliikenteestä arvioilta 100 miljoonaa euroa. Kun mukaan lasketaan teollisuuden päästökauppa (EU ETS), nousevat Suomelle palautettavat tulot arviolta 1,2 miljardin euron tasolle vuonna 2027. 

EU antaa jäsenmaille varsin vapaat kädet varojen käyttöön – kunhan niillä edistetään yhteiskunnan vihreää siirtymää. Riskinä on, että päästökauppatulot päädytään käyttämään sekalaisella tavalla valtionbudjetin tilkkeeksi. Sitä emme Suomelle halua, korostaa EK:n johtava asiantuntija Tiina Haapasalo:

”Nyt on varmistettava, että päästökauppatulot käytetään samaisen sektorin hyväksi, joka päästöoikeudet on myös maksanut. Siksi esitämme, että liikenteen päästökauppatulot kohdennetaan liikenteen energiasiirtymän vauhdittamiseen ja siihen liittyvien kustannusten alentamiseen tieliikenteessä, merellä ja satamissa sekä lentoliikenteessä. Käytännössä puhutaan esimerkiksi kestävien polttoaineiden tai vedyn tuotantoinfran kehittämisestä ja käyttöönoton tukemisesta.”

Kansallisten rahoitusmallien valmistelulla on kiire, sillä päästökauppatuloja on jo alettu tilittää Suomen valtiolle.

”Kannustamme hallitusta käynnistämään pikaisella aikataululla valmistelun, jossa määritellään rahoituksen konkreettisemmasta toteutustavasta ja pelisäännöistä.”

Ilmastokäänteessä on pakko onnistua ja siihen on elinkeinoelämä sitoutunut, korostaa Haapasalo:

”Samalla on varmistettava, että yritysten kustannusrasitus ei nouse kohtuuttomaksi Suomen syrjäisen sijainnin, pitkien etäisyyksien tai kylmän talviajan vuoksi. Päästökaupan kustannusvaikutus on maantieteen tähden muutoinkin suhteellisesti suurempi kuin muissa EU-maissa. Ulkomaakaupan ohella on huomioitava niin matkailu kuin kansalaisten ostovoima”.

EK:n esimerkkejä liikenteen päästökauppatulojen kohdentamiseen: 

Tieliikenteen päästökauppatulot tulisi kohdentaa

• tukiin ja kannusteisiin, jotka liittyvät päästöttömien tai vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintaan
• lataus- ja tankkausinfran investointien tukemiseen
• ilmastomuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseen panostamalla väyläinfran ja liikenteen TKI-toimiin.

Meriliikenteessä päästökauppatulot tulisi kohdentaa

• kestävien polttoaineidentuotantoon ja käyttöön niin, että kestävän polttoaineen hintaero pienenee verrattuna fossiiliseen polttoaineeseen
• tukeen polttoaineen kuljettamiseksi, varastoimiseksi ja jakelemiseksi satamissa.
  
  

Lentoliikenteessä päästökauppatulot tulisi kohdentaa

• kestävien lentopolttoaineen tuotannon ja käytön edistämiseen
• jakelu- ja latausinfran rakentamiseen lentoasemille
• uusien polttoainetoimittajien pääsyn helpottamiseen Suomen markkinoille
• vedyn käytön edistämiseen pidemmällä aikavälillä, kun kysyntää alkaa muodostua.

 

Lisätiedot:
EK:n johtava asiantuntijaTiina Haapasalo, puh. 040 763 1482, valokuvat