Pariisissa 11.–12.12.2024 järjestettävässä Haagin sopimuksen kokouksessa Suomea edustaa Museoviraston erikoisasiantuntija – haastattelut paikan päältä mahdollisia

Museovirasto osallistuu Haagin sopimuksen edellyttämien toimenpiteiden valmisteluun ja toteuttamiseen opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan toimijana. Kokouksessa Suomea edustaa Unescon maailmanperintö- ja kulttuuriperintökohdeasioista Museovirastossa vastaava erikoisasiantuntija Stefan Wessman. Puheenjohtajana toimii Suomen Unesco-suurlähettiläs Pasi-Heikki Vaaranmaa.

Kokouksessa tullaan käsittelemään Ukrainan esitys kulttuuriomaisuuden tuhoamisen sanktioinnista ja tuhoajan vastuuttamisesta. Lisäksi kokouksen asialistalla ovat tehostetun suojelun pyynnöt Ukrainasta sekä rahoitustiedustelut Mauritaniasta ja Chilestä.

Museoviraston erikoisasiantuntija Stefan Wessman kommentoi kokouksen aikana ja sen päätöksistä sekä suomeksi että ruotsiksi medialle. Haastattelut ovat mahdollisia ennakkoon sovitun mukaisesti puhelimitse ja meilitse.

Haagin sopimuksesta

Unescon alainen Haagin sopimus syntyi toisen maailmansodan jälkeen tilanteessa, jossa merkittävä osa eurooppalaista kulttuuriperintöä oli tuhoutunut suorien ja epäsuorien hyökkäysten sekä ryöstelyn seurauksena. Sopimuksen lähtökohtana on ajatus, että yksittäisten kansakuntien kulttuuriomaisuuden tuhoutuminen ei ole pelkästään kansallinen menetys, vaan koskee koko ihmiskunnan kulttuuria. Sopimus on osa kansainvälistä oikeutta. Suomi ratifioi yleissopimuksen ja siihen liittyvän pöytäkirjan vuonna 1994.

Haagin yleissopimus pyrkii siihen, että aseellisen konfliktin aikana sotivat osapuolet pidättäytyvät hyökkäyksistä kulttuuriomaisuutta kohtaan sekä samalla rauhoittavat kulttuuriomaisuudeksi katsotut kohteet sellaiselta omalta sotilaalliselta toiminnalta, joka vaurioittaisi kohteita tai oikeuttaisi vastapuolen vihamieliset teot. Siksi sopimus edellyttää, että sopimusosapuolet varautuvat jo rauhan aikana kulttuuriomaisuuden suojeluun sekä tekevät sopimuksen sisältöä tunnetuksi kansalaistensa ja asevoimiensa parissa.

Haagin sopimuksen toinen pöytäkirja

Useat 1990-luvulla puhjenneet konfliktit, erityisesti entisen Jugoslavian alueella, paljastivat tiettyjä puutteita Haagin yleissopimuksen täytäntöönpanossa. Tästä syystä sihteeristö aloitti yhdessä useiden asianomaisten valtioiden kanssa tämän yleissopimuksen tarkistamisen 1991. Yhteistyön tuloksena laadittiin Haagin yleissopimuksen toinen pöytäkirja, joka hyväksyttiin maaliskuussa 1999 Haagissa. 

Toisessa pöytäkirjassa edistetään useita keskeisiä oikeudellisia, sotilaallisia ja teknisiä näkökohtia kulttuuriperinnön suojelemiseksi. Toisessa pöytäkirjassa otetaan käyttöön erityisesti tehostettu suojelujärjestelmä ”ihmiskunnalle erittäin tärkeälle” kulttuuriomaisuudelle, jota ei saa käyttää sotilaallisiin tarkoituksiin, ja jota on myös suojeltava asianmukaisella kansallisella lainsäädännöllä. Toisella pöytäkirjalla perustettiin myös rahasto kulttuuriesineiden suojelemiseksi aseellisen konfliktin sattuessa. Toisen protokollan hallitustenvälinen komitea koostuu kahdestatoista jäsenestä, jotka valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Lisätiedot:

erikoisasiantuntija Stefan Wessman
puh. 0295 33 6256
stefan.wessman@museovirasto.fi