Sudet repivät mäyräkoiran Lokalahdella

Lauantaina 7.12. kello 14 Uudenkaupungin Lokalahdella oli alkamassa päivän viimeinen ajo.

- Ismo oli yöjäljellä aluksi pienessä metsikössä ja tuli sieltä pellolle. Pellolla Ismo ei yleensä päästänyt ääntä, joten se ei heti herättänyt ihmetystä. Kun koira ei Trackerin mukaan enää liikkunut, soitin pantaan, ja kun siitä ei kuulunut mitään, lähdin juoksemaan, Ismon isäntä Juha Virtala kertoo.

Matkaa koiraan oli noin 700 metriä. Pellon laitaan päästyään Virtala näki koiran luona kolme sutta, joista kaksi oli vielä koiran kimpussa, yksi vähän sivummalla.

- Ajattelin, että Ismo on vielä hengissä. Ammuin susia kohti, jolloin ne lähtivät karkuun. Matkaa susiin oli 120–150 metriä ja kun olin juuri juossut yli puoli kilometriä, ei siitä kummoista laukausta saanut aikaiseksi.

Ismoa oli purtu kaulaan ja sen vatsa oli revitty auki ja syöty. Koiralla oli päällään karkealta lumelta suojaava kangasliivi, jonka sudet olivat kiskoneet pois. Myös petoyhdyshenkilö kävi susien jäljet toteamassa.

Ismo oli metsästys- ja perhekoira

Ismo, PlayaDel Bergs GV Polkan Pauke oli sekä metsästys- että perhekoira.

- Ismo oli metsästyskoirana määrätietoinen ja se oli aina valmis lähtemään. Ismo oli itsepäinen ja hellyydenkipeä ja sillä oli kaksi mielipaikkaa: sohva ja mettä. Sohvalla se änkesi aina syliin, Virtala sanoo.

Neljä ja puolivuotias Ismo oli todistanut kykynsä jahtien lisäksi kokeissa ja se oli Suomen ajovalio ja Ruotsin jälkivalio. Näyttelyistä oli tarkoitus vielä hakea sertejä, jotta koirasta olisi saatu myös muotovalio. Ismolla oli tehty kahdet pennut ja jälkeläisiä olisi varmasti tullut vielä lisääkin.

Yli tuhat susihavaintoa vuodessa

Lokalahdella ei ollut tehty susihavaintoja tuona päivänä.

- Olen aina yrittänyt minimoida riskit. En koskaan päästänyt Ismoa hirven perään ja minulla on aina autossa kuivapuku siltä varalta, jos koira tippuu jäihin. Tälle päivälle ei ollut susista jälkihavaintoja, ei merkintöjä Trackerissa eikä tietoa meidän omassa petohavaintoryhmässä, Virtala kertoo.

Virtalan mukaan sudet ovat tulleet Vakka-Suomeen viimeisen viiden vuoden aikana ja kahtena viime vuonna tilanne on räjähtänyt käsiin.

- Susista on vuoden mittaan noin tuhat havaintoa. Ne alkavat olla niin yleisiä, ettei niistä enää ilmoitella. Jos tilanne vielä pahenee, metsästys koirilla loppuu. Peurojen kyttäysjahti ei onnistu joka paikassa, vaan isoja alueita jäisi hoitamatta ilman koiria.

Vakka-Suomessa useita susilaumoja

Vakka-Suomen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Jari Mantere arvioi alueella olevan yhteensä noin 20 sutta.

- Kustavissa on kahdeksan suden lauma, Taivassalossa ja Lokalahdella on viiden ja kolmen suden laumat. Kalannin ja Mynämäen laumat vierailevat meillä, lisäksi on useita kahden suden pareja ja yksinäisiä susia, Jari Mantere kertoo.

Aluetta jakavat vesistöt, mutta siitä huolimatta sudet kulkevat helposti tunnin sisällä kolmen eri kunnan alueella. Vuosi sitten sudet hyökkäsivät hirvikoiran kimppuun Lokalahdella, mutta silloin koira selvisi hengissä.

Pari vahvistamatontakin tapausta alueella on ollut. Kaksi vuotta sitten Vehmassalmella hävisi koira jälkiä jättämättä ja viime kesänä iäkäs terrieri katosi Taivassalossa. Terrierin oli tapana odottaa kalastamaan mennyttä emäntäänsä laiturilla. Eräänä päivänä terrieri oli kuitenkin kadonnut ja samaan aikaan lähinaapuri oli nähnyt suden jolkottavan terrierin kokoinen mytty suussaan.

Suurpetolainsäädännössä ja kanta-arvioissa kehitettävää

Suomen Metsästäjäliitto ajaa suurpetojen kannanhoidollista metsästystä. Kannanhoidollisella metsästyksellä ylläpidetään suurpetojen ihmis- ja koirapelkoa.

Marraskuun lopulla maa- ja metsätalousministeriön suurpetotyöryhmän luovuttaman raportin ehdotukset toimenpiteiksi ovat oikean suuntaisia, mutta riittämättömiä koska ne eivät muodosta riittävää lainsäädännöllistä ja hallinnollista kokonaisuutta. Korkein hallinto-oikeus (KHO) on useaan kertaan kumonnut kaikkien suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen poikkeusluvat.

Liiton mielestä Suomen suurpetolainsäädännössä ja -hallinnossa on otettava mallia Ruotsista. Lisäksi suurpetojen kanta-arviot on tehtävä läpinäkyviksi kentän motivaation palauttamiseksi.
Lue lisää: Suurpetotyöryhmän esitys riittämätön 

Metsästäjäliiton Jahtimedian artikkelissa varatuomari A-P Koivisto on käsitellyt suden ampumista. Hän toteaa, että ”metsästäjä voi puolustaa elävää koiraa ampumalla siihen kiinni käynyttä taikka sitä välittömästi uhkaavaa sutta, mutta sen jälkeen ja aivan tapauksen erityispiirteiden mukaisesti prosessi voi olla lyhyt tai vuosien mittainen.” 
Lue lisää: Kun susi uhkaa koiraa