SDP:n työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan edustajat: Synkkä päivä tasa-arvolle

- Esitys on kaukana tavoitellusta pohjoismaisesta mallista. Sillä pyritään jäädyttämään sopimusalojen väliset palkkaerot suhteessa vientialoihin, mikä tuomitsee naisvaltaiset ja matalapalkka-alat pysyvästi palkkakuoppaan. Tämä on vastoin työmarkkinoiden pitkäaikaista tavoitetta palkkatasa-arvon edistämisestä, sanoo kansanedustaja Malm painokkaasti ja jatkaa:

- Tämä koskee valtavaa osaa suomalaisista palkansaajista. Opettajat, hoitajat, poliisit linja-autonkuljettajat ja myyjät – heidän palkkakehityksensä uhataan sementoida paikoilleen.

Tässä ollaan muuttamassa hyvin toimivaa lainsäädäntöä. Sovittelutoimi on toiminut Suomessa hyvin ja sillä on nykyään itsenäinen ja arvostettu asema. Poikkeuksia yleisestä linjasta on vain tehty vain kaksi kertaa historiassa – vuonna 2007 ja 2022 –naisvaltaisten alojen hyväksi.

-. Palkkatasa-arvon edistäminen vain sopimusalojen sisällä on riittämätöntä, koska sukupuolten väliset palkkaerot johtuvat ennen kaikkea eri sopimusalojen välisistä palkkaeroista. Palkkojen korjaaminen jälkikäteen tulisi olemaan jatkossa entistä vaikeampaa, jatkaa kansanedustaja Rantanen.

Sovittelijan työkalupakki kuihtuu olemattomaksi

- Esitys sitoo valtakunnan sovittelijan kädet lailla. Tätä emme missään nimessä kannata. Sovittelijan olisi jatkossa toimittava kansantalouden kokonaisedun turvaamiseksi, mutta hallituksen esitys ei määrittele tätä vaatimusta selkeästi. Tämä voi johtaa ylivarovaisuuteen ja rajoittaa sovittelutoiminnan vaihtoehtoja enemmän kuin mitä lain normaalin tulkinnan nojalla olisi perusteltua, kertoo kansanedustaja Suhonen.

- Sen sijaan, että hallitus rajoittaa lainsäädännöllä sovittelijan työtä, sen tulisi kehittää sovittelutoimintaa parempaan suuntaan. Valtakunnansovittelijan toimiston roolia ja resursseja tulisi vahvistaa. Lisäksi tämän toimiston tulisi tukea työehtosopimustoimintaa neuvonnalla sekä tuottamalla luotettavaa ja puolueetonta tietoa talous- ja palkkakehityksestä. Sovittelijan tulisi myös kerätä ja tuottaa palkkatasa-arvoa koskevaa tietoa neuvotteluosapuolten tueksi, sanoo kansanedustaja Lyly ja jatkaa:

- Sovittelutoimi on toiminut vuosikymmeniä hyvin ja se on ollut arvostettu toimija työehtosopimusten aikaansaamisessa. Mahdollisesti tarvittavat kehittämistoimet sovittelutoimeen olisi pitänyt tehdä sopien kolmikantaisesti, näin olis saatu tasapainoisempi ja kestävämpi ratkaisu. Orpon hallitus yksipuolisilla ja vain palkansaajiin kohdistuvilla työelämäheikennyksillään esti sopimismahdollisuuden tässä asiassa.