Vaelluskalojen oloille parannus – Kymijoen länsihaaran vesivoimalaitosten kalatalousvelvoitteisiin muutoksia

Ahvenkosken ja Klåsarön vesivoimalaitosten alkuperäisissä luvissa kalatalousvelvoite sisälsi velvoitteen kalateiden rakentamisesta ja kunnossapitämisestä, mutta myöhemmin velvoite muutettiin kalatalousmaksuksi. ELY-keskuksen mukaan kalataloudelliset olosuhteet Kymijoella ovat kuitenkin muuttuneet olennaisesti, minkä takia voimalaitosten kalatalousvelvoitteiden muuttaminen on perusteltua.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on nyt päätöksellään hyväksynyt kalatalousvelvoitteiden muutokset. Aluehallintovirasto on ELY-keskuksen hakemuksesta määrännyt Ahvenkosken ja Klåsarön voimalaitoksille tehtäväksi suunnitelman kalateistä ja lupahakemuksen kalateiden rakentamiseksi. Ahvenkosken voimalaitoksen osalta suunnitelma ja hakemus on laadittava viimeistään kahden vuoden kuluessa ja Klåsarön osalta taas kolmen vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaisuudesta. Kalatiesuunnitelmassa on huomioitava nahkiainen ja kaikki kalalajit, jotka voivat käyttää kalatietä, sekä kalojen ylös- ja alasvaellusreitit.

Kalatievelvoitteen lisäksi aluehallintovirasto määräsi voimalaitoksille uudet vuotuiset kalatalousmaksut: Ahvenkoskelle 116 000 euroa ja Klåsarölle 44 000 euroa. Kalatalousmaksujen käyttökohteita tulevat olemaan kalakantoja ja kalastusta tukevat toimenpiteet, kuten kalataloudelliset kunnostukset ja tuki- ja kotiutusistutukset.

ELY-keskuksen hakemuksessa haettiin myös tarkkailuvelvoitetta vesivoimalaitoksille. Tarkkailuvelvoitetta tarkastellaan uudelleen kalateiden toteutusta koskevassa erillisessä lupaprosessissa.

Aluehallintoviraston päätöksestä on vielä käynnissä muutoksenhakuvaihe eli päätös ei ole vielä lainvoimainen.

Kymijoki merkittävämpiä vaelluskalavesistöjä Suomessa

Voimalaitosten kalatalousvelvoitteiden muuttaminen on osa isompaa muutosta, joka tukee koko Kymijoen vaelluskalojen tilaa. Kymijoki on Etelä-Suomen tärkein lohijoki. Joen potentiaali vaelluskalojen poikastuotannon kasvattamiseen on myös Suomen korkeimpia, sillä suurin osa poikastuotantoon soveltuvista koski- ja virta-alueista sijaitsee alimpien voimalaitosten yläpuolisilla jokialueilla. Kymijoen poikastuotantopotentiaalin hyödyntämiseksi kalojen kulku meren ja poikastuotantoalueiden välillä on välttämätöntä mahdollistaa voimalaitokset ohittavilla rakenteilla.  

Kymijoella on parhaillaan käynnissä hanke, jossa etsitään ratkaisuja luonnon monimuotoisuuden, vaelluskalojen elinvoimaisuuden, virkistyskäytön ja vesivoimatuotannon yhteensovittamiseksi. Hanke on käynnissä 2024–2025 ja se toteutetaan yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen, Itä-Suomen yliopiston sekä Kaakkois-Suomen ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten kanssa.

Lisätietoja:

• Kalastusbiologi Joonas Ikävalko, p. 0295 029 170, joonas.ikavalko(at)ely-keskus.fi