Vaelluskalojen oloille parannus – Kymijoen länsihaaran vesivoimalaitosten kalatalousvelvoitteisiin muutoksia
Alkuvuonna 2023 Varsinais-Suomen ELY-keskus haki muutoksia Ahvenkosken ja Klåsarön vesivoimalaitosten kalatalousvelvoitteisiin Kymijoen länsihaaralla. Nyt Etelä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksessään hyväksynyt pääpiirteissään muutokset velvoitteisiin. Voimalaitokset velvoitetaan suunnittelemaan ja rakentamaan kalateitä, mikä tulevaisuudessa edistää alueen vaelluskalakantojen tilaa sekä parantaa kalavesien ja kalakantojen hoitoa.
Ahvenkosken ja Klåsarön vesivoimalaitosten alkuperäisissä luvissa kalatalousvelvoite sisälsi velvoitteen kalateiden rakentamisesta ja kunnossapitämisestä, mutta myöhemmin velvoite muutettiin kalatalousmaksuksi. ELY-keskuksen mukaan kalataloudelliset olosuhteet Kymijoella ovat kuitenkin muuttuneet olennaisesti, minkä takia voimalaitosten kalatalousvelvoitteiden muuttaminen on perusteltua.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on nyt päätöksellään hyväksynyt kalatalousvelvoitteiden muutokset. Aluehallintovirasto on ELY-keskuksen hakemuksesta määrännyt Ahvenkosken ja Klåsarön voimalaitoksille tehtäväksi suunnitelman kalateistä ja lupahakemuksen kalateiden rakentamiseksi. Ahvenkosken voimalaitoksen osalta suunnitelma ja hakemus on laadittava viimeistään kahden vuoden kuluessa ja Klåsarön osalta taas kolmen vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaisuudesta. Kalatiesuunnitelmassa on huomioitava nahkiainen ja kaikki kalalajit, jotka voivat käyttää kalatietä, sekä kalojen ylös- ja alasvaellusreitit.
Kalatievelvoitteen lisäksi aluehallintovirasto määräsi voimalaitoksille uudet vuotuiset kalatalousmaksut: Ahvenkoskelle 116 000 euroa ja Klåsarölle 44 000 euroa. Kalatalousmaksujen käyttökohteita tulevat olemaan kalakantoja ja kalastusta tukevat toimenpiteet, kuten kalataloudelliset kunnostukset ja tuki- ja kotiutusistutukset.
ELY-keskuksen hakemuksessa haettiin myös tarkkailuvelvoitetta vesivoimalaitoksille. Tarkkailuvelvoitetta tarkastellaan uudelleen kalateiden toteutusta koskevassa erillisessä lupaprosessissa.
Aluehallintoviraston päätöksestä on vielä käynnissä muutoksenhakuvaihe eli päätös ei ole vielä lainvoimainen.
Kymijoki merkittävämpiä vaelluskalavesistöjä Suomessa
Voimalaitosten kalatalousvelvoitteiden muuttaminen on osa isompaa muutosta, joka tukee koko Kymijoen vaelluskalojen tilaa. Kymijoki on Etelä-Suomen tärkein lohijoki. Joen potentiaali vaelluskalojen poikastuotannon kasvattamiseen on myös Suomen korkeimpia, sillä suurin osa poikastuotantoon soveltuvista koski- ja virta-alueista sijaitsee alimpien voimalaitosten yläpuolisilla jokialueilla. Kymijoen poikastuotantopotentiaalin hyödyntämiseksi kalojen kulku meren ja poikastuotantoalueiden välillä on välttämätöntä mahdollistaa voimalaitokset ohittavilla rakenteilla.
Kymijoella on parhaillaan käynnissä hanke, jossa etsitään ratkaisuja luonnon monimuotoisuuden, vaelluskalojen elinvoimaisuuden, virkistyskäytön ja vesivoimatuotannon yhteensovittamiseksi. Hanke on käynnissä 2024–2025 ja se toteutetaan yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen, Itä-Suomen yliopiston sekä Kaakkois-Suomen ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten kanssa.
Lisätietoja:
- Kalastusbiologi Joonas Ikävalko, p. 0295 029 170, joonas.ikavalko(at)ely-keskus.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Alueellinen linjaus ulkomaisen työvoiman käytöstä suppeampi kuin vuosiin28.11.2025 13:45:39 EET | Tiedote
Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset ovat päivittäneet alueellisen linjauksen ulkomaisen työvoiman käytöstä. Uusi päivitetty linjaus astuu voimaan joulukuun alussa. Ammattinimikkeiden määrä on edelleen vähentynyt kymmeneen ja on nyt alimmalla tasolla sitten vuoden 2018. Nimikkeitä on poistettu linjauksesta kolmena peräkkäisenä päivityskertana heikon yleisen työmarkkinatilanteen vuoksi. Linjaus päivitetään puolen vuoden välein.
Olje- och naturgasuppvärmning ersätts i snabb takt – tusen ansökningar om understöd på kort tid28.11.2025 10:00:00 EET | Pressmeddelande
Närings-, trafik- och miljöcentralens populära understöd för att avstå från uppvärmning med fossila bränslen utlystes igen i oktober. Under mindre än två månaders tid har redan nästan tusen hushåll ansökt om stöd. Det återstående anslaget räcker för högst 2 000 sökande. Renoveringarna kan genomföras fram till den 31 augusti 2026.
Öljy- ja maakaasulämmityksen vaihtajat aktiivisena – tuhat avustushakemusta lyhyessä ajassa28.11.2025 10:00:00 EET | Tiedote
ELY-keskuksen suosittu avustushaku fossiilisesta lämmityksestä luopumiseen jatkui jälleen lokakuussa. Tukea on hakenut alle kahden kuukauden aikana jo lähes tuhat kotitaloutta. Jäljellä oleva määräraha riittää enää enintään 2 000 hakijalle. Remontteja voi toteuttaa 31.8.2026 saakka.
Valtakunnallisesti merkittävän Noormarkun ruukin alueella määrättiin suojeltavaksi useita rakennuksia rakennusperintölain nojalla (Varsinais-Suomi, Satakunta)27.11.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tehnyt 21.11.2025 päätöksen Porin kaupungissa sijaitsevan Noormarkun ruukin Havulinnan, Isotalon ja Pääkonttorin, niiden puutarhojen sekä Makkarakosken sahan ja Kankipajan suojelusta rakennusperinnöstä annetun lain (rakennusperintölaki, 498/2010) nojalla.
340 kilometriä uutta päällystettä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maanteille – korjausvelkarahoitus toi parannuksia myös vähäliikenteisemmille teille25.11.2025 13:43:07 EET | Tiedote
Tänä vuonna Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maantieverkolla saatiin tehtyä uudelleen päällystysten lisäksi useita rakenteen parantamiskohteita korjausvelkarahoituksen mahdollistamana. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella maanteitä ja jalankulun ja pyöräilyn väyliä päällystettiin noin 340 kilometriä. Pääteiden lisäksi päällystyksiä päästiin tekemään myös vähäliikenteisemmällä tieverkolla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme