Kokoomuksen lakivaliokunnan jäsenet: Lähisuhdeväkivaltaa ei enää sovitella

Lähisuhdeväkivalta on vakava ja Suomessakin valitettavan yleinen ongelma. Merkittävä lähisuhdeväkivaltaan liittyvä ongelma on ollut se, että jopa toistuvasta lähisuhdeväkivallasta on voinut selvitä ilman tuomiota rikosten sovittelun kautta. Sovittelun mahdollisuuteen sisältyy myös riski siitä, että lähisuhdeväkivallan uhri painostetaan sovitteluun.

”Rikosasioiden sovittelu on tärkeä työkalu, mutta lähisuhdeväkivaltaan se ei sovellu. Usein uhrin ja tekijän välillä vallitsee valta-asetelma, jossa tekijä voi painostaa uhrin suostumaan sovitteluun. Sovittelussa on mahdotonta täysin selvittää, osallistuuko uhri siihen vapaasta tahdostaan. Lähisuhdeväkivallan sovittelun kiellolla nämä epävarmuudet poistetaan ja asiat ratkaistaan vastaisuudessa aina tuomioistuimessa”, kertoo kansanedustaja Mari Kaunistola.

Lakivaliokunta kuuli valmistelun aikana kattavasti asiantuntijoita. Kuulemisten pohjalta valiokunta ehdotti lakiin muutosta alle 18-vuotiaiden osalta siten, että vastaisuudessakin alaikäisten sukulaisiinsa tai huoltajiinsa kohdistamat lievät pahoinpitelyt voidaan sovitella. Eduskunta hyväksyi valiokunnan ehdotuksen.

”Katsoimme muutoksen perustelluksi, sillä alaikäiset eivät voi tyypillisesti painostaa vanhempiaan tai sukulaisiaan sovitteluun. Halusimme pitää kiinni siitä, että kaiken parisuhteissa tapahtuvan väkivallan kohdalla sovittelu on vastaisuudessa kielletty. Rajauksen ulkopuolelle jää esimerkiksi alaikäisten seurustelusuhteissa tapahtuva väkivalta, eli sitä ei vastaisuudessa sovitella”, kertoo kansanedustaja Aleksi Jäntti.

”Väkivaltaisesti käyttäytyvä lapsi on usein itsekin uhri. Pidän erityisen tärkeänä sitä, ettei lähisuhdeväkivallan sovittelua kielletä silloin, kun alaikäisen lievästi rangaistava teko kohdistuu tämän huoltajaan tai sukulaisiin. Rikosoikeusjärjestelmään joutumisen on osoitettu olevan vahingollista lapsille ja rajoittavan heidän mahdollisuuttaan kasvaa vastuulliseksi aikuiseksi. Siksi tulee tarjota sovittelua, neuvontaa ja terapiapalveluja”, korostaa kansanedustaja Susanne Päivärinta.

Suomi on aiemmin saanut moitteita kansainvälisiltä valvontaelimiltä siitä, että lähisuhdeväkivaltaa on käsitelty sovittelun kautta, mikä on saattanut vähätellä väkivallan vakavuutta. Tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia edistävät järjestöt ovat painokkaasti vaatineet lähisuhdeväkivallan sovittelun kieltämistä.

”Lähisuhdeväkivallan sovittelusta luopuminen on selkeä viesti naisiin kohdistuvan väkivallan moitittavuudesta. Samanaikaisesti on huolehdittava, että vastaisuudessakin paitsi uhreille, myös väkivallan tekijöille on tarjolla riittäviä tukitoimia ja ohjausta muiden palveluiden piiriin”, päättää kansanedustaja Pihla Keto-Huovinen.