Susien aiheuttamista koiravahingoista lisää tietoa
11.12.2024 06:06:00 EET | Oulun yliopisto | Tiedote
Tuore väitöstutkimus paneutuu syihin, miksi sudet hyökkäävät metsästyskoirien kimppuun sekä ennaltaehkäisyn keinoihin.

Tutkimuksen mukaan koiravahinkoja sattuu enemmän alueilla, joilla susien luontaiset saaliseläimet, etenkin pienehköt hirvieläimet, ovat harvalukuisia. Kun saaliseläimiä on vähän, kilpailu ravinnosta kovenee, ja silloin myös metsästyskoira – erityisesti riistaa ajava koira – koetaan voimakkaammin kilpailijana vähäisestä ravinnosta.
Vaikka sudet viettävät reviiriensä reunoilla vain alle kymmenesosan ajastaan, lähes puolet tutkituista koiravahingoista tapahtui juuri näillä alueilla. Kilpailija, aivan kuten lauman ulkopuolinenkin susi, pyritään poistamaan reviiriltä nopeasti. Tutkimus perustui pantasusista kerättyyn tietoon sekä riistavahinkorekistereihin.
Väitöstyössä ravinnon määrän vaikutusta koiravahinkoihin tutkittiin sekä Suomessa että Virossa. Tutkimuksessa olivat mukana kaikki Suomen susireviirit poronhoitoalueen ulkopuolella, ja saaliseläinten tiheyksissä vertailtiin hirveä, metsäkaurista ja valkohäntäpeuraa. Virossa tarkasteltiin metsäkauriin ja villisian saaliskantoja.
Suden ja ihmisten väliset konfliktit ovat lisääntyneet ympäri maailmaa susipopulaatioiden kasvaessa ja levittäytyessä uudelleen alueille, joilta ne aikoinaan metsästettiin lähes sukupuuttoon. Suomessa konfliktit aiheutuvat pitkälti susien aiheuttamista tuotantoeläinvahingoista.
Koiravahingot kuitenkin vaikuttavat vahvasti ihmisten asenteisiin sutta kohtaan. Skandinaviassa, ja erityisesti Suomessa, susikonfliktia lisää merkittävästi se, että hirviä metsästetään suurelta osin pelkästään koirien avulla. ”Metsästyskoiran menettäminen sudelle voi nostaa pintaan voimakkaita vihan tunteita. Koiravahinkojen vähentäminen onkin ratkaisevassa roolissa, jos susikantaa halutaan elvyttää Suomessa”, sanoo väitöskirjatutkija Mari Tikkunen.
Tieto susien sijainnista ja runsaat saalieläinkannat vähentävät vahinkoja, mutta hyökkäysten taustoja on tutkittava lisää
Vaikka susien pantaseurantaa ei enää tehdä Suomessa, väitöskirja korostaa susien läsnäolon tunnistamisen merkitystä koiravahinkojen vähentämisessä. Tutkija arvioi, että tiedottaminen susien sijainnista metsästysalueella voi vähentää koiravahinkoja. ”Kun metsästäjät tiedostavat alueen susiriskin kasvaneen, he ovat haluttomampia päästämään koiran alueelle riistan perään. Nykyään paikalliset tiedot susihavainnoista perustuvat esimerkiksi kaupallisiin sovelluksiin tai alueen metsästäjien ryhmäviesteihin. Tarvittaisiin järjestelmällisempi viranomaisten tarjoama palvelu, joka ilmoittaa susista tehdyistä havainnoista”, Tikkunen toteaa.
Väitöstutkimus osoittaa myös, että runsaat saaliseläinkannat pienentävät vahinkoriskiä. Saaliseläimistä valkohäntäpeuralla oli suurin vaikutus koiravahinkoihin. Lounais-Suomessa, missä valkohäntäpeurakanta on vahvin, oli koiravahinkoja vähemmän verrattuna muualle Suomeen. Myös Itä-Suomen ja Viron vertailussa tulokset olivat yhdenmukaisia. ”Johtopäätöksenä voidaan todeta, että saaliin runsaus todennäköisesti vähentää kilpailua alueilla, joilla sudet asuvat”, Tikkunen kertoo. ”Saaliseläinten tiheyden lisäämiseen liittyy haasteita metsä- ja maataloudelle, ja kompromissin löytyminen on vaikeaa, mutta ei mahdotonta.”
Vaikka koiravahingot herättävät paljon tunteita, niitä on tutkittu vasta vähän. ”Esimerkiksi hyökkäysten ajallisten ja alueellisten vaihtelujen lisäksi vahinkojen taustalla olevia tekijöitä, kuten metsästyskulttuuria ja susipopulaatioiden ominaisuuksia tulisi selvittää lisää”, Tikkunen toteaa. Väitöskirjatutkija myös työskentelee suunnittelijana Suomen riistakeskuksella SusiLIFE-hankkeessa.
Filosofian maisteri Mari Tikkunen väittelee Oulun yliopistossa pe 13.12.2024. Biologian alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on All in the family - Wolf attacks on dogs and potential solutions to mitigate the conflict (Suku on pahin - Susien aiheuttamat koiravahingot ja mahdolliset ratkaisut konfliktiin). Vastaväittäjänä toimii tutkimusjohtaja Francisco Álvares Porton yliopistosta ja kustoksena tutkimusprofessori Ilpo Kojola Luonnonvarakeskuksesta. Väitöstilaisuus alkaa Linnanmaalla salissa L6 klo 12.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väitöskirjatutkija Mari Tikkunen, 050 305 3829, mari.tikkunen@gmail.com, mari.tikkunen@riista.fi
Viestintäasiantuntija Kaisu Koivumäki, 050 4344261, kaisu.koivumaki@oulu.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Vuoden alumni on Taideyliopiston perustamiseen vaikuttanut Paula Tuovinen21.11.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Oulun yliopistoseura ry on nimennyt Oulun yliopistogaalassa 20.11. Oulun yliopiston vuoden alumniksi 2026 tanssitaiteilijan ja yhteiskunnallisen vaikuttajan Paula Tuovisen. Koulutukseltaan Tuovinen on filosofian maisteri kulttuuriantropologiasta Oulun yliopistosta sekä EMBA Helsingin kauppakorkeakoulusta (nyk. Aalto-yliopisto). Vuoden opiskelijaksi valittiin matematiikan aineenopettajaksi opiskeleva Ellen Uusikylä.
Pentti Kaiteran tunnustuspalkinto Saamelaismuseo Siidalle20.11.2026 20:00:00 EET | Tiedote
Palkitulla kolmen elävän saamelaiskulttuurin museolla on valtakunnallinen vastuu saamelaisen kulttuuriperinnön tallentamisesta, esittämisestä ja tutkimisesta. Pentti Kaiteran rahaston tarkoitus on antaa tunnustusta Pohjois-Suomen taloudellista tai henkistä hyvinvointia edistäville toimijoille.
Mitä talven revontulet paljastavat? Tutkijat pyytävät yleisöltä kuvia erikoisista revontulista20.11.2026 05:04:00 EET | Tiedote
Alkava talvi voi tarjota hyviä mahdollisuuksia revontulten havainnointiin. Tutkijat toivovat yleisön kiinnittämään huomiota revontulten erikoisiin muotoihin. Vaalea harmaa kaari, vihreä lauta-aita tai pieni nopeasti katoava laikku voi auttaa ymmärtämään Maan lähiavaruuden ja yläilmakehän fysikaalisia prosesseja.
Oulun yliopisto johtamaan huippututkimusta – Suomen Akatemialta miljoonien eurojen rahoitus kansainvälisesti merkittäville vedyn ja teknologian tutkimushankkeille19.11.2026 12:39:00 EET | Tiedote
Suomen Akatemia on valinnut uusia tutkimuksen lippulaivoja, joista kahta johdetaan Oulun yliopistosta. Vetytutkimuksen lippulaiva kokoaa suomalaisen huippututkimuksen kehittämään kestävää, kilpailukykyistä ja hyväksyttävää vetytaloutta. Tulevaisuuden tietoverkkojen ja yhdistetyn älyn lippulaiva mahdollistaa verkottunutta laskentaa ja palveluja tietoverkkojen avulla.
6G-professorilla menestystä kuin tähtiä Otavassa18.11.2026 10:04:49 EET | Tiedote
Oulun yliopiston 6G-tutkimuksen professori Mehdi Bennis on listattu maailman viitatuimpien tutkijoiden joukkoon jo seitsemäntenä vuotena peräkkäin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme