Finanssiala ry

Trumpin vaalipuheet näkyivät osakeindekseissä marraskuussa – suomalaisiin sijoitusrahastoihin 1,3 miljardia euroa uusia pääomia

10.12.2024 14:36:40 EET | Finanssiala ry | Tiedote

Jaa

Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin marraskuussa yhteensä 1303 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääomaan vaikutti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 183 miljardia euroa.

Uusia pääomia sijoitettiin kaikkiin päärahastoluokkiin yhteensä 1,3 miljardia euroa. Osakerahastoihin sijoitettiin 572 miljoonaa euroa ja yhdistelmärahastoihin 129 miljoonaa euroa. Pitkän koron rahastoihin sijoitettiin 409 miljoonaa euroa ja lyhyen koron rahastoihin 172 miljoonaa euroa uusia pääomia. Vaihtoehtoisiin rahastoihin sijoitettiin 22 miljoonaa euroa.

milj. EUR

Nettomerkinnät marraskuu 2024

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 30.11.2024

Osakerahastot

572

4 198

80 120

Yhdistelmärahastot

129

928

37 221

Pitkän koron rahastot

409

1 711

37 337

Lyhyen koron rahastot

172

1 190

18 674

Vaihtoehtoiset rahastot

22

-77

10 082

YHTEENSÄ

1 303

7 950

183 434

Marraskuussa osakeindeksit nousivat Yhdysvalloissa presidentinvaalien tuloksen selvittyä. Donald Trumpin puheet tariffeista ja veronalennuksista heijastuivat positiivisesti osakeindekseihin. Nousua nähtiin sekä suurten teknologiayritysten että perinteisten teollisuusyritysten osakekursseissa. Yhdysvalloissa pörssiyhtiöiden arvostuskertoimet ovat korkealla tasolla, mikä osaltaan lisää epävarmuutta markkinoilla.

Euroopassa analysoitiin Yhdysvaltojen presidentinvaalien ja erityisesti tariffeja koskevien puheiden mahdollisia vaikutuksia Euroopan talouskasvulle. Euroopassa osakeindeksit laskivatkin vaalituloksen selvittyä, ja myös valuuttakursseissa nähtiin merkittäviä muutoksia.

Marraskuu oli korkosijoittajalle mielenkiintoinen. Markkinakorkojen kehityksessä nähtiin merkittävää hajontaa Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Euroopassa valtioiden 10 vuoden joukkovelkakirjalainojen korot laskivat euroalueen heikkojen talouskasvunäkymien takia. Lisäksi euroalueen lyhyet markkinakorot laskivat vuoden pohjatasoille. Samaan aikaan Yhdysvalloissa valtion velkakirjojen korot nousivat presidentinvaalien tuloksen selvittyä, ja yrityslainojen riskimarginaalit kaventuivat.

”Sijoittajat hajauttivat sijoituksiaan marraskuussa kaikkiin päärahastoluokkiin. Osakerahastoissa sijoituksia tehtiin erityisesti globaalisti hajauttaviin osakerahastoihin. Pohjois-Amerikkaan sijoittavan osakerahastoluokan vuosituotto on ollut 36 prosenttia”, analysoi Finanssiala ry:n (FA) johtava asiantuntija Mariia Somerla.

Somerla muistuttaa, että historiassa saadut tuotot eivät takaa tulevia tuottoja. “Yhdysvaltalaisten pörssiyhtiöiden arvostuskertoimet ovat korkealla tasolla, joten osakekurssien liikkeet ovat herkässä. Myös korkosijoittaja joutuu entistä tarkemmin seuraamaan sijoituksiaan. Euroalueen heikentynyt talouskasvunäkymä on jo painanut markkinakorkoja alaspäin.”

Osakerahastoissa pääomia sijoitettiin globaalisti, Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan sijoittaviin rahastoihin yhteensä 705 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin kaikista muista osakerahastoluokista. Sharpen mittarilla mitattuna Pohjois-Amerikkaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 2,19). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.

milj. EUR

Nettomerkinnät marraskuu 2024

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 30.11.2024

Tuotto
12 kk (ka.)

Suomi

-20

-444

5 656

3 %

Pohjoismaat

-32

148

9 255

15 %

Eurooppa

115

-94

5 908

11 %

Pohjois-Amerikka

5

224

12 065

36 %

Japani

-23

-165

296

20 %

Tyynenmeren alue

-2

-237

1 089

18 %

Kehittyvät markkinat

-38

-176

4 873

13 %

Maailma

585

5 070

39 603

25 %

Toimialarahastot

-18

-127

1 376

24 %

YHTEENSÄ

572

4 198

80 120

 

Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin pääasiassa euroalueen korkeariskisiin ja luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 492 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin kehittyville markkinoille ja globaalisti luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittavista rahastoista 96 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 10,9 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 2,80).

milj. EUR

Nettomerkinnät marraskuu 2024

Nettomerkinnät vuoden alusta

Pääoma 30.11.2024

Tuotto
12 kk (ka.)

Valtioriski EUR

17

149

9 096

6,4 %

Luokitellut yrityslainat EUR

250

838

12 890

7,5 %

Korkeariskiset yrityslainat EUR

242

726

4 896

9,4 %

Valtioriski maailma

1

1

355

7,2 %

Luokitellut yrityslainat maailma

-15

-41

6 315

8,3 %

Korkeariskiset yrityslainat maailma

-5

22

1 221

10,9 %

Kehittyvät markkinat

-81

17

2 564

9,1 %

YHTEENSÄ

409

1 711

37 337

 

Rahastoraportti, marraskuu 2024

Markkinakatsaus, marraskuu 2024

Tilastokeskuksen vuoden 2022 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,51 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 018 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.

ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.

Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry

Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240
http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Tampereen yliopiston selvitys: Lähivuosina eläköityvät aikovat karsia kulutustaan eläkkeellä – harva on säästänyt tai sijoittanut11.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote

Tampereen yliopiston selvityksen mukaan lähivuosina eläköityvät suomalaiset odottavat eläkkeelle siirtyessään tulojen laskevan selvästi: 78 prosenttia arvioi tulotason putoavan ja 27 prosenttia pitää taloudellista niukkuutta tulevaisuudessa ainakin melko todennäköisenä. Huolista huolimatta taloudelliset varautumiskeinot ovat niukkoja – yleisin keino on kulutuksen vähentäminen, kun taas säästäminen ja sijoittaminen eläkeaikaa varten on harvinaisempaa. Valtaosa ilmoitti eläkkeelle siirryttäessä pääasialliseksi tulonlähteekseen työeläkkeen. Reilu neljännes mainitsi yhtenä tulonlähteenä säästöt ja/tai sijoitukset sekä viidennes vapaaehtoisen eläkesäästämisen. Kyselyn kohderyhmänä olivat 53–63-vuotiaat eli henkilöt, jotka ovat siirtymässä lähiaikoina tai reilun 10 vuoden kuluessa eläkkeelle. Vastaajia kyselyssä oli yhteensä 3 228. Finanssiala ry:n mukaan yksilöiden omaa varautumista tulisi tukea yhteiskunnallisesti: tarvitaan kannustimia vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen sekä selkeä julkinen

Näin lobbasimme – FA kirjasi avoimuusrekisteriin huijausten torjuntaa, yritysrahoituksen saatavuutta ja kansankapitalismia7.3.2026 08:00:00 EET | Tiedote

Finanssiala ry (FA) ilmoitti avoimuusrekisteriin 51 eri aihetta, joista se lobbasi päättäjiä heinä-joulukuussa 2025. Yleisimpiä aiheita olivat huijausten ja petosten torjunta, yritysrahoituksen saatavuus sekä erilaiset kansankapitalismiin liittyvät asiat. FA julkaisi vuodesta 2020 lähtien vapaaehtoisesti jo ennen avoimuusrekisteriä tiedot tapaamistaan vaikuttajista ja käsitellyistä aiheista omilla verkkosivuillaan. Vuoden 2024 alussa voimaan tullut avoimuusrekisterilaki velvoittaa kaikki lobbausta harjoittavat organisaatiot ilmoittamaan kaksi kertaa vuodessa lobbauksestaan. Avoimuusrekisterin verkkopalvelusta kuka tahansa voi tarkistaa, mistä aiheista ja keitä poliittisia päättäjiä eri organisaatiot ovat lobanneet. Nyt tarkasteltava raportointijakso on 1.7.–31.12.2025.

Pankkibarometri: Yritysten luotonkysyntä piristyi alkuvuonna – odotukset kotitalouksien luotonkysynnästä vahvistuneet6.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote

Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja alkuvuoden 2026 aikana hieman enemmän kuin vuotta aiemmin, selviää Finanssiala ry:n (FA) Pankkibarometrista. Odotukset kotitalouksien lainanottohalukkuudesta ovat myönteiset ja kasvaneet hieman edellisestä kyselystä. Kotitalouksien odotetaan kysyvän luottoja erityisesti oman asunnon hankintaan ja remontoinnin sekä sijoittamiseen. Yritykset ovat kysyneet luottoja selvästi enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, ja odotukset ovat varsin myönteiset. Pankkibarometrissaan FA kysyy neljännesvuosittain pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä. Barometrikysely I/2026 tehtiin pankinjohtajille helmikuussa.

"Pankkisääntelyn lopputulos vakaa, mutta tarpeettoman monimutkainen" – Olli Rehn ja Arno Ahosniemi yhtä mieltä yksinkertaistamisesta, eri mieltä pääomavaatimuksista28.2.2026 09:00:00 EET | Tiedote

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn peräänkuuluttaa pankkisääntelyn ja -valvonnan yksinkertaistamista mutta korostaa samalla vahvojen pääomapuskurien merkitystä finanssivakaudelle. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kannattaa vahvasti sääntelyn ja valvonnan yksinkertaistamista. Hän tukee myös Rehnin näkemystä valvonnan oikeusperustan selkeyttämisestä ja oikeudellisesta ennakoitavuudesta. Ahosniemi korostaa, että pääomavaatimusten kokonaistasoa on arvioitava uudelleen, koska ne vaikuttavat siihen, missä määrin pankeilla on luotonantokapasiteettia ja mitä kohteita ne rahoittavat.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye