Trumpin vaalipuheet näkyivät osakeindekseissä marraskuussa – suomalaisiin sijoitusrahastoihin 1,3 miljardia euroa uusia pääomia
10.12.2024 14:36:40 EET | Finanssiala ry | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin marraskuussa yhteensä 1303 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääomaan vaikutti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 183 miljardia euroa.

Uusia pääomia sijoitettiin kaikkiin päärahastoluokkiin yhteensä 1,3 miljardia euroa. Osakerahastoihin sijoitettiin 572 miljoonaa euroa ja yhdistelmärahastoihin 129 miljoonaa euroa. Pitkän koron rahastoihin sijoitettiin 409 miljoonaa euroa ja lyhyen koron rahastoihin 172 miljoonaa euroa uusia pääomia. Vaihtoehtoisiin rahastoihin sijoitettiin 22 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät marraskuu 2024 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.11.2024 |
|
Osakerahastot |
572 |
4 198 |
80 120 |
|
Yhdistelmärahastot |
129 |
928 |
37 221 |
|
Pitkän koron rahastot |
409 |
1 711 |
37 337 |
|
Lyhyen koron rahastot |
172 |
1 190 |
18 674 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
22 |
-77 |
10 082 |
|
YHTEENSÄ |
1 303 |
7 950 |
183 434 |
Marraskuussa osakeindeksit nousivat Yhdysvalloissa presidentinvaalien tuloksen selvittyä. Donald Trumpin puheet tariffeista ja veronalennuksista heijastuivat positiivisesti osakeindekseihin. Nousua nähtiin sekä suurten teknologiayritysten että perinteisten teollisuusyritysten osakekursseissa. Yhdysvalloissa pörssiyhtiöiden arvostuskertoimet ovat korkealla tasolla, mikä osaltaan lisää epävarmuutta markkinoilla.
Euroopassa analysoitiin Yhdysvaltojen presidentinvaalien ja erityisesti tariffeja koskevien puheiden mahdollisia vaikutuksia Euroopan talouskasvulle. Euroopassa osakeindeksit laskivatkin vaalituloksen selvittyä, ja myös valuuttakursseissa nähtiin merkittäviä muutoksia.
Marraskuu oli korkosijoittajalle mielenkiintoinen. Markkinakorkojen kehityksessä nähtiin merkittävää hajontaa Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Euroopassa valtioiden 10 vuoden joukkovelkakirjalainojen korot laskivat euroalueen heikkojen talouskasvunäkymien takia. Lisäksi euroalueen lyhyet markkinakorot laskivat vuoden pohjatasoille. Samaan aikaan Yhdysvalloissa valtion velkakirjojen korot nousivat presidentinvaalien tuloksen selvittyä, ja yrityslainojen riskimarginaalit kaventuivat.
”Sijoittajat hajauttivat sijoituksiaan marraskuussa kaikkiin päärahastoluokkiin. Osakerahastoissa sijoituksia tehtiin erityisesti globaalisti hajauttaviin osakerahastoihin. Pohjois-Amerikkaan sijoittavan osakerahastoluokan vuosituotto on ollut 36 prosenttia”, analysoi Finanssiala ry:n (FA) johtava asiantuntija Mariia Somerla.
Somerla muistuttaa, että historiassa saadut tuotot eivät takaa tulevia tuottoja. “Yhdysvaltalaisten pörssiyhtiöiden arvostuskertoimet ovat korkealla tasolla, joten osakekurssien liikkeet ovat herkässä. Myös korkosijoittaja joutuu entistä tarkemmin seuraamaan sijoituksiaan. Euroalueen heikentynyt talouskasvunäkymä on jo painanut markkinakorkoja alaspäin.”
Osakerahastoissa pääomia sijoitettiin globaalisti, Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan sijoittaviin rahastoihin yhteensä 705 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin kaikista muista osakerahastoluokista. Sharpen mittarilla mitattuna Pohjois-Amerikkaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 2,19). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät marraskuu 2024 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.11.2024 |
Tuotto |
|
Suomi |
-20 |
-444 |
5 656 |
3 % |
|
Pohjoismaat |
-32 |
148 |
9 255 |
15 % |
|
Eurooppa |
115 |
-94 |
5 908 |
11 % |
|
Pohjois-Amerikka |
5 |
224 |
12 065 |
36 % |
|
Japani |
-23 |
-165 |
296 |
20 % |
|
Tyynenmeren alue |
-2 |
-237 |
1 089 |
18 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-38 |
-176 |
4 873 |
13 % |
|
Maailma |
585 |
5 070 |
39 603 |
25 % |
|
Toimialarahastot |
-18 |
-127 |
1 376 |
24 % |
|
YHTEENSÄ |
572 |
4 198 |
80 120 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin pääasiassa euroalueen korkeariskisiin ja luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 492 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin kehittyville markkinoille ja globaalisti luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittavista rahastoista 96 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 10,9 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 2,80).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät marraskuu 2024 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.11.2024 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
17 |
149 |
9 096 |
6,4 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
250 |
838 |
12 890 |
7,5 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
242 |
726 |
4 896 |
9,4 % |
|
Valtioriski maailma |
1 |
1 |
355 |
7,2 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
-15 |
-41 |
6 315 |
8,3 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-5 |
22 |
1 221 |
10,9 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-81 |
17 |
2 564 |
9,1 % |
|
YHTEENSÄ |
409 |
1 711 |
37 337 |
|
Rahastoraportti, marraskuu 2024
Markkinakatsaus, marraskuu 2024
Tilastokeskuksen vuoden 2022 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,51 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 018 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Pankinjohtajien arvio: 40-vuotiset asuntolainat ovat kädenojennus ensiasunnon ostajille ja työuran alkumetreillä oleville2.7.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Pankinjohtajat arvioivat, että 40 vuoden asuntolainoista ovat kiinnostuneita ensi sijassa ensiasunnon ostajat ja työuran alkumetreillä olevat kotitaloudet. Eduskunta ja talousvaliokunta etunenässä ansaitsevat kiitosta ennakkoluulottomasta asuntomarkkinasääntelyn höllennyksestä. Asuntolainan voi nyt saada korkeintaan 40 vuodeksi. Ennen muutosta raja oli 30 vuotta. Ylipäänsä asuntoluottojen pituuteen säädettiin raja vasta vuonna 2023.
Finanssivalvonta helpottaa asuntolainan saantia - oikea päätös uinuvalle asuntomarkkinalle30.6.2026 11:03:26 EEST | Tiedote
Finanssivalvonta (Fiva) nostaa asuntolainakaton 95 prosenttiin myös muille kuin ensiasunnon ostajille. Päätös pienentää asunnonvaihtajien omasäästöosuutta ja voi vauhdittaa uinuvaa asuntomarkkinaa. Samalla Fiva päätti pitää pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen edelleen nollassa prosentissa. Finanssiala ry (FA) pitää päätöksiä oikeana: makrovakauspolitiikan tulee tukea talouskasvua, kun pankkisektori on vahva ja ylikuumenemisriskit vähäisiä.
Mitä nuorempi suomalainen, sen varmemmin kassalla heiluu kännykkä kortin sijaan30.6.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset maksavat ostoksiaan kortilla ja kännykällä. Mitä nuorempi kuluttaja, sen todennäköisemmin lähimaksu tehdään kännykällä. Iäkkäämmät ikäryhmät suosivat lähimaksussa maksukortin vilautusta. Suomalaiset ovat varautuneet maksamisen poikkeusoloihin hyvin: suurimmalla osalla on hallussaan useampi kuin yksi maksukortti ja mukana kulkee aina käteistä hätävaraksi. Käteistä pidetään myös kotivarana. Enemmistö suomalaisista käyttää myös MobilePayta tai Siirtoa. FA:n Norstatilla teettämä kysely tehtiin 1.–10.4.2026 välisenä aikana. Tutkimukseen hyväksyttiin 2563 iältään 15–79-vuotiasta vastaajaa. Lisäksi haastateltiin 155 iältään 12–14-vuotiasta lasta. Tutkimus on luettavissa kokonaisuudessaan tämän tiedotteen liitteenä.
Talouden käänne näkyy pankkitiskillä – yritysluottojen kysyntä vahvistunut, investointihalukkuudessa myönteisiä merkkejä22.6.2026 15:00:34 EEST | Tiedote
Yritykset ovat kysyneet kevään ja alkukesän aikana luottoja selvästi viime vuoden vastaavaa aikaa enemmän, kertoo Finanssiala ry:n (FA) tuore Pankkibarometri. Pankinjohtajat odottavat mm. investointiluottojen kysynnässä kasvua, mikä kertoo yritysten halusta kartuttaa aineksia tulevaan kasvuun. Pankinjohtajien mukaan talouden piristyminen näkyy tällä hetkellä selkeimmin yritysrahoituksessa. Kotitalouksien lainanottohalukkuudessa odotetaan maltillisempaa kehitystä. FA kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä. Vastaajina on muun muassa pankin- ja konttorinjohtajia, konttorien esihenkilöitä ja luottopäälliköitä. Barometrikysely lähetetään seuraaville pankeille: Nordea, OP Pohjola, Danske Bank, Aktia Pankki, Säästöpankkiryhmä, POP Pankki -ryhmä, Ålandsbanken, Oma Säästöpankki, Hypo, SEB ja S-Pankki.
Rohkaiseva viesti nuorille: Eläkejärjestelmän rahat tosiaankin riittävät15.6.2026 11:52:32 EEST | Tiedote
Eläketurvakeskus julkaisi pitkän aikavälin laskelmansa maanantaina. Noin 70 vuoden päähän ulottuva laskelma kertoo, miten eläkemenot, etuuksien taso ja rahoitus kehittyvät, jos väestöä ja taloutta koskevat oletukset toteutuvat ja lainsäädäntö pysyy muuttumattomana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme