Trumpin vaalipuheet näkyivät osakeindekseissä marraskuussa – suomalaisiin sijoitusrahastoihin 1,3 miljardia euroa uusia pääomia
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin marraskuussa yhteensä 1303 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääomaan vaikutti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 183 miljardia euroa.
Uusia pääomia sijoitettiin kaikkiin päärahastoluokkiin yhteensä 1,3 miljardia euroa. Osakerahastoihin sijoitettiin 572 miljoonaa euroa ja yhdistelmärahastoihin 129 miljoonaa euroa. Pitkän koron rahastoihin sijoitettiin 409 miljoonaa euroa ja lyhyen koron rahastoihin 172 miljoonaa euroa uusia pääomia. Vaihtoehtoisiin rahastoihin sijoitettiin 22 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät marraskuu 2024 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.11.2024 |
|
Osakerahastot |
572 |
4 198 |
80 120 |
|
Yhdistelmärahastot |
129 |
928 |
37 221 |
|
Pitkän koron rahastot |
409 |
1 711 |
37 337 |
|
Lyhyen koron rahastot |
172 |
1 190 |
18 674 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
22 |
-77 |
10 082 |
|
YHTEENSÄ |
1 303 |
7 950 |
183 434 |
Marraskuussa osakeindeksit nousivat Yhdysvalloissa presidentinvaalien tuloksen selvittyä. Donald Trumpin puheet tariffeista ja veronalennuksista heijastuivat positiivisesti osakeindekseihin. Nousua nähtiin sekä suurten teknologiayritysten että perinteisten teollisuusyritysten osakekursseissa. Yhdysvalloissa pörssiyhtiöiden arvostuskertoimet ovat korkealla tasolla, mikä osaltaan lisää epävarmuutta markkinoilla.
Euroopassa analysoitiin Yhdysvaltojen presidentinvaalien ja erityisesti tariffeja koskevien puheiden mahdollisia vaikutuksia Euroopan talouskasvulle. Euroopassa osakeindeksit laskivatkin vaalituloksen selvittyä, ja myös valuuttakursseissa nähtiin merkittäviä muutoksia.
Marraskuu oli korkosijoittajalle mielenkiintoinen. Markkinakorkojen kehityksessä nähtiin merkittävää hajontaa Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Euroopassa valtioiden 10 vuoden joukkovelkakirjalainojen korot laskivat euroalueen heikkojen talouskasvunäkymien takia. Lisäksi euroalueen lyhyet markkinakorot laskivat vuoden pohjatasoille. Samaan aikaan Yhdysvalloissa valtion velkakirjojen korot nousivat presidentinvaalien tuloksen selvittyä, ja yrityslainojen riskimarginaalit kaventuivat.
”Sijoittajat hajauttivat sijoituksiaan marraskuussa kaikkiin päärahastoluokkiin. Osakerahastoissa sijoituksia tehtiin erityisesti globaalisti hajauttaviin osakerahastoihin. Pohjois-Amerikkaan sijoittavan osakerahastoluokan vuosituotto on ollut 36 prosenttia”, analysoi Finanssiala ry:n (FA) johtava asiantuntija Mariia Somerla.
Somerla muistuttaa, että historiassa saadut tuotot eivät takaa tulevia tuottoja. “Yhdysvaltalaisten pörssiyhtiöiden arvostuskertoimet ovat korkealla tasolla, joten osakekurssien liikkeet ovat herkässä. Myös korkosijoittaja joutuu entistä tarkemmin seuraamaan sijoituksiaan. Euroalueen heikentynyt talouskasvunäkymä on jo painanut markkinakorkoja alaspäin.”
Osakerahastoissa pääomia sijoitettiin globaalisti, Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan sijoittaviin rahastoihin yhteensä 705 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin kaikista muista osakerahastoluokista. Sharpen mittarilla mitattuna Pohjois-Amerikkaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 2,19). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät marraskuu 2024 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.11.2024 |
Tuotto |
|
Suomi |
-20 |
-444 |
5 656 |
3 % |
|
Pohjoismaat |
-32 |
148 |
9 255 |
15 % |
|
Eurooppa |
115 |
-94 |
5 908 |
11 % |
|
Pohjois-Amerikka |
5 |
224 |
12 065 |
36 % |
|
Japani |
-23 |
-165 |
296 |
20 % |
|
Tyynenmeren alue |
-2 |
-237 |
1 089 |
18 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-38 |
-176 |
4 873 |
13 % |
|
Maailma |
585 |
5 070 |
39 603 |
25 % |
|
Toimialarahastot |
-18 |
-127 |
1 376 |
24 % |
|
YHTEENSÄ |
572 |
4 198 |
80 120 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin pääasiassa euroalueen korkeariskisiin ja luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 492 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin kehittyville markkinoille ja globaalisti luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittavista rahastoista 96 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 10,9 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 2,80).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät marraskuu 2024 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.11.2024 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
17 |
149 |
9 096 |
6,4 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
250 |
838 |
12 890 |
7,5 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
242 |
726 |
4 896 |
9,4 % |
|
Valtioriski maailma |
1 |
1 |
355 |
7,2 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
-15 |
-41 |
6 315 |
8,3 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-5 |
22 |
1 221 |
10,9 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-81 |
17 |
2 564 |
9,1 % |
|
YHTEENSÄ |
409 |
1 711 |
37 337 |
|
Rahastoraportti, marraskuu 2024
Markkinakatsaus, marraskuu 2024
Tilastokeskuksen vuoden 2022 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,51 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 018 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Nousuja, laskuja ja tasaista kasvua – Puoli vuosikymmentä kriisejä ei horjuttanut sijoitusrahastojen tuottoja8.1.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) on julkaissut katsauksen suomalaisten sijoitusrahastojen kehitykseen 2020-luvulla. Katsauksesta selviää, että erityisesti pitkäjänteinen sijoittaminen osakerahastoihin on ollut sijoittajalle tuottoisaa. Rahastopääoman kehityksessä näkyvät erilaiset kriisit, kuten koronapandemia, Venäjän hyökkäyssodan alku ja osin siitä seurannut energiakriisi. Kasvu on ollut tasaista, ja yhteenlaskettu rahastopääoma on kasvanut tammikuun 2020 ja syyskuun 2025 välillä 127 miljardista eurosta yhteensä 194 miljardiin.
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Vaurautta, verotuloja ja kasvua – millaisiin rahastoihin suomalaiset sijoittavat? 14.1.2026 kello 157.1.2026 09:35:28 EET | Tiedote
Vuoden alussa julkaistava rahastoraportti niputtaa kotimaisen rahastovuoden 2025. Mihin rahastoihin suomalaiset sijoittivat kuluneen vuoden aikana? Millainen tekijä rahastot ovat kotimaisten yritysten rahoituksessa? Millaisia hyötyjä piensijoittajalle on rahastojen kautta sijoittamisesta? Näihin kysymyksiin vastataan Finanssiala ry:n vuoden ensimmäisessä Talouden pyöreässä pöydässä 14.1.2026 kello 15.
FA:n uusi puheenjohtaja Timo Ritakallio: Euroopassa herätään finanssisääntelyn raskauteen, Suomessakin kellonsoiton aika5.1.2026 06:30:00 EET | Tiedote
OP Pohjolan pääjohtaja, vuorineuvos Timo Ritakallio on aloittanut vuoden 2026 alussa Finanssiala ry:n hallituksen puheenjohtajana. Ritakallion mukaan rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarvio on tehtävä viipymättä ja kansallista lisäsääntelyä tulee purkaa, jotta rahoituksen saatavuus ja kilpailukyky paranevat. Hän painottaa, että kaikessa sääntelyssä pitää kiinnittää huomiota kasvun edellytyksiin ja kilpailukyvyn vahvistamiseen.
”Sijoitettu raha tukee kansantaloutta ja kaikkien suomalaisten hyvinvointia” – Tutkimus: Suomalaisista 61 prosentilla on säästöjä tai sijoituksia3.1.2026 07:00:00 EET | Tiedote
61 prosentilla Finanssiala ry:n Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksen vastaajista on säästöjä tai sijoituksia. Näin ollen 39 prosenttia vastaajista ei säästä tai sijoita lainkaan. Useimmilla vastaajista on varoja säästö-, sijoitus- tai muulla pankkitilillä (43 %), käyttelytilillä (37 %) tai sijoitusrahastoissa (26 %). Sijoittaminen ei vain kasvata yksilön varallisuutta vaan myös rahoittaa tulevaisuuden investointeja. Yksi FA:n keskeisistä teeseistä on sijoittamisen ja säästämisen mahdollistaminen kaikille. Kotitalouksien säästämistä, luotonkäyttöä ja maksutapoja on Finanssiala ry:n tilaamana tutkittu jo vuodesta 1979 lähtien 1–2 vuoden välein. Vuonna 2022 tutkimukset eriytettiin Säästäminen ja luotonkäyttö sekä Maksutavat-tutkimuksiin. Kohderyhmän muodostavat 15–79-vuotiaat mannersuomalaiset, joista haastateltiin 2504 henkilöä touko-kesäkuussa 2025. Tutkimuksen on toteuttanut Norstat Oy.
Nähdään myös ensi vuonna! Näin vältät ilotulitevahingot uutenavuotena30.12.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Ilotulitteiden ampuminen on sallittua uudenvuodenaattona 31.12. vain kello 18–02. Ilotulitteiden käyttöpaikka tulee valita huolella, syrjäisiä ja aukeita paikkoja suosien. Jos ammut ilotulitteita, suojalaseja on käytettävä. Myös katsojille suositellaan suojalasien käyttöä. Erityisesti astmaa ja muita kroonisia keuhkosairauksia sairastavien sekä lasten kannattaa katsoa ilotulitteita etäältä. Älä roskaa! Korjaa omat roskasi viimeistään seuraavana päivänä. Lähde: Tukes
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme