Milloin synnyit? Suhteellisen iän pitkäaikaiset vaikutukset mielenterveyteen Suomessa
Viime aikoina julkisuudessa on keskusteltu laajasti siitä, pitäisikö perustusopetuslakia muuttaa siten, etteivät loppuvuonna syntyneet voisi enää lykätä koulunkäynnin aloitustaan vuodella eteenpäin. Muutoksen perusteluksi on esitetty halua turvata lasten varhainen tuki ja välttää eriarvoistuminen.
Muutosehdotus on sittemmin hallituksen toimesta torpattu ainakin toistaiseksi ja kenties hyvä niin, sillä tutkimusnäyttöä on laajasti siitä, ettei koulunkäynnin aloittaminen luokkansa nuorimpana (joita loppuvuonna syntyneet olisivat) ole suotavaa. Sen on nimittäin havaittu lisäävän lasten todennäköisyyttä päätyä erityisopetukseen, jäädä luokalleen, saada ADHD-diagnoosi ja kärsiä nuoruusiän masennuksesta.
Nuoruusiän vaikutysten lisäksi loppuvuodesta syntymisellä voi olla myös vaikutuksia pitkälle aikuisuuteen. Tuoreessa tutkimuksessa sen havaittiinkin lisäävän aikuisten naisten todennäköisyyttä masennuslääkkeiden ostoon ja masennuksesta johtuvan laitoshoidon tarvetta. Tämän tutkimuksen tulokset korostavat sitä, että henkilön syntymäajankohta voi vaikuttaa heidän elämäänsä pitkälle aikuisuuteen.
Epäselvää edelleen on, johtuvatko etenkin nuoruusiän tulokset siitä, että henkilö on vertaisryhmänsä nuorin/pienin ja tulee esimerkiksi kiusatuksi vai siitä, että henkilö on kyvyiltään liian kypsymätön aloittamaan koulun. Etenkin jälkimmäisen tapauksessa ei kaavailtu aloitusikärajan jäykistäminen luultavastikaan olisi tuonut haluttuja vaikutuksia vaan pikemmin päinvastoin: se luultavasti olisi lisännyt jo nyt havaittuja negatiivisia vaikutuksia loppuvuodesta syntyneille, jos hitaamin kypsyneiltä viedään pois mahdollisuus aloittaa koulu vuotta myöhemmin. Pikemmin olisi syytä pohtia, voisivatko esimerkiksi joustavammat aloitusikärajat vähentää suhteellisen iän negatiivisia vaikutuksia? Tai pitäisikö koululuokkien sisäistä vaihtelua ikärakenteessa huomioida paremmin oppilaiden hyvinvoinnin näkökulmasta?
Labore-blogikirjoitus pohjaa tutkimukseen, joka on julkaistu Laboren työpaperit sarjassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Petri Böckermanprofessori (taloustiede), Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu (JSBE)johtava tutkija, työmarkkinat, Labore
Puh:040 091 3189petri.pockerman@labore.fiwww.petribockerman.fiTiina KuuppelomäkierikoistutkijaTyömarkkinat
Puh:040 940 1951tiina.kuuppelomaki@labore.fiJani KuhakoskierikoistutkijaJulkinen talous
Puh:+35840 940 2697jani.kuhakoski@labore.fiJuuso VillanentutkijaTyömarkkinat
Puh:+358 40 940 2336juuso.villanen@labore.fiMika Haapanenprofessori, varadekaaniJyväskylän yliopisto
Puh:+358-405767800mika.p.haapanen@jyu.fiLabore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Talous & Yhteiskunta 2/2025 | Työmarkkinat13.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset työmarkkinat ovat olleet viime vuosina murroksessa, joka on johtunut osin hallituksen politiikasta, osin laajemmista ja pitkäkestoisemmista prosesseista. Miten työmarkkinat ovat muuttuneet, miten niitä on muutettu ja mitä kehityksestä seuraa?
Ennustearvio: Heikko kotimainen kysyntä hidastaa kasvua11.6.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Labore ennustaa Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 1,4 % ja ensi vuonna 1,9 %. Huhtikuussa julkaistuun kevätennusteeseen liittyy kuitenkin epävarmuutta erityisesti kauppasodan vuoksi. Ensi vuoden näkymät säilyvät uskottavina, mikäli kotimainen kysyntä vahvistuu loppuvuoden aikana. Ennustearvio perustuu tuoreisiin kansantalouden neljännesvuositietoihin ja on päivitys aiempaan ennusteeseen.
Pienet, nuoret yritykset uudistavat Suomen innovaatiokenttää28.5.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Laboren analyysi osoittaa, että pienten, nuorten yritysten rooli Suomen yrityssektorin innovaatiotoiminnassa on vahvistunut merkittävästi vuoden 2010 jälkeen. Nämä yritykset panostavat tutkimus- ja kehitystoimintaan suhteellisesti enemmän kuin muut yritykset ja tuovat markkinoille merkittävästi uusia tuotteita ja prosesseja. Suurten yritysten innovaatiopanostukset ovat viime vuosina vähentyneet, mikä korostaa nuorten yritysten merkitystä teknologisen kehityksen vetureina. Julkisen TKI-rahoituksen rooli on erityisen tärkeä pienille ja nuorille yrityksille. Tulokset korostavat tarvetta tukea nuorten yritysten syntymistä, innovointia ja kasvua edistävää toimintaympäristöä.
Uusi konsortio pohtii nuorten turvaverkon tulevaisuutta28.5.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Millainen turvaverkko tulevaisuuden nuorille tarvitaan? Millainen on nuorten palvelujärjestelmä Suomessa vuonna 2050? Tätä pohtii yksitoista asiantuntijaorganisaatiota uudessa, valtakunnallisessa konsortiossa. Konsortion tavoitteena on tutkia ja kehittää nuoreksi itsensä mieltävien, haavoittuvassa asemassa olevien palvelujärjestelmän tulevaisuutta.
Meillä on yhteinen ongelma23.5.2025 10:08:31 EEST | Blogi
Viime aikojen keskustelu valtiovarainministeriön verovaikutusarvioista on oire syvemmästä ongelmasta: vaikuttavuusarvioinnit voivat olla politisoituneita, hajanaisia ja lyhytnäköisiä. Tarvitaan riippumaton, asiantunteva ja hyvin resursoitu instituutio, joka tuottaa päätöksenteon tueksi luotettavaa tietoa – ilman poliittista painolastia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme