Tutkimus: Suomalaiset etsivät tekoälystä työhönsä lisää tehoa ja mielekkyyttä – jo puolet toimistotyötä tekevistä hyödyntää generatiivista tekoälyä

Lähes puolet (46 %) suomalaisista toimistotyötä tekevistä kansalaisista käyttää generatiivista tekoälyä työssään. Kuusi prosenttia hyödyntää tekoälyä päivittäin, kun joka viides (20 %) hyödyntää tekoälyä viikottain. Loput 20 prosenttia käyttää tekoälyä työssään kuukausittain tai harvemmin. Nuoremmat työntekijät hyödyntävät tekoälyä työssään vanhempia työntekijöitä yleisemmin. Sukupuolella ei sen sijaan ole vaikutusta tekoälyn hyödyntämisen yleisyyteen. Tiedot käyvät ilmi teknologiayhtiö Solitan Taloustutkimuksellasyyskuussa tehdystä tutkimuksesta, johon osallistui 1036 työssä käyvää suomalaista. Ruotsissa tutkimuksen toteutti samana ajankohtana tutkimusyhtiö Kantar Media, ja siihen vastasi 1335 ruotsalaista toimistotyöntekijää.

Suurin motiivi generatiivisen tekoälyn hyödyntämiseen on tuottavuuden parantaminen: yli puolet vastaajista, (56 %), kertoo tekoälyn hyödyntämisen syyksi oman työn tuottavuuden parantamisen. Suomalaiset hyödyntävät tekoälyä työssään yleisesti myös oman tietämyksen ja ajattelun laajentamiseen (49 %) ja työn laadun parantamiseen (45 %). Rutiinitehtävien vähentäminen on motiivina tekoälyn käytölle 43 prosentille vastaajista. Saman verran vastaajista (43 %) haluaa pysyä ajan tasalla teknologian kehityksestä.

Joka viides hyödyntää tekoälyä päästäkseen vähemmällä

Lähes joka viides (19 %) hyödyntää tekoälyä työssään, jotta voisi työskennellä vähemmän. Vastaajista 8 prosenttia käyttää tekoälyä löytääkseen uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

”Generatiivisen tekoälyn hyödyntämisestä on selkeästi tulemassa työelämän arkea. Lähivuosina sen käyttö yleistyy nopeasti entisestään ja käyttötavat jalostuvat ja monimuotoistuvat. On kiinnostavaa, että jo nyt lähes joka kymmenes suomalaistyöntekijä hyödyntää tekoälyä uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytämiseen – osuus on yllättävän korkea, ja suomalaiset näyttävät tarttuneen tekoälyn mahdollisuuksiin ruotsalaisia aktiivisemmin”, tutkimuksen teettäneen Solitan generatiivisesta tekoälystä vastaava Lasse Girs kertoo.

Yleisin syy sille, ettei tekoälyä käytetä omassa työssä on, ettei sen nähdä tuovan työhön lisäarvoa (43 %). Lähes yhtä suuri osa niistä, jotka eivät hyödynnä tekoälyä työssään, ei tiedä, mihin tekoälyä voisi omassa työssä hyödyntää (42 %). Viidennes vastanneista (18 %) kertoo puolestaan syyksi huolen tietoturvasta. Nuoret työntekijät olivat vanhempia työntekijöitä huolestuneempia tekoälyn turvallisuudesta.

Suomalaiset uskovat tekoälyn tuovan mielekkyyttä työhön

Tutkimus myös selvitti, miten suomalaistyöntekijät uskovat tekoälyn muuttavan omaa työtä seuraavan viiden vuoden aikana. Yli kolmannes vastaajista, 35 %, uskoo tekoälyn vapauttavan rutiinitehtävistä ja tarjoavan itselle mahdollisuuksia keskittyä mielekkäämpiin työtehtäviin. Vain 4 prosenttia vastaajista näkee, että tekoäly pystyisi suorittamaan suurimman osan tai kaikki omista työtehtävistä. Kuitenkin 43 prosenttia vastaajista näkee tekoälyn pystyvän lähivuosina suorittamaan osan omista nykyisistä työtehtävistä. Kolmannes vastaajista (33 %) uskoo tekoälyn muuttavan omien työtehtävien sisältöä.

”Tutkimustulokset osoittavat selvästi, että suomalaistyöntekijät ovat valveutuneita tekoälyn tuomien muutosten suhteen. Merkittävä osa suomalaisista suhtautuu tekoälyn vaikutuksiin työelämässä positiivisesti tiedostaen kuitenkin tämän todella nopeasti kehittyvän teknologian riskit: Yhteensä 82 prosenttia vastaajista uskoo tekoälyn muuttavan, auttavan tai helpottavan omaa työtä. Generatiivinen tekoäly ei ole suomalaistyöntekijöille vain uhkakuva, vaan sen uskotaan tuovan työhön positiivisia asioita, kuten mielekkyyttä ja uusia ajatuksia”, Girs sanoo.

Suomalaiset hyödyntävät tekoälyä työssään selkeästi ruotsalaisia yleisemmin

Yhdeksässä maassa toimiva Solita toteutti vastaavan tutkimuksen samanaikaisesti myös Ruotsissa. Ruotsalaiset toimistotyötä tekevät ihmiset hyödyntävät tekoälyä selkeästi suomalaisia vähemmän: ruotsalaisista 25 prosenttia hyödyntää tekoälyä työssään, kun vastaava luku Suomessa on lähes kaksinkertainen (46 %).
Niistä ruotsalaisvastaajista, jotka eivät hyödynnä tekoälyä työssään, 41 prosenttia kertoo syyksi, ettei tiedä miten sitä voisi omassa työssä hyödyntää.

Myös Ruotsissa oman työn tuottavuuden lisääminen on suurin syy (53 %) generatiivisen tekoälyn hyödyntämiselle. Ruotsalaisista vastaajista 14 prosenttia kertoo hyödyntämisen syyksi oman työn määrän vähentämisen. Miehistä 17 prosenttia kertoi hyödyntävänsä tekoälyä vähentääkseen oman työn määrää, kun naisista vain 9 prosenttia.

Vuonna 1996 perustettu Solita on suomalainen teknologia-, data- ja designyhtiö. Solita auttaa yrityksiä ja yhteiskuntia uudistumaan hyödyntämällä uusimpia teknologioita, dataa ja strategista ymmärrystä. Solitan palvelutarjoomaan kuuluvat strateginen konsultointi, palvelumuotoilu, ohjelmistokehitys, tekoäly- ja analytiikkaratkaisut sekä pilven ylläpito- ja hallintapalvelut. Solita työllistää jo yli 2000 hengen yhteisön Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Virossa, Belgiassa, Puolassa, Sveitsissä ja Saksassa. www.solita,fi