Finanssivalvonta

Finanssisektorin vakavaraisuus 30.9.2024: Suomen finanssisektorin vakavaraisuus säilyi edelleen vahvana geopoliittisen epävarmuuden yhä lisääntyessä

Jaa

Suomen talouden tilanne on edelleen synkkä, vaikka orastavia valonpilkahduksia on nähty viime aikoina. Suomen bruttokansantuote kasvoi ennakkotietojen mukaan edellisestä neljänneksestä. Kokonaisuudessaan talouden näkymät ovat edelleenkin heikot. Suomen finanssisektorin vakavaraisuustilanne on heikosta taloustilanteesta huolimatta säilynyt vahvana. Pankkisektorin vakavaraisuus on vahva, vaikka luottoriskien kasvu on edelleen jatkunut. Työeläkesektorin vakavaraisuusaste jatkoi vahvistumistaan, ja henki- ja vahinkovakuutussektoreiden vakavaraisuus pysyi vahvana.

Geopoliittinen tilanne on pysynyt edelleen jännitteisenä, ja se on luonut epävarmuutta Suomen finanssisektorin toimintaympäristöön. Suomen talouskasvu on säilynyt vuositasolla edelleen negatiivisena, ja työttömyys ja konkurssit ovat jatkaneet kasvuaan. Heikko suhdannetilanne on lisännyt pankkien luottoriskejä. Toisaalta euriborkorkojen lasku on tukenut ja tukee myös jatkossa asuntovelallisten takaisinmaksukykyä. Kuluttajien asunnonosto- ja lainanottoaikeet ovatkin lisääntyneet ja asuntokauppojen lukumäärä on kohentunut. Korkojen laskun seurauksena pankkien korkotuotot ja korkokatteet ovat kuitenkin heikentyneet. Kuluttajien ja yritysten luottamus on heikosta tasostaan huolimatta hienoisesti kohonnut, minkä lisäksi Suomen bruttokansantuote kasvoi ennakkotietojen mukaan heinä-syyskuussa 2024 edellisestä neljänneksestä. Kasvanut optimismi ja sijoitusmarkkinoiden vahva kehitys erityisesti Yhdysvalloissa on tukenut finanssisektorin sijoitustuotteiden ja -palveluiden kysyntää ja sijoitustuottoja.

– Suomen finanssisektorin vahvasta vakavaraisuudesta huolimatta vallitseva geopoliittinen tilanne luo edelleen merkittäviä epävarmuuksia. Yhtenä huolenaiheena on rahoitussektoria uhkaavien äärimmäisten ja vakavien negatiivisten kehityskulkujen todennäköisyyksien kasvu. Viime aikoina toteutuneet hybridi- ja kyberhyökkäykset ovat vain entisestään korostaneet varautumisen ja operatiivisten riskien hallinnan tärkeyttä, toteaa Finanssivalvonnan johtaja Tero Kurenmaa.

Pankkisektorin vakavaraisuus edelleen vahva – luottokannan laadun heikentyminen jatkunut

Hyvä tuloskehitys on tukenut pankkisektorin omien varojen kasvua, mutta laskentamallien muutokset kolmannen neljänneksen aikana heikensivät vakavaraisuussuhteita. Ydinvakavaraisuussuhde oli syyskuun lopussa 18,0 % (12/2023: 18,3 %) ja kokonaisvakavaraisuussuhde 21,8 % (12/2023: 22,1 %). Tulos oli tammi-syyskuussa korkokatteen kasvun ja maltillisina pysyneiden luottotappioiden ansiosta edelleen parempi kuin edellisen vuoden vastaavana ajanjaksona. Korkokatteen kasvu on kuitenkin pysähtynyt ja kääntynyt hienoiseen laskuun aiempaa alhaisempien korkotuottojen myötä.

Pankkisektorin järjestämättömissä luotoissa oli pientä kasvua sekä kotitalous- että yritysluotoissa. Kasvua havaittiin erityisesti kulutusluotoissa sekä tietyillä kohonneista koroista, nousseista hinnoista ja heikentyneestä taloussuhdanteesta kärsineillä toimialoilla, kuten rakentamisessa ja tukku- ja vähittäiskaupassa. Myös luottojen siirtymät eri arvonalentumisvaiheiden välillä viestivät edelleen luottoriskien kasvusta yritys- ja kotitalousluotoissa.

Pankkisektorin likviditeettitilanne ja maksuvalmiusasema ovat pysyneet vahvana. Suomalaispankkien varainhankintakustannukset ovat kääntyneet hienoiseen laskuun markkinakorkojen laskun myötä sekä talletuksissa että markkinavarainhankinnassa. Matalien korkojen aikana liikkeeseen lasketun velan uudelleenrahoittaminen voi kuitenkin nostaa pankkien markkinavarainhankinnan kustannuksia.

Työeläkelaitosten vakavaraisuusasteen vahvistuminen jatkui

Työeläkesektorin vakavaraisuusaste jatkoi vahvistumistaan, ja se oli syyskuun lopussa 129,3 % (12/2023: 126,7 %). Vakavaraisuuspääoma on kasvanut kuluvan vuoden aikana 4,8 mrd. euroa. Vakavaraisuusasema vahvistui hieman vakavaraisuusrajan kasvaessa vakavaraisuuspääomaa hitaammin.

Kuluvan vuoden aikana työeläkesektorin sijoitustuotto on ollut yhteensä 7,4 %. Osakesijoitukset ovat tuottaneet sektoritasolla 11,2 %, korkosijoitukset 4,6 % ja muut sijoitukset 5,6 %. Kiinteistösijoitusten tuotto on kuluvalta vuodelta edelleen hieman negatiivinen. Osakesijoituksista parhaiten ovat tuottaneet noteeratut osakkeet.

Työeläkesektorin sijoitusallokaatiossa osakesijoitusten paino laski hieman kolmannen neljänneksen aikana ollen kuitenkin edelleen vuoden 2023 lopun painoa korkeammalla tasolla.

Työeläkesektorin riskinkantokyky osakehintojen laskua vastaan parani kolmannen neljänneksen aikana vähentyneen riskinoton sekä parantuneen vakavaraisuuden takia.

Henki- ja vahinkovakuutussektoreiden vakavaraisuus pysyi vahvana

Henkivakuutussektorin vakavaraisuussuhde oli 239,4 % (12/2023: 235,1 %) ja vahinkovakuutussektorin vakavaraisuussuhde 257,2 % (12/2023: 265,5 %) vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä. Vuoden 2024 kesäkuun tilanteeseen verrattuna vakavaraisuussuhteet vahvistuivat hieman. Yhtiöiden oma varallisuus kasvoi, koska sijoitusvarat kasvoivat enemmän kuin vastuuvelka, vaikka korkotaso laski. Vakavaraisuuspääomavaatimus säilyi samalla tasolla osakesijoitusten myyntien seurauksena.

Henkivakuutusyhtiöiden sijoitustuotot vuoden alusta olivat 4,4 % ja vahinkovakuutusyhtiöiden 6,4 %. Kolmannella neljänneksellä sekä korko- että osakesijoitukset tuottivat hyvin. Henkivakuutuksen maksutulo kasvoi sijoitusvakuutusten vahvan myynnin ansiosta. Vahinkovakuutusyhtiöiden korvauskulut kasvoivat yhä maksutuloa enemmän.

Lisätietoja antaa

Samu Kurri, osastopäällikkö, Digitalisaatio ja analyysi. Haastattelupyynnöt koordinoi Viestinnän mediapäivystys, puhelin 09 183 5030 arkisin klo 9–16.

Liitteet

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Finanssivalvonta on rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jonka valvottavia ovat muun muassa pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi. Edistämme finanssimarkkinoiden vakautta ja luottamusta sekä asiakkaiden, sijoittajien ja vakuutettujen suojaa.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssivalvonta

Finansinspektionen rekommenderar flera åtgärder för bankerna för att öka säkerheten vid onlinebetalningar – förordningen om omedelbara betalningar ökar snabbheten men också riskerna9.10.2025 10:10:00 EEST | Pressmeddelande

Finansinspektionen rekommenderar flera säkerhetsförbättrande åtgärder för onlinebetalningar för banker verksamma i Finland, som bland annat gäller säkerhetsgränser och bättre övervakning av bedrägerier. Rekommendationerna baserar sig på Finansinspektionens uppföljande bedömning våren 2025 som bland annat undersökte kreditinstitutens kontroller och processer för säkra onlinebetalningar. Genom förordningen om omedelbara betalningar, som träder i kraft i dag den 9 oktober, blir förmedlingen av betalningar i euroområdet snabbare samtidigt som kontrollen av betalningsmottagarna ökar säkerheten.

Finanssivalvonta suosittaa pankeille useita verkkomaksamisen turvallisuutta parantavia toimia – pikamaksuasetus lisää nopeutta mutta myös riskejä9.10.2025 10:10:00 EEST | Tiedote

Finanssivalvonta suosittelee Suomessa toimiville pankeille useita verkkomaksamisen turvallisuutta parantavia toimia muun muassa turvarajoihin ja petosmonitoroinnin parantamiseen liittyen. Suositukset perustuvat Finanssivalvonnan keväällä 2025 tekemään seuranta-arvioon, jossa selvitettiin luottolaitosten verkkomaksamisen turvallisuuteen liittyviä kontrolleja ja prosesseja. Tänään 9.10. voimaanastuvan pikamaksuasetuksen myötä maksujen välitys euroalueella nopeutuu, ja samalla maksunsaajan tarkistus lisää turvallisuutta.

FIN-FSA recommends measures for banks to take to improve online payment security – EU’s Instant Payments Regulation speeds up payments but also increases risks9.10.2025 10:10:00 EEST | Press release

The Financial Supervisory Authority (FIN-FSA) recommends to banks operating in Finland several measures for improving the security of online payments, covering matters such as security limits and fraud monitoring. The recommendations are based on the results of a FIN-FSA follow-up assessment conducted in spring 2025, in which it examined, among other things, the controls and processes for online payment security in credit institutions. The EU’s Instant Payments Regulation (IPR) enters into force today, 9 October 2025, speeding up payment transactions in the euro area and improving security through payee verification.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye