Finanssisektorin vakavaraisuus 30.9.2024: Suomen finanssisektorin vakavaraisuus säilyi edelleen vahvana geopoliittisen epävarmuuden yhä lisääntyessä

11.12.2024 09:45:00 EET | Finanssivalvonta | Tiedote

Jaa

Suomen talouden tilanne on edelleen synkkä, vaikka orastavia valonpilkahduksia on nähty viime aikoina. Suomen bruttokansantuote kasvoi ennakkotietojen mukaan edellisestä neljänneksestä. Kokonaisuudessaan talouden näkymät ovat edelleenkin heikot. Suomen finanssisektorin vakavaraisuustilanne on heikosta taloustilanteesta huolimatta säilynyt vahvana. Pankkisektorin vakavaraisuus on vahva, vaikka luottoriskien kasvu on edelleen jatkunut. Työeläkesektorin vakavaraisuusaste jatkoi vahvistumistaan, ja henki- ja vahinkovakuutussektoreiden vakavaraisuus pysyi vahvana.

Geopoliittinen tilanne on pysynyt edelleen jännitteisenä, ja se on luonut epävarmuutta Suomen finanssisektorin toimintaympäristöön. Suomen talouskasvu on säilynyt vuositasolla edelleen negatiivisena, ja työttömyys ja konkurssit ovat jatkaneet kasvuaan. Heikko suhdannetilanne on lisännyt pankkien luottoriskejä. Toisaalta euriborkorkojen lasku on tukenut ja tukee myös jatkossa asuntovelallisten takaisinmaksukykyä. Kuluttajien asunnonosto- ja lainanottoaikeet ovatkin lisääntyneet ja asuntokauppojen lukumäärä on kohentunut. Korkojen laskun seurauksena pankkien korkotuotot ja korkokatteet ovat kuitenkin heikentyneet. Kuluttajien ja yritysten luottamus on heikosta tasostaan huolimatta hienoisesti kohonnut, minkä lisäksi Suomen bruttokansantuote kasvoi ennakkotietojen mukaan heinä-syyskuussa 2024 edellisestä neljänneksestä. Kasvanut optimismi ja sijoitusmarkkinoiden vahva kehitys erityisesti Yhdysvalloissa on tukenut finanssisektorin sijoitustuotteiden ja -palveluiden kysyntää ja sijoitustuottoja.

– Suomen finanssisektorin vahvasta vakavaraisuudesta huolimatta vallitseva geopoliittinen tilanne luo edelleen merkittäviä epävarmuuksia. Yhtenä huolenaiheena on rahoitussektoria uhkaavien äärimmäisten ja vakavien negatiivisten kehityskulkujen todennäköisyyksien kasvu. Viime aikoina toteutuneet hybridi- ja kyberhyökkäykset ovat vain entisestään korostaneet varautumisen ja operatiivisten riskien hallinnan tärkeyttä, toteaa Finanssivalvonnan johtaja Tero Kurenmaa.

Pankkisektorin vakavaraisuus edelleen vahva – luottokannan laadun heikentyminen jatkunut

Hyvä tuloskehitys on tukenut pankkisektorin omien varojen kasvua, mutta laskentamallien muutokset kolmannen neljänneksen aikana heikensivät vakavaraisuussuhteita. Ydinvakavaraisuussuhde oli syyskuun lopussa 18,0 % (12/2023: 18,3 %) ja kokonaisvakavaraisuussuhde 21,8 % (12/2023: 22,1 %). Tulos oli tammi-syyskuussa korkokatteen kasvun ja maltillisina pysyneiden luottotappioiden ansiosta edelleen parempi kuin edellisen vuoden vastaavana ajanjaksona. Korkokatteen kasvu on kuitenkin pysähtynyt ja kääntynyt hienoiseen laskuun aiempaa alhaisempien korkotuottojen myötä.

Pankkisektorin järjestämättömissä luotoissa oli pientä kasvua sekä kotitalous- että yritysluotoissa. Kasvua havaittiin erityisesti kulutusluotoissa sekä tietyillä kohonneista koroista, nousseista hinnoista ja heikentyneestä taloussuhdanteesta kärsineillä toimialoilla, kuten rakentamisessa ja tukku- ja vähittäiskaupassa. Myös luottojen siirtymät eri arvonalentumisvaiheiden välillä viestivät edelleen luottoriskien kasvusta yritys- ja kotitalousluotoissa.

Pankkisektorin likviditeettitilanne ja maksuvalmiusasema ovat pysyneet vahvana. Suomalaispankkien varainhankintakustannukset ovat kääntyneet hienoiseen laskuun markkinakorkojen laskun myötä sekä talletuksissa että markkinavarainhankinnassa. Matalien korkojen aikana liikkeeseen lasketun velan uudelleenrahoittaminen voi kuitenkin nostaa pankkien markkinavarainhankinnan kustannuksia.

Työeläkelaitosten vakavaraisuusasteen vahvistuminen jatkui

Työeläkesektorin vakavaraisuusaste jatkoi vahvistumistaan, ja se oli syyskuun lopussa 129,3 % (12/2023: 126,7 %). Vakavaraisuuspääoma on kasvanut kuluvan vuoden aikana 4,8 mrd. euroa. Vakavaraisuusasema vahvistui hieman vakavaraisuusrajan kasvaessa vakavaraisuuspääomaa hitaammin.

Kuluvan vuoden aikana työeläkesektorin sijoitustuotto on ollut yhteensä 7,4 %. Osakesijoitukset ovat tuottaneet sektoritasolla 11,2 %, korkosijoitukset 4,6 % ja muut sijoitukset 5,6 %. Kiinteistösijoitusten tuotto on kuluvalta vuodelta edelleen hieman negatiivinen. Osakesijoituksista parhaiten ovat tuottaneet noteeratut osakkeet.

Työeläkesektorin sijoitusallokaatiossa osakesijoitusten paino laski hieman kolmannen neljänneksen aikana ollen kuitenkin edelleen vuoden 2023 lopun painoa korkeammalla tasolla.

Työeläkesektorin riskinkantokyky osakehintojen laskua vastaan parani kolmannen neljänneksen aikana vähentyneen riskinoton sekä parantuneen vakavaraisuuden takia.

Henki- ja vahinkovakuutussektoreiden vakavaraisuus pysyi vahvana

Henkivakuutussektorin vakavaraisuussuhde oli 239,4 % (12/2023: 235,1 %) ja vahinkovakuutussektorin vakavaraisuussuhde 257,2 % (12/2023: 265,5 %) vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä. Vuoden 2024 kesäkuun tilanteeseen verrattuna vakavaraisuussuhteet vahvistuivat hieman. Yhtiöiden oma varallisuus kasvoi, koska sijoitusvarat kasvoivat enemmän kuin vastuuvelka, vaikka korkotaso laski. Vakavaraisuuspääomavaatimus säilyi samalla tasolla osakesijoitusten myyntien seurauksena.

Henkivakuutusyhtiöiden sijoitustuotot vuoden alusta olivat 4,4 % ja vahinkovakuutusyhtiöiden 6,4 %. Kolmannella neljänneksellä sekä korko- että osakesijoitukset tuottivat hyvin. Henkivakuutuksen maksutulo kasvoi sijoitusvakuutusten vahvan myynnin ansiosta. Vahinkovakuutusyhtiöiden korvauskulut kasvoivat yhä maksutuloa enemmän.

Lisätietoja antaa

Samu Kurri, osastopäällikkö, Digitalisaatio ja analyysi. Haastattelupyynnöt koordinoi Viestinnän mediapäivystys, puhelin 09 183 5030 arkisin klo 9–16.

Liitteet

Avainsanat

Lehdistötiedote Finanssivalvonta finanssisektori vakavaraisuus

Yhteyshenkilöt

Mediapäivystys

palvelee toimittajia arkisin kello 9–16, paitsi kiirastorstaina ja uudenvuodenaattona kello 9–13

Puh:09 183 5030www.finanssivalvonta.fi

Finanssivalvonta on rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jonka valvottavia ovat muun muassa pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi. Edistämme finanssimarkkinoiden vakautta ja luottamusta sekä asiakkaiden, sijoittajien ja vakuutettujen suojaa.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssivalvonta

Finansinspektionen: Regleringen kan förenklas, förutsatt att risktåligheten bibehålls28.9.2026 10:00:00 EEST | Pressmeddelande

Den finansiella sektorns stabilitet och starka risktålighet samt en långsiktig makrotillsynspolitik i Finland har stött sektorns funktionsförmåga i en osäker ekonomisk omvärld. Utvecklingen och en eventuell förenkling av regleringen diskuteras som bäst omfattande både i Finland och på EU-nivå. Enligt Finansinspektionen är det motiverat att förtydliga regleringen och att vid behov förenkla den på de punkter, där en förenkling är möjlig utan att äventyra de finansiella aktörernas kapital-täckning och risktålighet eller det finansiella systemets stabilitet.

Finanssivalvonta: Sääntelyä voidaan yksinkertaistaa, kun riskinkestävyys säilyy28.9.2026 10:00:00 EEST | Tiedote

Suomalaisen finanssisektorin vakaus ja vahva riskinkestävyys sekä pitkäjänteinen makrovakauspolitiikka ovat tukeneet sektorin toimintakykyä epävarmassa talousympäristössä. Sääntelyn kehittämisestä ja mahdollisesta yksinkertaistamisesta keskustellaan parhaillaan laajasti sekä Suomessa että EU-tasolla. Finanssivalvonnan mukaan sääntelyä on perusteltua selkeyttää ja tarvittaessa yksinkertaistaa kohdissa, joissa se voidaan tehdä vaarantamatta finanssisektorin toimijoiden vakavaraisuutta, riskinkestävyyttä tai rahoitusjärjestelmän vakautta.

FIN-FSA: Regulation can be simplified when risk resilience is preserved28.9.2026 10:00:00 EEST | Press release

The stability and strong risk resilience of the Finnish financial sector, together with long-term macroprudential policy, have supported the sector’s ability to operate in an uncertain economic environment. There is currently a wide debate both in Finland and at EU level on the development and possible simplification of regulation. The Financial Supervisory Authority (FIN-FSA) considers it justified to clarify and, if necessary, simplify regulation in those areas where this can be done without jeopardising the solvency or risk resilience of financial sector entities, or financial stability.

Muistutuskutsu: Finanssivalvonnan lehdistötilaisuus maanantaina 28.9. – teemoina kuluttajaluottojen valvonnan laajeneminen, sanktioprosessi sekä valvottavien taloudellinen tila ja riskit28.9.2026 08:00:00 EEST | Kutsu

Finanssivalvonta kutsuu median edustajat maanantaina pidettävään lehdistötilaisuuteen, jossa kerrotaan kuluttajaluottojen valvonnan laajenemista, sanktioprosessista sekä valvottavien taloudellisesta tilasta ja riskeistä. Lisäksi avaamme Finanssivalvonnan näkemyksiä ehdotuksista, joiden mukaan valvojan tehtäviä laajennettaisiin kasvun ja kilpailukyvyn tukemiseksi.

Muistutuskutsu: Finanssivalvonnan lehdistötilaisuus maanantaina 28.9. – teemoina kuluttajaluottojen valvonnan laajeneminen, sanktioprosessi sekä valvottavien taloudellinen tila ja riskit25.9.2026 09:20:00 EEST | Kutsu

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme