Yhä harvempi uusi ylioppilas jatkaa välittömästi opintojaan

Tiedot selviävät Tilastokeskuksen torstaina julkaisemasta koulutukseen hakeutuminen -tilastosta.

Vuoteen 2010 verrattuna koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on kasvanut lähes kymmenen prosenttiyksikköä.

”Valtaosa kevään 2023 uusista ylioppilaista kyllä haki jatkokoulutukseen, mutta entistä useampi jäi ilman opiskelupaikkaa”, Tilastokeskuksen koulututustilastojen yliaktuaari Anna Loukkola sanoo.

Toisaalta myös välitön hakeutuminen jatko-opintoihin heti valmistumisvuonna väheni aiemmasta. Miehistä koulutukseen haki noin 77 prosenttia ja naisista 78 prosenttia.

”Miehistä 61 prosenttia ja naisista peräti 69 prosenttia jäi kuitenkin koulutuksen ulkopuolelle. He eivät siis tulleet valituksi tai ottaneet koulutuspaikkaa vastaan”, Loukkola kertoo.

Ilman koulutuspaikkaa jääneiden naisten osuus kasvoi yhden prosenttiyksikön ja miesten reilut kaksi prosenttiyksikköä verrattuna vuoteen 2022.

Kokonaan jatko-opintoihin hakematta jättäneiden osuus (23 %) oli suurempi kuin koskaan aiemmin vuodesta 2003 alkavan mittaushistorian aikana. Pienimmillään osuus on ollut vuonna 2013, jolloin hakematta jätti vain 12 prosenttia uusista ylioppilaista.

“Vuosina 2020–2022 korkeakouluihin lisättiin runsaat 10 000 aloituspaikkaa, mikä helpotti uusien ylioppilaiden opiskelemaan pääsyä, mutta edelleen yli kaksi kolmasosaa pitää tai joutuu pitämään välivuoden”, Loukkola sanoo.

Yliopistoihin haetaan eniten

Viime vuoden kevään ylioppilaat hakivat aktiivisimmin yliopisto-opintoihin. Yliopistopaikkaa tavoitteli 63 prosenttia uusista ylioppilaista. Vain yliopistoon haki 46 prosenttia ja sekä yliopistoon että ammattikorkeakouluun 17 prosenttia. Vain ammattikorkeakouluun haki noin joka seitsemäs uusi ylioppilas.

”Sekä miehille että naisille yliopisto näyttää olleen ensisijainen vaihtoehto. Naisista kuitenkin miehiä suurempi osuus haki vain yliopistoon. Vastaavasti vain ammattikorkeakoulutukseen hakeneissa miesten osuus oli suurempi kuin naisten”, Loukkola toteaa.

Yliopisto-opintojen suosio uusien ylioppilaiden keskuudessa on kasvanut huimasti 2000-luvun alkuun verrattuna. Vuonna 2003 vain yliopistoon hakeneiden osuus oli noin 26 prosenttia, kymmenen vuotta myöhemmin 37 prosenttia ja viime vuonna siis jo 46 prosenttia. Samalla aikavälillä vain ammattikorkeakouluun hakeneiden osuus on pienentynyt viidellätoista prosenttiyksiköllä.

”Lukuja tulkitessa täytyy huomioida, että myös hakumenettelyihin on tehty muutoksia. Yliopistoon haetaan nykyään yhteishaussa, eli hakeminen lienee helpompaa kuin aiemmin, jolloin yliopistoihin oli vielä oma hakunsa. Lisäksi vuosina 2014–2016 voimaan tulleet ensikertalaiskiintiöt ovat voineet lisätä juuri yliopistoon hakeutumista heti valmistumisvuonna”, Loukkola arvioi.