Yhä harvempi uusi ylioppilas jatkaa välittömästi opintojaan
Kevään 2023 ylioppilaista 65,5 % jäi jatkokoulutuksen ulkopuolelle valmistumisvuonnaan. Ilman koulutuspaikkaa jääneiden osuus kasvoi noin 1,5 prosenttiyksikköä edeltävästä vuodesta.
Tiedot selviävät Tilastokeskuksen torstaina julkaisemasta koulutukseen hakeutuminen -tilastosta.
Vuoteen 2010 verrattuna koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on kasvanut lähes kymmenen prosenttiyksikköä.
”Valtaosa kevään 2023 uusista ylioppilaista kyllä haki jatkokoulutukseen, mutta entistä useampi jäi ilman opiskelupaikkaa”, Tilastokeskuksen koulututustilastojen yliaktuaari Anna Loukkola sanoo.
Toisaalta myös välitön hakeutuminen jatko-opintoihin heti valmistumisvuonna väheni aiemmasta. Miehistä koulutukseen haki noin 77 prosenttia ja naisista 78 prosenttia.
”Miehistä 61 prosenttia ja naisista peräti 69 prosenttia jäi kuitenkin koulutuksen ulkopuolelle. He eivät siis tulleet valituksi tai ottaneet koulutuspaikkaa vastaan”, Loukkola kertoo.
Ilman koulutuspaikkaa jääneiden naisten osuus kasvoi yhden prosenttiyksikön ja miesten reilut kaksi prosenttiyksikköä verrattuna vuoteen 2022.
Kokonaan jatko-opintoihin hakematta jättäneiden osuus (23 %) oli suurempi kuin koskaan aiemmin vuodesta 2003 alkavan mittaushistorian aikana. Pienimmillään osuus on ollut vuonna 2013, jolloin hakematta jätti vain 12 prosenttia uusista ylioppilaista.
“Vuosina 2020–2022 korkeakouluihin lisättiin runsaat 10 000 aloituspaikkaa, mikä helpotti uusien ylioppilaiden opiskelemaan pääsyä, mutta edelleen yli kaksi kolmasosaa pitää tai joutuu pitämään välivuoden”, Loukkola sanoo.
Yliopistoihin haetaan eniten
Viime vuoden kevään ylioppilaat hakivat aktiivisimmin yliopisto-opintoihin. Yliopistopaikkaa tavoitteli 63 prosenttia uusista ylioppilaista. Vain yliopistoon haki 46 prosenttia ja sekä yliopistoon että ammattikorkeakouluun 17 prosenttia. Vain ammattikorkeakouluun haki noin joka seitsemäs uusi ylioppilas.
”Sekä miehille että naisille yliopisto näyttää olleen ensisijainen vaihtoehto. Naisista kuitenkin miehiä suurempi osuus haki vain yliopistoon. Vastaavasti vain ammattikorkeakoulutukseen hakeneissa miesten osuus oli suurempi kuin naisten”, Loukkola toteaa.
Yliopisto-opintojen suosio uusien ylioppilaiden keskuudessa on kasvanut huimasti 2000-luvun alkuun verrattuna. Vuonna 2003 vain yliopistoon hakeneiden osuus oli noin 26 prosenttia, kymmenen vuotta myöhemmin 37 prosenttia ja viime vuonna siis jo 46 prosenttia. Samalla aikavälillä vain ammattikorkeakouluun hakeneiden osuus on pienentynyt viidellätoista prosenttiyksiköllä.
”Lukuja tulkitessa täytyy huomioida, että myös hakumenettelyihin on tehty muutoksia. Yliopistoon haetaan nykyään yhteishaussa, eli hakeminen lienee helpompaa kuin aiemmin, jolloin yliopistoihin oli vielä oma hakunsa. Lisäksi vuosina 2014–2016 voimaan tulleet ensikertalaiskiintiöt ovat voineet lisätä juuri yliopistoon hakeutumista heti valmistumisvuonna”, Loukkola arvioi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna LoukkolaYliaktuaari
Puh:029 551 3678anna.loukkola@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Osa töihin haluavista ei hae niitä – sopivien töiden puuttuminen yleistynyt hieman5.11.2025 09:03:46 EET | Tiedote
Työttömien määrä on kahden viime vuoden aikana kasvanut. Sen sijaan pitkälti ennallaan on pysynyt sellaisten 15–74-vuotiaiden joukko, jotka haluaisivat työtä mutta eivät etsi sitä. Yleisimmät syyt olla etsimättä ovat opiskelu, sairaus tai vamma sekä se, ettei sopivia töitä ole saatavilla.
Kuolleisuus laski lähes kaikissa kuolemansyyryhmissä – myös huumekuolemissa merkittävää laskua29.10.2025 08:02:34 EET | Tiedote
Kuolleisuus väheni kaikissa suurimmissa kuolemansyyryhmissä vuonna 2024.
Asuntojen hinnat laskivat heinä-syyskuussa eniten pääkaupunkiseudun yksiöissä28.10.2025 08:02:30 EET | Tiedote
Vanhojen osakeasuntojen hintojen lasku jatkui heinä-syyskuussa. Koko maassa hinnat laskivat kolmannella neljänneksellä 2,3 % vuodentakaisesta. Hinnat olivat laskussa kaikissa suurissa kaupungeissa. Pääkaupunkiseudulla vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat 1,9 %.
Syntyvyydessä hienoista nousua – maahanmuuttoja edellisvuotta vähemmän23.10.2025 08:06:00 EEST | Tiedote
Tammi-syyskuussa on syntynyt 1 301 lasta enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Viimeisen 12 kuukauden (lokakuu 2024–syyskuu 2025) ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku oli 1,28 eli 0,03 korkeampi kuin vuonna 2024.
Naapurimaat kiinnostivat kesällä suomalaismatkailijoita, risteilyjen suosio kasvoi23.10.2025 08:02:02 EEST | Tiedote
Suomalaiset tekivät touko-elokuussa ulkomaille kaikkiaan noin 2,8 miljoonaa lomamatkaa, mikä on hieman vähemmän kuin edelliskesänä. Naapurimaat kiinnostivat suomalaismatkailijoita kesällä eniten, kun taas Etelä-Euroopan suosio laski.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme