Tältä näyttää teknologian kehitys vuonna 2025 – raportti povaa siirtymää hypestä hyötyihin
DNA on tänään julkaissut vuosittaisen teknologiatrendiraporttinsa, jossa tarkastellaan tulevan vuoden tärkeimpiä kehityssuuntia. Tuoreessa raportissa povataan vuoden 2025 olevan lunastuksen aikaa. Tekoäly ottaa askeleita kohti konkreettisia hyötyjä, teknologioiden käyttöalueet kasvavat ja kestävän kehityksen tavoitteet nivoutuvat osaksi yritysten arkea.
DNA:n Teknologiatrendit 2025 -raportti nostaa vuosittain esiin teknologiakentän keskeisiä ja ajankohtaisia teemoja. Tänä vuonna raportissa korostuu etenkin tekoälyn harppaus hypestä konkreettisiksi hyödyiksi sekä teknologian rooli turvallisuuden ja julkishallinnon tukena. Vahvasti digitalisoituneen työelämän povataan siirtyvän osaamisen kehittämisestä kohti oppimisen johtamista.
Tekoäly iskee kädet saveen konkreettista hyötyä tuottaen
Vuoden 2025 aikana näemme generatiivisen tekoälyn kehityksen siirtyvän puheista tekoihin erityisesti kyberturvan alueella, jossa osaajapulan on tunnistettu olevan yksi suurimmista pullonkauloista. Generatiivisen tekoälyn odotetaan paikkaavan maailmanlaajuisesti yli neljän miljoonan kyberturva-asiantuntijan vajetta esimerkiksi junioritason tietoturvatehtäviä automatisoimalla. Samalla inhimillisten virheiden aiheuttamien tietomurtojen uskotaan vähenevän merkittävästi.
”Tekoälykehityksen myötä kohtaamme aiempaa hienostuneempia uhkia. Esimerkiksi edistynyttä deepfake-teknologiaa voidaan käyttää informaatiovaikuttamiseen ja erilaisiin huijauksiin myös työpaikoilla. Tekoälyn avulla on toisaalta mahdollista myös tunnistaa ja torjua väärennettyjen videopuheluiden kaltaista manipuloitua sisältöä”, DNA:n yritysliiketoiminnan johtaja Anna-Mari Ylihurula kertoo.
Generatiivisen tekoälyn harppaukset sekä tunneälykkäiden kielimallien kehitys laajentaa tekoälyn mahdollisuuksia uusille alueille. Humanoidirobottien markkinoille povataan valtavaa kasvua tulevina vuosina esimerkiksi terveydenhuollossa, jossa tekoälyapulaiset auttavat ammattilaisia esimerkiksi diagnostiikassa ja hoitosuunnittelussa. Tekoälyn, robotiikan ja automaation yhä keskeisempi rooli rutiinien hoidossa korostaa oppimisen kulttuurin merkitystä organisaatioissa.
”Työnkuvien asiantuntijuusvaatimukset kasvavat teknologian kehityksen myötä, jolloin syntyy painetta omaksua uusia taitoja aiempaa nopeammin. Perinteinen osaamisen kehittäminen siirtyy taka-alalle. Tilalle astuu malli, jossa tiimit ja yksilöt tunnistavat itse, millaisia kyvykkyyksiä ne tarvitsevat strategisiin tavoitteisiinsa pääsemiseksi. Lähitulevaisuuden tärkeimpiä työelämätrendejä tulee olemaan organisaatioiden kyky johtaa oppimista", Ylihurula sanoo.
Kyberresilienssistä kaksikäyttöteknologioihin – innovaatiot turvallisuuden ja julkishallinnon tukena
Liiketoiminnan jatkuvuus, tietoturva ja kansallinen kyberresilienssi ovat digimaailman kriittisiä teemoja. Teknologian kehityksen myötä yhteiskunnat ovat riippuvaisia digitaalisista järjestelmistä ja pilvipalveluista. Kyberrikollisuus on kasvavaa globaalia liiketoimintaa, ja rikolliset etsivät aktiivisesti kohteita, joista ne voivat hyötyä. Digitaalisesti edistyneet Pohjoismaat ovat kiinnostava kohde siksi, että niin suuri osa kaikesta liiketoiminnasta ja rahaliikenteestä tapahtuu täällä jo verkon ja pilvipalveluiden kautta.
Teknologiariippuvuudesta saimme osoituksen heinäkuussa 2024, kun CrowdStrike-haavoittuvuus sai elintärkeitä tietojärjestelmiä maailmanlaajuisesti polvilleen aina lentokentistä sairaaloihin.
”CrowdStrike-kokemukset korostivat, että kyberresilienssin on oltava keskeinen osa liiketoimintastrategiaa, eikä erillinen tehtävä IT-osaston vastuulla. Organisaatioiden on rakennettava kestävämpiä ja turvatumpia ekosysteemejä liiketoimintakriittisten toimintojen suojelemiseksi. Rikolliset luottavat myös siihen, että ihmisten ymmärrys ja osaaminen suojautua on jäänyt jälkeen digitaalisen kehityksen vauhdista – ja ovat usein oikeassa. Toimintavarmuuden takaaminen, varautuminen ja harjoittelu ovat tulevan vuoden keskeisimpiä teknologiatekoja”, Ylihurula toteaa.
Tulevan vuoden trendeissä näkyy julkishallinnon ja puolustusalan kasvavat teknologiapanostukset, jotka luovat uusia mahdollisuuksia myös yksityisen sektorin yrityksille. Kaksikäyttöteknologia, jota voidaan hyödyntää sekä siviili- että maanpuolustustarkoituksissa, kehittyy nyt ennätysvauhtia Naton DIANA-hankkeen siivittämänä. Lisäksi erilaiset GovTech-ohjelmistoratkaisut, kuten digitaaliset identiteettilompakot, kasvattavat rooliaan julkishallinnon digitalisaatiossa.
”Julkishallinnon toimijoiden teknologiatarpeet ovat kovassa kasvussa. Yhteiskunnan toimivuuden, turvallisuuden ja riskinsietoisuuden takaamiseen tarvitaan yksityisten yritysten monipuolista, kilpailluilla markkinoilla testattua osaamista ja markkinoiden johtavia tuotteita. Yhteistyö digialan yritysten ja valtiollisten toimijoiden välillä tulee lähivuosina lisääntymään ja tiivistymään”, Ylihurula sanoo.
Tutustu tarkemmin Teknologiatrendeihin täältä >>
Lisätietoja medialle:
Yritysliiketoiminnan johtaja Anna-Mari Ylihurula, DNA Oyj, puh. 044 044 7755, anna-mari.ylihurula@dna.fi
DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi
Avainsanat
Kuvat
Linkit
DNA on yksi Suomen johtavista tietoliikenneyhtiöistä. Tehtävämme yhteiskunnassa on yhdistää tärkeimmät. Tarjoamme yhteydet, palvelut ja laitteet koteihin sekä töihin ja pidämme näin huolta yhteiskunnan digitalisaatiosta. DNA:n asiakkaat ovat jo vuosien ajan olleet mobiilidatan käyttömäärissä maailman kärkijoukossa. DNA:lla on noin 3,7 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Yhtiö on palkittu lukuisia kertoja erinomaisena työantajana ja perheystävällisenä työpaikkana. Vuonna 2023 liikevaihtomme oli 1 067 miljoonaa euroa ja yhtiössä työskentelee noin 1 700 henkilöä ympäri Suomea. DNA on osa Telenoria, joka on Pohjoismaiden johtava tietoliikenneyhtiö. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi - http://www.dna.fi, X:ssä @DNA_fi, Facebookissa @DNA.fi ja LinkedInissä @DNA-Oyj.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta DNA Oyj
Onko 9%&GR hyvä salasana? DNA:n tietoturva-asiantuntija muistuttaa hyvistä salasanakäytännöistä maailman salasanapäivän aattona30.4.2025 08:55:00 EEST | Tiedote
Torstaina 1.5.2025 vietetään vapun lisäksi maailman salasanapäivää, jonka tarkoitus on muistuttaa paremmista salasanakäytännöistä. Yleinen harhakäsitys on, että salasanan pitäisi näyttää kryptiseltä, jotta se suojaisi. DNA:n tietoturva-asiantuntijan mukaan käsitys on vanhentunut, sillä uudet menetelmät pystyvät purkamaan lyhyitä salasanoja helposti, vaikka ne sisältäisivät erikoismerkkejä epämääräisessä järjestyksessä.
Is 9%&GR a good password? DNA’s information security expert gives a reminder of good password habits on the eve of World Password Day30.4.2025 08:55:00 EEST | Press release
Thursday, May 1, 2025, will be – in addition to May Day – World Password Day, that promotes better password habits. It is a common misconception that a password should look cryptic in order for it to provide protection. According to DNA’s information security expert, this notion is outdated, as new methods are easily able to decrypt short passwords even if they contain special characters in a vague order.
Espanjan ja Portugalin sähkökatkot herättivät kysymyksiä – näin käy viestintäverkoille Suomessa, jos sähköt katkeavat29.4.2025 13:30:00 EEST | Tiedote
Espanjan ja Portugalin sähköt katkesivat laajasti tämän viikon maanantaina. Mediatietojen perusteella kyse oli ainakin Espanjassa maan historian pahimmasta sähkökatkosta. Katko kesti paikoin jopa lähes 20 tuntia. Esimerkiksi kodinkone-, liikenne-, valaistus- ja maksupääteongelmien lisäksi myös viestintäverkoissa syntyi katkon vuoksi suuria haasteita. Miten Suomen viestintäverkoille käy sähkökatkon sattuessa? DNA:n asiantuntija kertoo.
Färre barn än tidigare har en egen telefon24.4.2025 09:00:00 EEST | Pressmeddelande
Färre barn än tidigare i åldern 5–7 år har en egen telefon för personligt bruk. Särskilt bland de yngsta barnen har andelen som äger en egen smarttelefon minskat, konstaterar DNA:s årliga Skolbarnundersökning.
Aiempaa harvemmalla pienellä lapsella on ikioma puhelin24.4.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Aiempaa harvemmalla 5–7-vuotiaalla lapsella on oma puhelin henkilökohtaisessa käytössään. Pienimpien lasten keskuudessa varsinkin oman älypuhelimen omistaminen on vähentynyt, selviää DNA:n vuosittain teettämästä Koululaistutkimuksesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme