Finnvera Oyj

Rahoitus & kasvu -katsaus: Suuret palkankorotustavoitteet voivat olla katastrofi kansantaloudelle – Talous ja rahoituksen kysyntä kääntymässä kasvuun

Jaa

Suomen talous on vihdoin kääntynyt varovaiseen kasvuun. Käänne on seurausta erityisesti viennin suotuisasta kehityksestä, yksityinen kulutus tai investoinnit ovat edelleen taantumassa. Odotukset valoisammalle lähitulevaisuudelle ovat suuret, mutta vaarana on, että työehtosopimusneuvotteluilla vesitetään Suomen kustannuskilpailukyky, joka vielä on kohtalainen. 10 prosentin palkankorotustavoite voisi olla katastrofi Suomen kansantaloudelle, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Odotukset rahoituksen kysynnästä ovat kääntyneet positiivisiksi etenkin palvelualoilla.

Kävelevä henkilö varjokuvassa.

Kaikkia talouden käänteen signaaleja tulkitaan nyt toiveikkaasti. Suomalaiset ennustelaitokset arvaavat tulevalle vuodelle Suomen mittapuussa hyvinkin ripeää eli 1–2 prosentin talouskasvua.

– Tietty optimismi on perusteltua – varsinkin, kun inflaatiovauhti ja korkotaso ovat normalisoituneet. Usein heikon kasvukauden jälkeen nähdään ilmiö, jossa talouskasvu on lyhyen aikaa poikkeuksellisen nopeaa. Näin oli myös pandemian alkuvaiheen jälkeinen kasvupyrähdys vuonna 2021, sanoo pääekonomisti Mauri Kotamäki.

Kotamäen mukaan huolta herättävät Suomen taloushistoriassa havaitut kehityssuunnat. Finanssikriisin 2008–2009 jälkeen, vuodesta 2012 alkaen, talous ei lähtenyt kasvuun, vaikka talousennusteet niin toistuvasti arvasivat. Suomea kohtasi monen vuoden kärsimysten tie, jolloin talouskasvu oli lievästi negatiivista tai lähellä nollaa. Samat riskitekijät ovat läsnä nytkin: väestön ikääntyminen, heikko tuottavuuskehitys, vaikea julkisen talouden tilanne ja globaali epävarmuus.

– Kasvu käynnistyi tuolloin todella vasta vuonna 2015 kustannuskilpailukykyä parantaneen kiky-sopimuksen vanavedessä. Tällä hetkellä Suomen kustannuskilpailukyky on kohtalaista verrattuna kilpailijamaihin, ja tämä voisi olla tulevaa kasvua vahvistava tekijä.  Mikäli mediassa esitetty 10 prosentin palkankorotustavoite avoimelle sektorille seuraavan kahden vuoden aikana toteutuisi, tarkoittaisi se suuria ongelmia suomalaisille yrityksille ja kustannuskilpailukyvylle. Joidenkin selvitysten mukaan prosentin heikennys kustannuskilpailukyvyssä vähentäisi tavaravientiä lähes saman verran eli suuret palkankorotukset tekisivät talouden kivijalkaan, tavaravientiin, todella suuren loven, Kotamäki sanoo.

Osasyynä Suomen viennin alakuloon on maailmankaupan kasvun hidastuminen sekä keskeisten kauppakumppanien, eritoten Euroopan talouden alakulo. Viimeisimpien tietojen mukaan Suomen vienti kuitenkin vetää taas, jos kohta hurraahuutoihin ei vielä Kotamäen mukaan ole aihetta.

– Kiinteähintaisen viennin määrässä on hädin tuskin ylitetty vuoden 2019 taso. Suunta on kuitenkin oikea, kun sekä tavaroiden että palveluiden osalta lasku on kääntynyt maltilliseksi nousuksi. Palveluissa kasvu on ollut nopeaa ja jatkunut jo kolme vuosineljännestä, tavaroissa kaksi. On siten mahdollista, että vientimarkkinoilla suhdannekäänne olisi jo tapahtunut, joskin elpyminen on vielä heiveröistä. 

Haurasta kasvua ajatellen kustannuskilpailukykyä vaarantavat tekijät ovat todellinen huolenaihe. Esitettyjen palkankorotusten toteutuessa Suomen talouden käänteelle saa sanoa hyvästit, Kotamäki toteaa.

Rahoituksen kysynnän odotetaan paranevan – käänne investoinneissa siirtyy vuoteen 2025

Yritysrahoituksen yleisen kysynnän odotetaan paranevan seuraavan kuuden kuukauden aikana. Tämä käy ilmi Finnveran rahoituspäälliköille tehdystä kyselystä, johon vastasi marraskuun lopulla 73 kotimaan ja viennin rahoituksen asiantuntijaa eri puolilta Suomea.

Erityisesti palveluiden näkymät ovat hyvät, sillä 56 prosenttia vastaajista piti palvelualojen lähiaikojen rahoituskysyntänäkymiä toimialoista positiivisimpina. Keväällä 2024 vastaava luku oli 35 prosenttia, joten nousu on merkittävä.

Investointien ei odoteta lähtevän lentoon vielä lähikuukausina, ja hieman alle puolet vastaajista odottaa investointien kasvavan vähän.

– Suuremmat liikkeet investoinneissa nähdään todennäköisesti vasta ensi vuoden puolella – jos ennusteet osuvat kohdilleen ensi vuoden talouskasvun osalta. Kyselyn avoimissa vastauksissa perusteollisuuden näkymiä kuvataan edelleen investointien suhteen hyvin "flegmaattisiksi" eikä investointeja ole edes alustavasti suunnitella. Kansainvälistymissuunnitelmat ovat myös hyvin varovaisia, ja kotimarkkinayritykset miettivät korkeintaan Ruotsin vientiä aiempien "kaukomaiden" sijaan, Kotamäki sanoo.

Noin neljännes vastaajista sanoo, että yritysten vientitoimintaan liittyvä aktiivisuus on lisääntynyt vuodentakaisesta, runsas 10 prosenttia odottaa viennin vähenevän ja kaksi kolmasosaa odottaa tilanteen pysyvän ennallaan.

Lisätiedot:

Liite: Rahoitus & kasvu -katsaus 2/2024 (PDF)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mauri Kotamäki, pääekonomisti, Finnvera, puh. 029 460 2878

Kuvat

Pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj

Finnvera: Trumpin tullishokki isoin pitkään aikaan, mutta paniikkimielialakin on vaarallista – Näin vientiyritys voi suojautua riskeiltä ja vaikutuksilta4.4.2025 13:30:09 EEST | Tiedote

Suomen vienti Yhdysvaltoihin voi laskea Donald Trumpin ilmoittamien tuontitullien takia 20 prosentilla, mikä voi tehdä loven bruttokansantuotteeseen lyhyellä aikavälillä. Vaikutukset ovat myös välillisiä ja voivat ulottua esimerkiksi toimitusketjujen tai ulkomaisille ostajille kasautuvien vaikeuksien kautta suomalaiseen vientiyritykseen asti. Toisaalta pk-yritysten näkymät kotimaassa ovat piristyneet ja rahoituksen kysyntä kasvussa, mikä tukee talouden näkymiä. Myös vientiyrityksille on aukeamassa vaihtoehtoja Euroopasta ja uusilta markkinoilta, muistuttaa Finnveran toimitusjohtaja Juuso Heinilä.

Itä-Suomen aluekatsaus 1–12/2024: Finnveran rahoitus notkahti Itä-Suomen alueella – rahoitus omistajanvaihdoksiin kasvoi13.3.2025 09:29:32 EET | Tiedote

Finnveran Itä-Suomen alueen yrityksille myöntämän rahoituksen kasvu taittui vuonna 2024 ja laski vuoden 2022 tasolle. Suomen alavireinen talous, vientimarkkinoiden heikot näkymät ja geopoliittinen epävarmuus vaikuttivat alueen pk- ja midcap-yritysten rahoituskysynnän varovaisuuteen. Vaikka talouden pohjakosketuksen uskotaan olevan jo takana päin, ei Itä-Suomessa yritysten investoinnit eikä rahoituksen kysyntä kääntynyt vielä vuoden 2024 lopulla kasvuun. Itä-Suomen maakunnista vain Pohjois-Savossa Finnveran rahoituksen myöntäminen kasvoi edellisvuodesta. Muissa Itä-Suomen maakunnissa myönnetyn rahoituksen volyymit laskivat.

Sisä-Suomen aluekatsaus 1–12/2024: Finnveran osarahoittamat investoinnit laskivat selvästi alueen suurissa maakunnissa Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä – Kanta-Hämeessä investointirahoitus kasvoi hieman12.3.2025 09:15:00 EET | Tiedote

Finnvera myönsi vuonna 2024 rahoitusta Pirkanmaalle, Kanta-Hämeeseen ja Päijät-Hämeeseen yhteensä 154 miljoonaa euroa (155). Talouden epävarmuuden tuoma varovaisuus näkyy erityisesti Finnveran yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa järjestämän investointirahoituksen voimakkaana laskuna edellisvuodesta alueen suurissa maakunnissa Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä. Kanta-Hämeessä investointien rahoitus hieman kasvoi, vaikka kokonaisrahoitus laski. Talouden alavireestä kertoo se, että myös rahoitettujen yrityskauppojen määrä laski maakunnissa viidenneksen edellisvuoden tasosta. Talouden voimakkaampi kasvukäänne alueella näyttää siirtyvän vuoden 2025 loppupuolelle. Vireillä olevia rahoitushankkeita on Sisä-Suomen maakunnissa vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan aluekatsaus 1–12/2024: Finnveran rahoitus Pohjanmaalle kasvoi, Etelä-Pohjanmaalle säilyi ennallaan ja Keski-Pohjanmaalle laski11.3.2025 10:16:10 EET | Tiedote

Vuonna 2024 Finnveran myöntämä rahoitus Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan yrityksille kasvoi 108 miljoonaan euroon (90). Finnveran rahoitus Pohjanmaalle kasvoi, Etelä-Pohjanmaalle säilyi ennallaan ja Keski-Pohjanmaalle laski. Suurin osa rahoituksesta kohdistui Pohjanmaan yrityksille, ja toimialoista teollisuus oli edelleen suurin rahoituksen saaja kaikissa kolmessa maakunnassa. Toimialoista kasvua nähtiin erityisesti liike-elämän palveluissa, kaupassa ja kuluttajapalveluissa sekä maatalouselinkeinossa. Viennin rahoitus kasvoi merkittävästi Pohjanmaalla, mikä kertoo alueen vientiyritysten kansainvälisestä kilpailukyvystä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye