Fingrid Oyj

Vaikutusarvioselvitys tukee liittymismaksu-uudistuksen käyttöönottoa

Jaa

Vaikutusarvioselvityksen mukaan Fingridin esittämä liittymismaksu-uudistus ei vaaranna Suomen kilpailukykyä eikä puhtaan siirtymän toteutumista. Vaikutusarvio tukee uudistuksen käyttöönottoa osoittamalla, että ehdotetulla uudistuksella saavutettaisiin merkittäviä säästöjä kantaverkkoinvestoinneissa. Uudistus myös edesauttaisi Suomen säilymistä yhtenä tarjousalueena ja kantaverkkomaksujen pysymistä kilpailukykyisellä tasolla. Fingrid arvioi uudistuksen käyttöönottoa alkuvuonna 2025.

Fingrid esitti kesäkuussa muutoksia kantaverkkomaksuihin, joiden tarkoituksena on lisätä aiheuttamisperiaatetta verkonvahvistusinvestointien kustannusten kattamiseen, parantaa uusien hankkeiden liitettävyyttä, sekä tehostaa verkon käyttöä. Muutosesityksistä kuultiin sidosryhmiä loppukesästä. Saadun konsultaatiopalautteen perusteella Fingrid päätti teettää konsulttiselvityksenä vaikutusarvion esittämästään liittymismaksu-uudistuksesta.

Vaikutusarvion tekijäksi valikoitui kilpailutuksen perusteella TkT Juha Vanhanen, Centrocampista Oy. Selvitys toteutettiin loka-joulukuun aikana. Vaikutusarvioon sisältyi uudistustarpeen arviointi nykytilan ja ennusteiden valossa, vertailututkimus (Ruotsi, Tanska, Iso-Britannia), sidosryhmien haastatteluja, laskennallinen analyysi sekä edellisten perusteella tehdyt johtopäätökset.

Selvityksessä arvioitiin liittymismaksu-uudistuksen vaikutuksia 1) yksittäisten hankkeiden kannattavuuteen, 2) ohjausvaikutusta hankkeiden sijoittumiseen ja 3) kokonaispotentiaalin toteutumiseen eri hanketyypeittäin (aurinkovoima, tuulivoima, sähkövarastot, sähkökattilat, vedyntuotanto ja muu sähköintensiivinen teollisuus). Toteutuvien hankkeiden kokonaispotentiaalin tai Suomen kilpailukykyyn kansainvälisessä vertailussa uudistuksella ei havaittu merkittäviä vaikutuksia, vaikka yksittäisten hankkeiden osalta vaikutuksia ilmeni.

Liittymismaksu-uudistus ohjaisi aurinkovoimahankkeita toteutumaan enemmän kulutus- ja tasapainoisilla alueilla kuin ilman uudistusta. Akkuvarastoja ohjautuisi puolestaan enemmän tuotanto- ja tasapainotteisille alueille. Tämä keventäisi kantaverkon vahvistustarpeita ja edesauttaisi Suomen pysymistä yhtenä sähkömarkkinoiden tarjousalueena. Arvion mukaan vuosina 2026-2030 uudistus vähentäisi uuden verkon rakentamistarvetta yhden pohjois-eteläsuuntaisen 400 kV siirtoyhteyden verran, eli euroissa noin 400 miljoonaa. Tämä säästö tarkoittaisi verkkohinnoittelun valvontaperiaatteiden perusteella keskimäärin 25 M€/v vähemmän kerättäviä kantaverkkomaksuja verrattuna tilanteeseen ilman ohjausvaikutusta.

Liitynnän tehomaksut voisivat kattaa noin 10 % Fingridin kantaverkkomaksutuloista, jos liitynnän tehomaksut perittäisiin sekä kantaverkkoon että suurjännitteiseen jakeluverkkoon liittyjiltä. Maksujen kohdistaminen edelleen suurjännitteisiin jakeluverkkoihin edellyttäisi kuitenkin lainsäädännön muuttamista. Mikäli liitynnän tehomaksut perittäisiin vain kantaverkkoon liittyjiltä, jäisi uudistuksen vaikutukset sekä aiheuttamisperiaatteen että ohjausvaikutuksen osalta vajavaisiksi. Tämä tarkoittaisi myös, että säästöt kantaverkkoinvestoinneissa jäisivät osin toteutumatta.

Fingrid arvioi liittymismaksu-uudistuksen käyttöönoton edistämistä alkuvuodesta 2025. Juha Vanhanen esittelee vaikutusarviota Fingridin sidosryhmätilaisuudessa 16.12.2024. Tilaisuudessa esitetään myös tarkempi aluejako suunnitelluista tuotanto- ja kulutuspainotteisten sekä tasapainoisen alueiden rajoista. Tilaisuuteen voi ilmoittautua täältä.

Lisätietoa

Laura Ihamäki, Fingrid Oyj, puh. 030 395 5166
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@fingrid.fi

Avainsanat

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Fingrid on suomalaisten kantaverkkoyhtiö. Turvaamme asiakkaille ja yhteiskunnalle kustannustehokkaasti varman sähkön ja muovaamme tulevaisuuden puhdasta ja markkinaehtoista sähköjärjestelmää.

Fingrid välittää. Varmasti. 
www.fingrid.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Fingrid Oyj

Flow-based -menetelmällä lasketut pitkän aikavälin kapasiteetit lisäävät näkyvyyttä sähkömarkkinoilla31.10.2025 14:04:05 EET | Tiedote

Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt Fingrid, Svenska Kraftnät, Statnett ja Energinet sekä pohjoismainen koordinaatiokeskus (Nordic RCC) ottavat 31.10.2025 käyttöön Flow-based -menetelmän vuositason (Y-1) kapasiteettien laskennassa. Käytännössä käyttöönoton yhteydessä Nordic RCC:n sivuilla julkaistaan Flow-based -menetelmällä lasketut kapasiteetit vuodelle 2026 sekä niihin liittyvät ATCE-arvot. Tulokset julkaistaan tiedoksi sidosryhmille ja toimitetaan soveltuviin allokointiprosesseihin.

Aurora Line -sähkönsiirtoyhteys otetaan käyttöön 13.marraskuuta29.10.2025 09:05:09 EET | Tiedote

Suomen ja Pohjois-Ruotsin välinen uusi 400 kilovoltin Aurora Line -sähkönsiirtoyhteys otetaan käyttöön jo 13.marraskuuta 2025. Aiemmin yhteyden arvioitiin olevan valmis käyttöönottoon vuodenvaihteessa. Aurora Line on vuosikymmenen merkittävin investointi Suomen kantaverkkoon. Merkittävän Euroopan Unionin CEF-rahoituksen saanut yhteys vahvistaa sähkönsiirtoyhteyksiä maiden välillä sekä parantaa sähkön riittävyyttä.

Ledningens översikt för Fingridkoncernen 1.1.–30.9.202528.10.2025 14:30:00 EET | Pressmeddelande

Fingrid ger ut halvårsrapporter i enlighet med värdepappersmarknadslagen. Dessutom publiceras ledningens översikt för årets första tre och nio månader, där vi presenterar nyckeltal som beskriver bolagets ekonomiska och övriga utveckling. Uppgifterna som presenteras i ledningens översikt beskriver Fingridkoncernens utveckling under perioden januari–september 2025 och under motsvarande period 2024, om inget annat anges. Siffrorna har upprättats i enlighet med internationella redovisningsstandarder (International Financial Reporting Standards, IFRS). Ledningens översikt utgör inte en delårsrapport enligt IAS 34. Siffrorna har inte reviderats. Leveranssäkerheten i Fingrids stamnät var mycket hög. Elförbrukningen i Finland steg måttligt till 61,3 (60,8) terawattimmar under perioden januari–september. Elen som förbrukades i Finland var ren, vilket utsläppsfaktorn på 27 (34) gCO2/kWh talar för. Omsättningen under perioden januari–september var lägre jämfört med föregående år på grund av det l

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye