Talous & Yhteiskunta 4/2024 | Kansainvälinen liikkuvuus
Maahanmuutto on ikivanha ja normaali yhteiskunnallinen ilmiö. Taloudella sitä on vaikea sekä puolustaa että vastustaa. Niin silti yleensä käy. Mitä oikeastaan tiedämme maahanmuuton taloudellisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista?

Joulukuun Talous & Yhteiskunta -lehdessä perehdytään kansainväliseen liikkuvuuteen. Lehden kansijutussa toimittaja Oskari Onninen käsittelee Suomen ja muiden länsimaiden maahanmuuttopolitiikkaa. Se ei saa asiantuntijoilta kiitosta. Maahanmuutto on suurten tunteiden ja vähäisen tiedon aihe, jossa nimenomaan tietämättömyys on ajanut ihmiset eri leireihin, erikoistutkija Pasi Saukkonen tiiviistää.
”Median ja poliittisen keskustelun kautta välittyvä kuva maahanmuutosta ja sen vaikutuksista on paikoin todella kaukana siitä, mitä todellisuudessa tapahtuu”, Saukkonen sanoo.
Tutkimuksen ruumiinavaus -palstalla professori Mikko Myrskylä kertoo ryhmänsä tuoreesta tutkimuksesta, jossa selvitettiin Eläketurvakeskuksen ELSI-simulointimallin avulla, miten koulutusinvestoinnit voisivat kompensoida väestön ikääntymisestä aiheutuvia kielteisiä talousvaikutuksia. Tulos: jos Suomi pitäisi koulutusinvestoinnit nykyisellään, vaikka väestö väheneekin, kasvava tuottavuus ja pidempi työssäoloaika kompensoisivat laskeneen syntyvyyden aiheuttaman kuopan jopa kokonaisuudessaan.
Näkökulma-kirjoituksessaan Laboren johtavat tutkija Merja Kauhanen ja Milla Nyyssölä käsittelevät marraskuussa nousseita perheenyhdistämisen tulorajoja.
”Asettamalla tiukemmat tulorajat Suomi on saattanut tahtomattaan karkottaa kriittisillä, mutta matalapalkkaisillaaloilla kipeästi tarvittuja ammattilaisia”, Kauhanen ja Nyyssölä kirjoittavat.
Lehden tiedeartikkeleissa käsitellään kansainvälisen liikkuvuuden lisäksi alueellista liikkuvuutta, korkeakoulupolitiikkaa ja korkeakoulujen opiskelijavalinnan pisteytysmalleja:
1) Maahanmuuttajien kotoutumistoimenpiteet ovat poliittinen kiistakapula, josta jouduttiin pitkään vääntämään vailla riittävää tietopohjaa. Tuoreet Suomessa ja muissa Pohjoismaissa tehdyt tutkimukset antavat uskottavaa näyttöä siitä, että esimerkiksi Suomen kotoutumissuunnitelmat palvelevat sekä maahanmuuttajia että Suomen julkista taloutta, kirjoittavat johtava tutkija Hanna Pesola (VATT ja Helsinki GSE), professori Matti Sarvimäki (Aalto-yliopisto, Helsinki GSE, VATT) ja akatemiatutkija Tuomo Virkola (VATT ja Helsinki GSE)
Mitä oikeastaan tiedämme maahanmuuttajien kotoutumispolitiikan vaikuttavuudesta?
2) Yrittäjät ovat yksi harvoista maahanmuuttajaryhmistä, joista juuri kellään ei ole Yhdysvalloissa pahaa sanottavaa. Siitä, minkä verran heidän perustamansa yritykset maksavat palkkoja ja työllistävät, ei pitkään ollut kunnollista tietoa. Uusien datalähteiden avulla maahanmuuttajien perustamien yritysten merkitys Yhdysvaltain taloudelle on täsmentynyt, yliopistotutkija Sari Kerr (Wellesley College ja NBER) kirjoittaa. Pätevätkö tutkimustulokset myös Euroopassa – se on vielä selvittämättä.
Maahanmuuttajayrittäjien merkitys Yhdysvaltain taloudelle on kasvanut nopeasti
3) Syksyllä 2026 korkeakoulut ottavat hallitusohjelman mukaisesti käyttöön kustannukset kattavat lukuvuosimaksut. Niistä seuraava askel olisi aidosti täyskäytteellinen malli, jossa lukuvuosimaksuja maksavia ulkomaalaisia opiskelijoita ei enää huomioitaisi korkeakoulujen valtionrahoituksessa lainkaan. Tämä voisi johtaa siihen, että korkeakoulut katsoisivat ulkomaalaisia opiskelijoita vain koulutusviennin kautta. Tavoitteet kasvattaa ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää ja parantaa heidän työllistymistään Suomeen saisi silloin luultavasti unohtaa, kirjoittaa Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Tapio Määttä.
Ovatko ulkomaalaiset opiskelijat suomalaisille korkeakouluille koulutusvientiä vai osaajatuontia?
4) Kun suomalainen menettää työpaikkansa, hänen muuttoalttiutensa kasvaa merkittävästi. Omalta synnyinseudulta läheisten keskeltä ei lähdetä herkästi, mutta eniten ihmisten muuttopäätöksiin vaikuttavat kuitenkin työmahdollisuudet. Työpaikan menettäminenkään ei tyypillisesti saa suomalaista muuttamaan takaisin synnyinseudulleen, ETLAn tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij kirjoittaa.
Kotiseutu sitoo työttömäksi jääneitä, mutta työmahdollisuudet muualla kutsuvat usein silti enemmän
5) Korkeakoulujen vuoden 2020 opiskelijavalintauudistus herätti jo tuoreeltaan paljon vastustusta. Erityisesti pelättiin matematiikan roolin ylikorostumista ja reaaliaineiden suosion hiipumista. Tuore tutkimus kertoo, että ainakaan kaikki huolet eivät toteutuneet. Nyt korkeakoulujen opiskelijavalinnassa käytettävää pisteytysmallia ollaan jälleen uudistamassa, ja esiin nousee uusia huolia, selviää Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen erityisasiantuntijan Sirkku Kupiaisen ja johtajan, professori Risto Hotulaisen kirjoituksesta.
Korkeakoulujen opiskelijavalinnan ollaan jälleen uudistamassa – luonnontieteet uhkaavat jäädä monen nuoren yleissivistyksessä paitsioon
Talous & Yhteiskunta 4/2024 ilmestyy 13.12.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika MalirantapäätoimittajaTalous & Yhteiskunta -lehti
Puh:050 369 8054mika.maliranta@labore.fiTuomo TamminentuottajaTalous & Yhteiskunta -lehti
Puh:040 3511 196tuomo.tamminen@labore.fiLabore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Ekonomisk prognos 2025-2027: Ekonomin återhämtar sig under osäkra tider3.4.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Enligt Labores konjunkturprognos våren 2025 kommer Finlands ekonomi att växa med 1,4 procent under 2025. Konjunkturläget förbättras 2026 och 2027 då BNP-tillväxten väntas stiga till 1,9 procent respektive 1,4 procent. Långsammare inflation och räntesänkningar kommer att stödja tillväxten i bostadsbyggande, privat konsumtion och export. Den internationella osäkerheten är exceptionellt hög, vilket innebär en ökad risk för långsammare tillväxt än väntat.
Talousennuste vuosille 2025–2027: Jousitus kovilla, talous elpyy epävarmuuden aikana3.4.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Tutkimuslaitos Laboren kevään 2025 suhdanne-ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 1,4 prosenttia vuonna 2025. Suhdanne paranee vuosina 2026–2027, jolloin BKT-kasvu vauhdittuu 1,9 ja 1,4 prosenttiin. Hidastunut inflaatio ja koronlaskut tukevat asuinrakentamisen, yksityisen kulutuksen ja viennin kasvua. Kansainvälinen epävarmuus on poikkeuksellisen suurta, mikä merkitsee kohonnutta riskiä ennustettua hitaamman kasvun toteutumiselle.
Tansanian shokkiherkkä sosiaaliturva – tutkimus peräänkuuluttaa uudistuksia12.3.2025 07:10:00 EET | Tiedote
Tansania kohtaa yhä vakavampia humanitaarisia kriisejä, joita aiheuttavat ilmastonmuutos, terveyskriisit ja lähialueiden konfliktit. Tuore tutkimus korostaa kiireellistä tarvetta shokeilta suojaavan sosiaaliturvan kehittämiselle, jotta kriisien vaikutukset voidaan minimoida ja tarjota väestölle parempaa suojaa. Tutkimuksessa suositellaan sosiaaliturvan rahoituksen lisäämistä, ennakoivaa suunnittelua, lainsäädännön vahvistamista, kriisejä ennakoivien teknisten työkalujen hyödyntämistä ja humanitaarisen avun parempaa integrointia kansallisiin sosiaaliturvajärjestelmiin. Ilman rakenteellisia uudistuksia miljoonat tansanialaiset jäävät taloudelliseen ja sosiaaliseen ahdinkoon.
Talous & Yhteiskunta 1/2025 | Yritystuet ja teollisuuspolitiikka7.3.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Yritystuet ovat harvoja leikkauskohteita, jotka sekä taloustutkijat että kansa hyväksyisivät. Siitä huolimatta tukia tulee koko ajan vain lisää. Eivätkö yritykset pärjää, ellei niitä tueta verovaroin? Mitä tuilla oikeastaan saadaan aikaan?
KUTSU | Labore julkistaa kevään 2025 talousennusteen torstaina 3.4. klo 105.3.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Onko matalasuhdanne viimein historiaa? Latistaako kansainvälinen epävarmuus kasvuodotuksia? Milloin työttömyys vähenee?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme