Talous & Yhteiskunta 4/2024 | Kansainvälinen liikkuvuus

Joulukuun Talous & Yhteiskunta -lehdessä perehdytään kansainväliseen liikkuvuuteen. Lehden kansijutussa toimittaja Oskari Onninen käsittelee Suomen ja muiden länsimaiden maahanmuuttopolitiikkaa. Se ei saa asiantuntijoilta kiitosta. Maahanmuutto on suurten tunteiden ja vähäisen tiedon aihe, jossa nimenomaan tietämättömyys on ajanut ihmiset eri leireihin, erikoistutkija Pasi Saukkonen tiiviistää.

”Median ja poliittisen keskustelun kautta välittyvä kuva maahanmuutosta ja sen vaikutuksista on paikoin todella kaukana siitä, mitä todellisuudessa tapahtuu”, Saukkonen sanoo.

Tutkimuksen ruumiinavaus -palstalla professori Mikko Myrskylä kertoo ryhmänsä tuoreesta tutkimuksesta, jossa selvitettiin Eläketurvakeskuksen ELSI-simulointimallin avulla, miten koulutusinvestoinnit voisivat kompensoida väestön ikääntymisestä aiheutuvia kielteisiä talousvaikutuksia. Tulos: jos Suomi pitäisi koulutusinvestoinnit nykyisellään, vaikka väestö väheneekin, kasvava tuottavuus ja pidempi työssäoloaika kompensoisivat laskeneen syntyvyyden aiheuttaman kuopan jopa kokonaisuudessaan. 

Näkökulma-kirjoituksessaan Laboren johtavat tutkija Merja Kauhanen ja Milla Nyyssölä käsittelevät marraskuussa nousseita perheenyhdistämisen tulorajoja.

”Asettamalla tiukemmat tulorajat Suomi on saattanut tahtomattaan karkottaa kriittisillä, mutta matalapalkkaisillaaloilla kipeästi tarvittuja ammattilaisia”, Kauhanen ja Nyyssölä kirjoittavat.

Lehden tiedeartikkeleissa käsitellään kansainvälisen liikkuvuuden lisäksi alueellista liikkuvuutta, korkeakoulupolitiikkaa ja korkeakoulujen opiskelijavalinnan pisteytysmalleja:

1) Maahanmuuttajien kotoutumistoimenpiteet ovat poliittinen kiistakapula, josta jouduttiin pitkään vääntämään vailla riittävää tietopohjaa. Tuoreet Suomessa ja muissa Pohjoismaissa tehdyt tutkimukset antavat uskottavaa näyttöä siitä, että esimerkiksi Suomen kotoutumissuunnitelmat palvelevat sekä maahanmuuttajia että Suomen julkista taloutta, kirjoittavat johtava tutkija Hanna Pesola (VATT ja Helsinki GSE), professori Matti Sarvimäki (Aalto-yliopisto, Helsinki GSE, VATT) ja akatemiatutkija Tuomo Virkola (VATT ja Helsinki GSE)
Mitä oikeastaan tiedämme maahanmuuttajien kotoutumispolitiikan vaikuttavuudesta?

2) Yrittäjät ovat yksi harvoista maahanmuuttajaryhmistä, joista juuri kellään ei ole Yhdysvalloissa pahaa sanottavaa. Siitä, minkä verran heidän perustamansa yritykset maksavat palkkoja ja työllistävät, ei pitkään ollut kunnollista tietoa. Uusien datalähteiden avulla maahanmuuttajien perustamien yritysten merkitys Yhdysvaltain taloudelle on täsmentynyt, yliopistotutkija Sari Kerr (Wellesley College ja NBER) kirjoittaa. Pätevätkö tutkimustulokset myös Euroopassa – se on vielä selvittämättä.
Maahanmuuttajayrittäjien merkitys Yhdysvaltain taloudelle on kasvanut nopeasti

3) Syksyllä 2026 korkeakoulut ottavat hallitusohjelman mukaisesti käyttöön kustannukset kattavat lukuvuosimaksut. Niistä seuraava askel olisi aidosti täyskäytteellinen malli, jossa lukuvuosimaksuja maksavia ulkomaalaisia opiskelijoita ei enää huomioitaisi korkeakoulujen valtionrahoituksessa lainkaan. Tämä voisi johtaa siihen, että korkeakoulut katsoisivat ulkomaalaisia opiskelijoita vain koulutusviennin kautta. Tavoitteet kasvattaa ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää ja parantaa heidän työllistymistään Suomeen saisi silloin luultavasti unohtaa, kirjoittaa Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Tapio Määttä.
Ovatko ulkomaalaiset opiskelijat suomalaisille korkeakouluille koulutusvientiä vai osaajatuontia?

4) Kun suomalainen menettää työpaikkansa, hänen muuttoalttiutensa kasvaa merkittävästi. Omalta synnyinseudulta läheisten keskeltä ei lähdetä herkästi, mutta eniten ihmisten muuttopäätöksiin vaikuttavat kuitenkin työmahdollisuudet. Työpaikan menettäminenkään ei tyypillisesti saa suomalaista muuttamaan takaisin synnyinseudulleen, ETLAn tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij kirjoittaa.
Kotiseutu sitoo työttömäksi jääneitä, mutta työmahdollisuudet muualla kutsuvat usein silti enemmän

5) Korkeakoulujen vuoden 2020 opiskelijavalintauudistus herätti jo tuoreeltaan paljon vastustusta. Erityisesti pelättiin matematiikan roolin ylikorostumista ja reaaliaineiden suosion hiipumista. Tuore tutkimus kertoo, että ainakaan kaikki huolet eivät toteutuneet. Nyt korkeakoulujen opiskelijavalinnassa käytettävää pisteytysmallia ollaan jälleen uudistamassa, ja esiin nousee uusia huolia, selviää Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen erityisasiantuntijan Sirkku Kupiaisen ja johtajan, professori Risto Hotulaisen kirjoituksesta.
Korkeakoulujen opiskelijavalinnan ollaan jälleen uudistamassa – luonnontieteet uhkaavat jäädä monen nuoren yleissivistyksessä paitsioon

Talous & Yhteiskunta 4/2024 ilmestyy 13.12.