Suomalaisten työurat pitenevät verkkaisesti
Työurien kokonaispituus kasvaa melko hitaasti. Enemmistöllä suomalaisista työurat ovat pidentyneet, mutta osalla työurat ovat jopa aikaisempaa lyhyemmät, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) uusi tutkimus.

Työuran pituus ja sen aikaiset ansiot ovat tärkein eläkkeen kertymiseen ja siten myös eläkeajan toimeentuloon vaikuttava tekijä. ETK on viime vuosina kehittänyt useita työurien pituuden mittareita. Niistä uusimpia ovat ansiotyöuran ja aktiivityöuran mittarit.
– Ansiotyöura mittaa kertynyttä työuraa mahdollisimman kattavasti sisältäen kaiken ansiotyön, josta on maksettu eläkemaksuja. Se sisältää myös ansiotyön kanssa päällekkäisiä etuusjaksoja, esimerkiksi vanhempain- ja sairauspäiväraha- sekä työttömyys- ja työkyvyttömyysjaksot. Aktiivityöura puolestaan pyrkii kuvaamaan sitä osaa työurasta, jolloin henkilö on päätoimisesti ansiotyössä, erikoistutkija Noora Järnefelt kertoo.
Eläketurvakeskuksen uudesta tutkimuksesta ilmenee, että ansiotyöuran pituus on kasvanut suomalaisilla verkkaisesti.
Vuosina 2010–2022 ansiotyöura piteni 18-vuotiaasta vanhuuseläkkeelle siirtymisen välisellä ajalla keskimäärin 1,2 vuotta.
– Eniten ansiotyöurat ovat kasvaneet yli 50-vuotiailla. Vuodesta 2010 vuoteen 2022 yli 50-vuotiaiden ansiotyöurat ovat pidentyneet 2,1 vuotta. Miehille työuraa kertyy keskimäärin enemmän kuin naisille. Ero on kuitenkin kaventunut, sillä naisten ansiotyöura on pidentynyt miehiä nopeammin, Järnefelt sanoo.
Alemman koulutusasteen miehillä vaikeuksia venyttää työuraansa
Työurien kehitys saattaa näyttää ristiriitaiselta: työurien kokonaispituus kasvaa melko hitaasti, vaikka urat pitenevät lopusta ja eläkkeelle siirtyminen myöhentyy. Tämä johtuu siitä, että työurat ovat siirtyneet elämänkaarella myöhempään ajankohtaan.
– Eläkkeelle jäävien nuoruudessa tutkintoon johtava koulutus laajeni Suomessa voimakkaasti. Opiskeluaikojen pitenemisen vastapainona nähdään nyt työurien pitenemistä loppupäästä, Noora Järnefelt toteaa.
Osalla suomalaisista työuran pidentyminen jää kuitenkin tapahtumatta. Noin joka kymmenennellä ura on hälyttävästi jopa lyhentynyt.
– Lyhyttä ansiotyöuraa tekevillä uran pituus on lyhentynyt entisestään vuoden 2010 jälkeen, erityisesti alemman koulutusasteen miehillä. Miehistä kymmenellä prosentilla oli vanhuuseläkkeen alkaessa vuonna 2022 takanaan eläkevakuutettua ansiotyöuraa korkeintaan 16,4 vuotta, naisilla vastaavasti korkeintaan 15,5 vuotta.
Sen sijaan korkeakoulutettujen työurat näyttävät pidentyvän hyvin. ETK:n tutkimuksessa tehty mallinnus vuonna 1987 syntyneiden työurasta tuotti korkea-asteen koulutetuille keskimäärin 38 vuoden työuran. Monella työurat ovat keskiarvoakin pitempiä.
– Tulevaisuudessa yli 40 vuoden työurat voivat olla hyvin tavallisia, Järnefelt arvioi.
Naisten työurissa enemmän epätyypillistä työtä
Suomalaisten työurissa on myös merkittäviä sukupuolittaisia eroja. ETK:n uusi tutkimus osoittaa, että naisten työuriin kertyy enemmän epätyypillisen työn jaksoja.
– Naisilla on enemmän tilanteita, joissa ansiotyö ja jokin muu pääasiallinen toiminta ovat samanaikaisia. Siten naisten aktiivityöura on kaikilla koulutustasoilla lyhyempi kuin miehillä.
Perhevapaat lyhentävät naisten aktiivityöuraa kaikissa koulutusryhmissä huomattavasti miehiä enemmän.
Molemmilla sukupuolilla aktiivityöuraa karsiutuu työkyvyttömyyden vuoksi eniten keskiasteen suorittaneilla, mutta naisilla tätä tapahtuu enemmän kuin miehillä.
Ansiotyön ja työttömyysetuuden päällekkäisyys on selvästi yleisempää keskiasteen tutkinnon suorittaneilla kuin korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla. Tämäkin korostuu erityisesti naisilla.
Tutkittua tietoa työurista (Etk.fi)
Erikoistutkija Noora Järnefelt, puh. 029 411 2152
Avainsanat
Kuvat
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Pensioneringsåldern fortsätter att stiga snabbt10.2.2025 09:00:00 EET | Pressmeddelande
Finländarna förlänger tiden i arbetslivet snabbare än beräknat. I fjol inleddes arbetspensionen i genomsnitt vid 63,1 års ålder. Målet för 2025 har redan uppnåtts och passerats med mer än ett halvår.
Eläkkeellesiirtymisiän nousu jatkuu ripeänä10.2.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Suomalaiset venyttävät työuriaan arvioitua ripeämmin. Viime vuonna työeläkkeelle siirryttiin keskimäärin 63,1-vuotiaana. Vuodelle 2025 asetettu tavoite on jo saavutettu, ja ohitettu yli puolella vuodella.
Eläkeuudistus vahvistaa eläketurvan rahoitusta24.1.2025 14:18:17 EET | Tiedote
Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan uusi ehdotettu eläkeuudistus vahvistaa eläkkeiden rahoitusta. Maksutasolla arvioituna uudistuskokonaisuuden vaikutus on keskimäärin noin 1,5 prosenttiyksikköä TyEL-maksua alentava. Osakepaino nousee, mikä oletusarvoisesti kasvattaa työeläkevaroja. Eläkkeiden määräytyminen ja ikärajat pysyvät ennallaan, eläkemaksu säilyy nykytasolla vuoteen 2030.
Arbetslivspensionen fungerar som planerat, men når endast en avgränsad grupp8.1.2025 07:45:00 EET | Pressmeddelande
Arbetslivspension som infördes i pensionsreformen år 2017 verkar fungera som planerat: som specialpension för personer som arbetat länge i tunga arbeten. Pensionsskyddscentralens (PSC) forskning visar att de som får arbetslivspension i genomsnitt har arbetat 44 år vid 63 års ålder och utsatts för fysisk ansträngning under arbetslivet.
Työuraeläke toimii kuten suunniteltu, mutta tavoittaa vain rajatun ryhmän8.1.2025 07:45:00 EET | Tiedote
Vuonna 2017 eläkeuudistuksessa käyttöön otettu työuraeläke näyttää toimivan suunnitellulla tavalla: erityiseläkkeenä pitkään raskasta työtä tehneille. Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimus osoittaa, että työuraeläkkeensaajat ovat tehneet keskimäärin 44 vuoden työuran 63 vuoden ikäisenä ja altistuneet fyysiselle rasitukselle työuransa aikana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme