Suomalaisten työurat pitenevät verkkaisesti
16.12.2024 07:45:00 EET | Eläketurvakeskus (ETK) | Tiedote
Työurien kokonaispituus kasvaa melko hitaasti. Enemmistöllä suomalaisista työurat ovat pidentyneet, mutta osalla työurat ovat jopa aikaisempaa lyhyemmät, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) uusi tutkimus.

Työuran pituus ja sen aikaiset ansiot ovat tärkein eläkkeen kertymiseen ja siten myös eläkeajan toimeentuloon vaikuttava tekijä. ETK on viime vuosina kehittänyt useita työurien pituuden mittareita. Niistä uusimpia ovat ansiotyöuran ja aktiivityöuran mittarit.
– Ansiotyöura mittaa kertynyttä työuraa mahdollisimman kattavasti sisältäen kaiken ansiotyön, josta on maksettu eläkemaksuja. Se sisältää myös ansiotyön kanssa päällekkäisiä etuusjaksoja, esimerkiksi vanhempain- ja sairauspäiväraha- sekä työttömyys- ja työkyvyttömyysjaksot. Aktiivityöura puolestaan pyrkii kuvaamaan sitä osaa työurasta, jolloin henkilö on päätoimisesti ansiotyössä, erikoistutkija Noora Järnefelt kertoo.
Eläketurvakeskuksen uudesta tutkimuksesta ilmenee, että ansiotyöuran pituus on kasvanut suomalaisilla verkkaisesti.
Vuosina 2010–2022 ansiotyöura piteni 18-vuotiaasta vanhuuseläkkeelle siirtymisen välisellä ajalla keskimäärin 1,2 vuotta.
– Eniten ansiotyöurat ovat kasvaneet yli 50-vuotiailla. Vuodesta 2010 vuoteen 2022 yli 50-vuotiaiden ansiotyöurat ovat pidentyneet 2,1 vuotta. Miehille työuraa kertyy keskimäärin enemmän kuin naisille. Ero on kuitenkin kaventunut, sillä naisten ansiotyöura on pidentynyt miehiä nopeammin, Järnefelt sanoo.
Alemman koulutusasteen miehillä vaikeuksia venyttää työuraansa
Työurien kehitys saattaa näyttää ristiriitaiselta: työurien kokonaispituus kasvaa melko hitaasti, vaikka urat pitenevät lopusta ja eläkkeelle siirtyminen myöhentyy. Tämä johtuu siitä, että työurat ovat siirtyneet elämänkaarella myöhempään ajankohtaan.
– Eläkkeelle jäävien nuoruudessa tutkintoon johtava koulutus laajeni Suomessa voimakkaasti. Opiskeluaikojen pitenemisen vastapainona nähdään nyt työurien pitenemistä loppupäästä, Noora Järnefelt toteaa.
Osalla suomalaisista työuran pidentyminen jää kuitenkin tapahtumatta. Noin joka kymmenennellä ura on hälyttävästi jopa lyhentynyt.
– Lyhyttä ansiotyöuraa tekevillä uran pituus on lyhentynyt entisestään vuoden 2010 jälkeen, erityisesti alemman koulutusasteen miehillä. Miehistä kymmenellä prosentilla oli vanhuuseläkkeen alkaessa vuonna 2022 takanaan eläkevakuutettua ansiotyöuraa korkeintaan 16,4 vuotta, naisilla vastaavasti korkeintaan 15,5 vuotta.
Sen sijaan korkeakoulutettujen työurat näyttävät pidentyvän hyvin. ETK:n tutkimuksessa tehty mallinnus vuonna 1987 syntyneiden työurasta tuotti korkea-asteen koulutetuille keskimäärin 38 vuoden työuran. Monella työurat ovat keskiarvoakin pitempiä.
– Tulevaisuudessa yli 40 vuoden työurat voivat olla hyvin tavallisia, Järnefelt arvioi.
Naisten työurissa enemmän epätyypillistä työtä
Suomalaisten työurissa on myös merkittäviä sukupuolittaisia eroja. ETK:n uusi tutkimus osoittaa, että naisten työuriin kertyy enemmän epätyypillisen työn jaksoja.
– Naisilla on enemmän tilanteita, joissa ansiotyö ja jokin muu pääasiallinen toiminta ovat samanaikaisia. Siten naisten aktiivityöura on kaikilla koulutustasoilla lyhyempi kuin miehillä.
Perhevapaat lyhentävät naisten aktiivityöuraa kaikissa koulutusryhmissä huomattavasti miehiä enemmän.
Molemmilla sukupuolilla aktiivityöuraa karsiutuu työkyvyttömyyden vuoksi eniten keskiasteen suorittaneilla, mutta naisilla tätä tapahtuu enemmän kuin miehillä.
Ansiotyön ja työttömyysetuuden päällekkäisyys on selvästi yleisempää keskiasteen tutkinnon suorittaneilla kuin korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla. Tämäkin korostuu erityisesti naisilla.
Tutkittua tietoa työurista (Etk.fi)
Erikoistutkija Noora Järnefelt, puh. 029 411 2152
Avainsanat
Kuvat
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Eläketurvakeskus (ETK)
Pensionsövergångarna senarelagts snabbt - PSC:s Kautto: ”Förändringen stärkt de offentliga finanserna”13.2.2026 09:00:00 EET | Pressmeddelande
Pensioneringsåldern i Finland har stigit snabbare än målsättningen. I fjol pensionerades finländare med arbetspension i genomsnitt vid 63,2 års ålder. Samtidigt fortsatte sysselsättningsgraden bland äldre att stiga.
Eläkkeelle siirtyminen myöhentynyt nopeasti – ETK:n Kautto: "Muutos vahvistanut julkista taloutta"13.2.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Eläkkeellesiirtymisikä on noussut Suomessa tavoiteltua ripeämmin. Viime vuonna suomalaiset jäivät työeläkkeelle keskimäärin 63,2-vuotiaana. Samalla ikääntyneiden työllisyysaste jatkoi nousuaan.
De som pensionerats före 30 års ålder har en kort arbetshistoria – depression vanligaste orsaken till unga vuxnas sjukpension15.1.2026 07:45:00 EET | Pressmeddelande
Största delen av sjukpensionerna för personer under 30 år beror på psykiska sjukdomar. Enligt Pensionsskyddscentralens (PSC) undersökning är de som blivit sjukpensionerade som unga ändå olika på många sätt. Ungefär hälften av dem som blivit pensionerade i 18–29 års ålder inte arbetat alls.
Alle 30-vuotiaiden eläkkeelle siirtyneiden työhistoria on lyhyt – masennus yleisin syy nuorten aikuisten työkyvyttömyyseläkkeille15.1.2026 07:45:00 EET | Tiedote
Valtaosa alle 30-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu mielenterveyden häiriöistä. Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksen mukaan nuorena työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet ovat kuitenkin varsin moninainen joukko. Noin puolella 18–29-vuotiaana eläkkeelle siirtyneistä ei ole työuraa lainkaan.
Så här ändras arbetspensionerna år 202617.12.2025 08:30:00 EET | Pressmeddelande
År 2026 sker flera förändringar i arbetspensionerna: en ny årskull uppnår pensionsåldern, pensionsintjäningen förenhetligas och det blir möjligt att tjäna in pension ett år längre. Indexen och livslängdskoefficienten uppdateras och påverkar pensionens storlek. Här finns de viktigaste ändringarna i ett nötskal.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
