Kuntien kulutusperäiset päästöt kaukana kestävästä tasosta
Suomen ympäristökeskus (Syke) on julkaissut kaikkien Suomen kuntien kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästöt vuodelta 2019. Tulosten mukaan Suomen kunnissa ollaan hyvin kaukana kestävästä kulutuksesta.
Kuntien asukaskohtaiset kulutusperäiset päästöt vaihtelivat 7,7 ja 12,5 tCO2e välillä. Tästä kotitalouksien kulutuksen osuus on noin 82 prosenttia vaihdellen kunnan mukaan 6,1 ja 10,4 tonnin välillä. Kuntien hankintojen osuus on noin 12 prosenttia ja investointien loput 6 prosenttia.
”Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseen 1,5 asteen tavoitteeseen pääsemiseksi henkeä kohden lasketun päästötason tulisi olla noin 2,5 tCO2e vuoteen 2030 mennessä ja laskea edelleen 0,7 tonniin vuoteen 2050 mennessä. Tästä ollaan vielä hyvin kaukana”, erikoistutkija Santtu Karhinen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Päästösektoreiden osuudet vaihtelevat kunnan tilanteen mukaan. Esimerkiksi kasvavissa kunnissa investointien osuus on suurempi, kun taas terveyspalveluiden osuudet ovat suuremmat asukasikärakenteiltaan vanhemmissa kunnissa.
Vuoteen 2015 verrattuna kehitys on ollut myönteistä mutta hidasta. Yhteenlaskettuna kuntien kulutusperäiset päästöt laskivat 4,4 prosenttia. Kotitalouksien kulutuksen päästöt laskivat 4,3 prosenttia, kuntien hankintojen 4,2 prosenttia ja investointien 6,6 prosenttia. Kuntien välillä on kuitenkin suuria eroja, sillä muutokset vuodesta 2015 vaihtelevat suurimmillaan noin 29 prosentin päästövähenemästä 18 prosentin päästökasvuun.
Tutkijat pystyvät jo nyt ennakoimaan, että päästöt tulevat pienenemään selvästi seuraavissa laskennoissa. Tämä johtuu tuotannon, erityisesti energiasektorin puhdistumisesta. Tuotanto puhdistuu sekä kotimaassa että ulkomailla.
”Kulutuksen päästöjen alentamisen kannalta on olennaista, että päättäjät ja kunnat jatkavat ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävää työtä. Ihanteellista olisi, jos asukkaille luotaisiin ympäristö, jossa ilmastoystävällisten valintojen tekeminen olisi helppoa ja itsestään selvää. Ihmisillä on arjessaan paljon muutakin olennaista kuin miettiä jatkuvasti kulutuksensa kestävyyttä. Kulutuksen ohjauksen pitäisi olla sisäänrakennettuna esimerkiksi hyödykkeiden hintoihin”, Karhinen sanoo.
Maaseudulla ja kaupungeissa asuvilla erilaiset päästöprofiilit
Kotitalouksien asumisen päästöt ovat keskimäärin pienemmät taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa. Asumisen päästöjen eroihin vaikuttaa esimerkiksi kaukolämmön tuotannon lämmönlähteet.
Maaseutumaisissa kunnissa liikkumisen päästöt ovat puolestaan keskimäärin suuremmat kuin taajaan asutuissa ja kaupunkimaisissa kunnissa, mikä johtuu rajallisista joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen käyttömahdollisuuksista.
Kulutetun ruoan määrä ei riipu aluetyypistä, mutta ruokavalinnoista aiheutuviin päästöihin aluetyypillä on vaikutusta esimerkiksi siten, että lihan kulutuksen päästöt ovat taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa suurempia kuin kaupunkimaisissa kunnissa.
Tavaroiden kokonaiskulutuksen osalta aluetyyppien välillä ei ole merkittäviä eroja. Palveluihin liittyviä päästöjä muodostuu selvästi eniten kaupunkimaisissa kunnissa, joissa palveluja on enemmän tarjolla kuin maaseutumaisissa kunnissa.
Maakuntien välillä suuria eroja
Maakunnista suurimmat asukaskohtaiset päästöt ovat Kainuussa, Lapissa ja Ahvenanmaalla.
Asukaskohtaiset päästöt pienenivät vuodesta 2015 eniten Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa, kun taas päästöjen kasvu oli suurinta Kainuussa ja Etelä-Pohjanmaalla.
Tuloksiin vaikuttavat alueiden maantieteelliset ja rakenteelliset ominaisuudet, sääolosuhteet sekä kaukolämmön tuotannon energiavalinnat.
Kotitalouksien kulutuksessa merkittävimmät päästövähennykset liittyvät ruoan ja tavaroiden kulutukseen. Sen sijaan asumisen päästöt kasvoivat edelleen hieman.
Myös palveluiden hankinnan päästöt laskivat, kun taas liikkumisen päästöt pysyivät lähes muuttumattomana.
Kuntien hankinnoissa asiakaspalveluostoihin liittyvät päästöt kasvoivat hankintojen määrän kasvaessa. Samalla kuitenkin muissa hankintaluokissa tapahtuneet päästövähenemät johtivat hankintojen kokonaisuuden päästöjen vähenemiseen.
Investoinneissa rakentamishankkeiden päästöt pysyivät lähes muuttumattomana, kun taas muissa luokissa, kuten koneiden ja laitteiden hankinnoissa, päästöt pienenivät selvästi.
Kuntien kulutusperäiset päästöt sisältävät kotitalouksien kulutushyödykkeiden, kuntien hankintojen ja investointitavaroiden tuotannossa syntyneet päästöt Suomessa ja ulkomailla.
Päästölaskennat
Kuntien ja alueiden kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt
Lisätietoja
Erikoistutkija Santtu Karhinen, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1889, santtu.karhinen@syke.fi
Erikoistutkija Hannu Savolainen, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1839, hannu.savolainen@syke.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Mid-summer blue-green algae situation remains moderate in most parts of the country10.7.2025 13:15:00 EEST | Press release
Observations of blue-green algae in inland waters have slightly decreased since last week. In coastal areas, the situation has remained stable, and less blue-green algae have been observed than is typical for midsummer. However, in open sea areas, blue-green algae have been observed slightly more than last week, based on satellite images.
Cyanobakteriesituationen under högsommaren har fortsatt varit måttlig i större delen av landet10.7.2025 13:15:00 EEST | Pressmeddelande
Observationer av cyanobakterier i insjöar har minskat något sedan förra veckan. I kustområdena har situationen varit stabil, och färre cyanobakterier har observerats än vad som är typiskt för högsommaren. Till havs har dock cyanobakterier observerats något mer än förra veckan, baserat på satellitbilder.
Keskikesän sinilevätilanne pysynyt maltillisena suurimmassa osassa maata10.7.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Sinilevähavainnot sisävesillä ovat hieman vähentyneet viime viikosta. Rannikkoalueilla tilanne on pysynyt vakaana, ja sinilevää on havaittu vähemmän kuin tyypillisesti keskikesällä. Avomerellä sinilevää on kuitenkin havaittu satelliittikuvien perusteella paikoittain hieman viime viikkoa enemmän.
Utredning: Havsvindkraft ska styras utanför de känsligaste fågelområdena7.7.2025 16:16:22 EEST | Pressmeddelande
För att skydda fåglarna bör havsvindkraftverk byggas helt utanför de mest riskfyllda områdena, rekommenderar en utredning publicerad av Finlands miljöcentral. I analysen som beretts av en omfattande expertgrupp sammanställs känsliga fågelområden i Finlands havsområde och presenteras rekommendationer som stöd för planeringen av havsvindkraft.
Stadsmiljöerna bör planeras bättre än i nuläget för äldre personer7.7.2025 09:02:00 EEST | Pressmeddelande
Finlands miljöcentral och MBT-nätverket informerar: I de finländska stadsregionerna och kommunerna ökar andelen äldre invånare snabbt. Man kan i betydande omfattning påverka äldre personers välbefinnande och smidigheten i vardagen med hjälp av långsiktig planering och gott underhåll av den byggda miljön. Finlands miljöcentral (Syke) och MBT, det rikstäckande sparring- och utvecklingsnätverket för kommunerna, har undersökt stadsmiljön ur de äldre invånarnas perspektiv och tagit fram ny information, rekommendationer och verktyg för att förbättra den. Dessa har sammanställts i publikationen ”Hållbart åldersvänlig stad”, som nyligen blivit klar, och i separata verksamhetsrekommendationer.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme