Väitös: Sairaalaorganisaatioiden osastonhoitajat kohtaavat vaateita ja odotuksia kliinisen työn johtamisessa
13.12.2024 12:04:50 EET | Tampereen yliopisto | Tiedote
Sairaalaorganisaatioissa kliinisen työn johtaminen ja hallinnollisten tehtävien yhteensovittaminen voi olla haastavaa. Näin kertoo terveystieteiden maisteri Mirja Ottman-Salminen, joka kehitti väitöskirjatutkimuksessaan sairaalaorganisaatioiden osastonhoitajien kliinisen työn johtamisen toimintamallia. Asiakaslähtöinen, kliinisen työn johtaminen ja sen tutkimus on ajankohtaista, jotta SOTE-uudistuksen tavoite eli sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen asiakaslähtöinen integraatio saavutetaan.

Mirja Ottman-Salmisen tutkimus oli laadullinen pitkittäistutkimus, joka tarkasteli terveydenhuollon ja erityisesti sairaalaorganisaatioiden osastonhoitajien kliinisen työn johtamista sekä siihen liittyviä arvoja.
– Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus vaikuttaa väistämättä sairaalaorganisaatioiden johtamiseen, koska sairaalat ovat osa hyvinvointialuetta ja palvelurakenneuudistusta, pohtii Mirja Ottman-Salminen.
Suomessa sairaalaorganisaatioissa yksikön hoitotyön lähijohtajina toimivat osastonhoitajat, jotka vastaavat yksikkönsä asiakaslähtöisestä näyttöön perustuvasta, laadukkaasta, turvallisesta ja vaikuttavasta hoitotyöstä. Kliinisen työn johtaminen on lähellä potilaan päivittäistä hoitoa, ja se on keskeistä laadukkaalle ja turvalliselle hoidolle.
Käsitteenä kliinisen työn johtaminen on edelleen epäselvä. Sillä voidaan tarkoittaa esihenkilön johtamistyötä, mutta myös terveydenhuollon ammattilaisena esimerkiksi sairaanhoitaja tai lääkäri voi johtaa omaa, kliinistä potilaan hoitoon liittyvää työtä tai työryhmää. Kliinisen työn johtamisen määritelmissä jäsentyivät muun muassa tiedollinen ja taidollinen asiantuntijuus, potilaslähtöisyys sekä johtajan henkilökohtaiset johtamisominaisuudet ja -osaaminen.
Väitöstutkimuksen perusteella osastonhoitajien kliinisen työn johtamisen toimintamallin perusta rakentui arvoista, joita olivat ihmislähtöisyys ja vastuullisuus, ja ne olivat pysyneet samoina vuodesta 2000 vuosiin 2018–2019.
Tasapainoilu kliinisen työn ja hallinnon välillä kysyy priorisointikykyä
Vuosien 2018–2019 tulosten perusteella osastonhoitajien kliinisen työn johtamisen osa-alueiksi jäsentyivät yksikön hoitotyön osaamisresurssien ja toimintaprosessien johtaminen sekä vuorovaikutusverkoston kehittäminen ja ylläpito. Osastonhoitajien työssä potilaan hoitoon liittyvä kliinisen työn johtaminen jäi ajoittain sairaalaorganisaation yksikön kokonaisjohtamisen taustalle.
Kun vertaillaan vuosia 2018–2019 ja 2021, niin COVID-19 pandemian aikana vuodeosaston osastonhoitajien työmäärä ja yhteistyö asiantuntijoiden kanssa lisääntyi. Osastonhoitajien viestintä muuttui vuorovaikutuksen kehittämisestä ja ylläpitämisestä kiireviestinnäksi.
– Tutkimukseni aineistoissa sairaalaorganisaatioiden yksiköissä ei ollut systemaattista kliinisen työn johtamisen rakennetta, kertoo Mirja Ottman-Salminen.
Väitöskirjan tulosten perusteella osastonhoitajat tasapainottelivat päivittäin kliinisen työn johtamisen ja hallinnollisten tehtävien välillä. Tämä tasapainoilu vaatii heiltä erityisiä johtamistaitoja ja kykyä priorisoida työtehtäviä tehokkaasti. Tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa terveydenhuollon johtamisen kehittämiseen ja auttaa ymmärtämään osastonhoitajien lähijohtamisen merkitystä sairaalaorganisaatioiden toiminnassa.
Mirja Ottman-Salminen työskentelee Kanta-Hämeen hyvinvointialueella, Oma Hämeessä, erikoissairaanhoidon sairaalapalvelujen tulosaluejohtajana.
Väitöstilaisuus lauantaina 14. joulukuuta
Terveystieteiden maisteri Mirja Ottman-Salmisen hoitotieteen ja terveydenhuollon johtamisen alaan kuuluva väitöskirja Kliinisen työn johtaminen, osastonhoitajien tasapainoilua sairaalaorganisaatioissa, laadullinen pitkittäistutkimus tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa lauantaina 14.12.2024 kello 12 alkaen. Paikkana on keskustakampuksen päärakennuksen auditorio D10b (Kalevantie 4, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Juha Kinnunen Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii professori Marja Kaunonen yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mirja Ottman-Salminen
mirja.ottman-salminen@tuni.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tutkimus osoittaa suuria eroja hyvinvointialueiden kulttuurihyvinvointityössä17.4.2026 12:27:51 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus yhdistää kulttuuriosallistumista yhä tiiviimmin kansanterveystyöhön. Tutkimus korostaa tarvetta systemaattiselle kansalliselle ohjaukselle ja tiiviille yhteistyölle, jotta kulttuurin hyvinvointivaikutukset voidaan hyödyntää täysimääräisesti väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.
EMBARGO 15.4. klo 17: Tampereen yliopiston Vuoden Alumniksi on valittu teknologia- ja perheyrittäjä, kasvatustieteilijä Marjo Miettinen15.4.2026 17:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston Vuoden Alumniksi on valittu sähköteknologiayritys Ensto Oy:n hallituksen puheenjohtaja, kasvatustieteilijä ja luokanopettaja Marjo Miettinen. Valintaan vaikutti Miettisen pitkäaikainen työ teknologiayritysten, elinkeinoelämän ja koulutuksen eteen. Nykyisessä tehtävässään Ensto Oy:ssä hän edistää vihreää siirtymää sekä luotettavaa ja turvallista sähkönjakelua. Nimitys julkistettiin yliopiston vuosijuhlassa keskiviikkona 15.4.
EU:n vaikutusvalta on kasvanut korkeakoulupolitiikassa15.4.2026 08:38:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan EU:n korkeakoulupolitiikkaan liittyvät verkostot ovat laajentuneet ja monipuolistuneet, ja EU on hiljalleen kasvattanut vaikutusvaltaansa koulutuspolitiikassa. Tutkimus myös osoittaa, miten arvojen ja tiedon välistä neuvottelua tehdään poliittisissa verkostoissa.
Sukupuolenkorjaushoidot eivät ole yhteydessä nuorten mielenterveyden paranemiseen14.4.2026 08:40:00 EEST | Tiedote
Laaja suomalainen rekisteritutkimus osoitti, että osalla nuorista vakavat mielenterveyden häiriöt lisääntyvät sukupuolenkorjaushoitojen jälkeen.
Tero Järvinen on Tampereen yliopiston Vuoden keksijä10.4.2026 10:35:00 EEST | Tiedote
Epidermolysis bullosa on vakava harvinainen ihosairaus, joka vaikeissa tautimuodoissa johtaa kuolemaan jo vauvana ja lievemmissäkin muodoissa aggressiivisiin ihosyöpiin. Tampereen yliopiston Vuoden keksijä, professori Tero Järvinen, on kehittänyt lääkemolekyylin, joka antaa uutta toivoa EB-potilaille Suomessa ja maailmalla. Järvisen innon ja motivaation juuret ovat syvällä perustutkimuksessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme