Espoo tarkentanut näkymää rakennuskannan ilmastopäästöjen kehityksestä – rakennusmateriaalien päästöt korostuvat tulevaisuudessa

Espoo on tarkentanut näkymää rakennuskannan ilmastopäästöjen kehityksestä. Espoon rakennuskanta kasvaa ja kaupunki kehittää rakentamisen kestävyyden edistämiseksi tietopohjaa etenkin rakennuskannan neliökohtaisten päästöjen kehityksestä.

Sitowisen toteuttaman skenaariotyön perusteella arvioidaan, että Espoon rakennuskannan neliökohtaiset päästöt olivat vuonna 2022 40 kg CO2e kerrosneliömetriltä. Vuonna 2030 päästöjen arvioidaan olevan 15 kg ja vuonna 2060 7 kg. Hiilineutraali Espoo 2030 -tiekartan ja rakennussektorin tämänhetkisten tavoitteiden mukaisilla toimilla neliökohtainen hiilijalanjälki olisi siis 61 % pienempi vuonna 2030 kuin vuonna 2022 (Kuva 1). Tähän vaikuttavat erityisesti sähkön ja kaukolämmön päästöjen lasku sekä Espoon tekemät toimet esimerkiksi kaupungin kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseksi ja päästöttömän sähkön käytön ja lämmityksen edistämiseksi.

Espoon alueella tapahtuvan rakentamisen päästökehityksen lisäksi työssä selvitettiin Espoon oman rakentamisen skenaarioita, joissa tarkastellaan Tilapalveluiden ja Espoon Asuntojen rakennusten päästöjen kehitystä.

Mistä Espoon rakennuskannan hiilijalanjälki koostuu nyt ja tulevaisuudessa?

Uuden skenaariotyön mukaan energialla on merkittävin osuus Espoon rakennuskannan hiilijalanjäljessä 2030 asti. Espoon nykyisillä hiilineutraaliustoimilla rakennusmateriaalien valmistuksesta aiheutuvat päästöt ohittavat energian käytön päästöt vuoden 2030 jälkeen. Rakennuskannan materiaalien päästöt, jotka muodostuvat etenkin teräksen ja betonin valmistuksesta, ovat arviolta 183 kt CO2e vuonna 2022, 151 kt vuonna 2030 ja 143 kt vuonna 2035. Kuva 2 kertoo, mistä Espoon rakennuskannan hiilijalanjälki koostuu vuonna 2022, 2030 ja 2035.

Hiilineutraali Espoo 2030 -tiekartta johdattaa Espoota kohti hiilineutraaliutta ja rakentaminen on nostettu tiekartan yhdeksi painopisteeksi. Kaupungin 80 prosentin päästövähennystavoite ei sisällä kulutuksen päästöjä eli päästöjä, jotka syntyvät Espoon rajojen ulkopuolella. Kuitenkin merkittävä osa rakentamisen päästöistä näkyy vain näissä kulutuksen päästöissä. Esimerkiksi rakennusmateriaalien päästöt eivät näy Espoon alueella syntyvissä päästöissä, koska materiaalien tuotanto tapahtuu Espoon ulkopuolella. Nyt tehtyjen skenaarioiden mukaan Espoon rakennuskannan kulutuksen kokonaispäästöt olisivat arviolta 400 kt CO2e vuonna 2030, 340 kt vuonna 2035 ja 260 kt vuonna 2060.

Alueelliset ja kulutukseen perustuvat lähestymistavat eivät ole vaihtoehtoja toisilleen, vaan ne täydentävät toisiaan.

Kaupunki pystyy vaikuttamaan rakennuskannan hiilijalanjälkeen monin keinoin

Kulutuksen päästöjen ja rakentamisen sektorin rooli korostuu jatkossa Espoon ilmastotyössä. Espoo on jo asettanut hiilineutraaliuden lisäksi tavoitteen kulutuksen päästöjen kääntämisen laskuun. Kaupunki pystyy vaikuttamaan rakentamisen päästöihin esimerkiksi maankäytön ohjauksen, oman rakentamisen ja kumppaniyhteistyön kautta.

Espoossa tehdään jo nyt merkittävää konkreettista työtä rakentamisen ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Skenaariotyössä tarkasteltu edelläkävijänäkökulma osoittaa, että kiertotalouden ratkaisuilla ja korjausrakentamisella voidaan päästä nykytoimia vielä kunnianhimoisempiin päästövähennyksiin, edellyttäen että vähähiilisten materiaalien markkinat kehittyvät samalla voimakkaasti.

”Vähähiilisten rakennusmateriaalien markkinat ovat kehittymässä. Espoo on tehnyt ja tiivistää yhteistyötä yritysten kanssa rakentamisen päästöjen vähentämiseksi. Isossa kuvassa on erityisen tärkeää, että myös kansallinen ja kansainvälinen sääntely ohjaa rakennustuotteiden markkinaa päästöjen vähentämiseen tavalla, joka tekee kestävästä rakentamisesta kustannustehokasta”, kertoo Pasi Laitala, strategia- ja kehittämisjohtaja.

Skenaariotyön tulokset on käsitelty Kestävä Espoo -ohjelman ohjausryhmässä 11.12.2024. Espoo yhteisön innovaatiolkulttuuri ja edelläkävijyys ovat vahvuuksia vähähiilisen rakentamisen edistämisessä. Työn tuloksia voidaan hyödyntää myös Espoon yleiskaava 2060 ehdotuksen valmistelussa.

Ilmastojohtamisen ja ilmastotyön talouskoosteen -projektissa kehitettiin tietopohjaa rakentamisen kulutusperäisistä päästöistä. Kehittämistyössä on ollut laajasti mukana kaupungin eri yksiköitä mukaan lukien kaupunkisuunnittelu, Tilapalvelut ja Espoon Asunnot Oy. Työ sai rahoitusta Kuntien ilmastoratkaisut hankkeesta.

Lisätiedot

Ilmastotyön erityisasiantuntija Karoliina Isoaho, karoliina.isoaho@espoo.fi

Sitowise, ryhmäpäällikkö Emma Liljeström emma.liljestrom@sitowise.fi, osastopäällikkö Nicholas Stewart nicholas.stewart@sitowise.com

Linkki esitysmateriaaliin

Espoon ilmastovahti

Espoon ilmastotavoitteet -sivu

Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelma