Julkisen talouden vahvistamista tulisi jatkaa ylivaalikautisesti

Suomen julkisyhteisöjen velkasuhde on enemmän kuin kaksinkertaistunut finanssikriisin jälkeen. Orpon hallitus asetti keväällä 2024 tavoitteekseen, että julkisen talouden alijäämä on vuonna 2027 korkeintaan 1,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen ja että julkisen talouden velkasuhde vakautuu vaalikauden loppuun mennessä.
Tavoite on VTV:n finanssipolitiikan valvojien mukaan perusteltu. On tärkeää, että kriisitilanteissa finanssipolitiikka pystyy elvyttämään taloutta, joten velkasuhteessa tulisi olla liikkumavaraa.

Tavoitteidensa saavuttamiseksi hallitus on laatinut 9 miljardin euron sopeutuskokonaisuuden. Sopeutuskokonaisuus ei kuitenkaan kata kaikkia finanssipoliittisia toimia ja siihen kuulumattomat toimet kumoavat osittain säästöjen ja veronkorotusten vaikutuksia.

”Velkasuhteen kasvun ajurina on valtion tulojen ja menojen pysyväksi jäänyt epätasapaino. Julkisen talouden vahvistamista on tarpeen jatkaa pitkäjänteisesti ja ylivaalikautisesti, arvioiden kattavasti eri meno- ja tuloluokkia sekä rakenteellisia toimia”, sanoo ylitarkastaja Simo Pesola.

Uudistuneet EU-säännöt osaksi hallitusten monivuotista suunnittelua

EU:n uudet finanssipoliittiset säännöt asettavat Suomen julkisen talouden hoidolle tiukan monivuotisen rajoitteen ja edellyttävät velkasuhteen nopeaa alentamista, vaikka Suomi on ensimmäisessä EU:lle toimittamassaan keskipitkän aikavälin suunnitelmassaan hyödyntänyt laaja-alaisesti säännöstön mahdollistamia joustoja. Suomi toimitti ensimmäisen keskipitkän aikavälin suunnitelmansa komissiolle tämän vuoden lokakuussa.

Uuden säännöstön vaikuttavuuden kannalta on tärkeää, että siihen on vahva omistajuus ja sitoutuminen kansallisella tasolla. Uusi säännöstö tuli voimaan kesken hallituskauden, mutta jatkossa olisi tärkeää, että tulevat hallitukset tekevät suunnitelman heti hallituskauden alussa.

”Uusi suunnitelma tulisi laatia aina mahdollisimman pian uuden hallituksen aloitettua. Tällöin suunnitelman laadinta ja finanssipolitiikan EU-säännöt kokonaisuudessaan nivoutuisivat mahdollisimman kiinteäksi osaksi hallituksen finanssipolitiikan monivuotista suunnittelua”, johtava finanssipolitiikan tarkastaja Mika Sainio sanoo.

EU-sääntöjen uudistuksen myötä finanssipoliittisen sopimuksen sisältö on sisällytetty osaksi EU-lainsäädäntöä, eikä kansallisen finanssipoliittisen lain sisältö ole enää ajan tasalla. Finanssipolitiikan valvonta pitää tärkeänä, että kansallinen lainsäädäntö päivitettäisiin viivytyksettä vastaamaan voimassa olevaa vakaus- ja kasvusopimusta ja budjettikehysdirektiiviä.

Tutustu julkaisuun: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2024