Kommentti: Rakentamislaki kannustaa edistämään vähähiilisyyttä ja elinkaarikestävyyttä
Uusi rakentamislaki tulee asteittain voimaan 1.1.2025 ja 1.1.2026. Parhaillaan lakiin liittyvä muutosesitys eli niin sanottu korjaussarja on eduskunnan käsittelyssä, ja se hyväksyttäneen äänestyksessä tänään. Uuden rakentamislain tärkeimpinä tavoitteina on hillitä ilmastonmuutosta ja auttaa rakennuksia sopeutumaan sen vaikutuksiin sekä edistää kiertotalouden tavoitteita; lisäksi rakennushankkeiden hallinnollista taakkaa halutaan vähentää erityisesti pienissä hankkeissa. Uusi rakentamislaki lisää myös rakennusalan digitaalisuutta ja yhtenäistää hankkeisiin liittyvää tiedonkäsittelyä koko Suomessa.
Jatkossa rakennukset on rakennettava vähähiilisiksi ja elinkaarikestäviksi
Uudet rakennukset on lain voimaantultua suunniteltava ja rakennettava käyttötarkoitustensa mukaisesti vähähiilisiksi. Uuden rakennuksen hiilijalan- ja hiilikädenjälki on raportoitava ilmastoselvityksessä, eikä uuden rakennuksen hiilijalanjälki saa ylittää käyttötarkoitusluokittain säädettyä raja-arvoa kuin eritystilanteissa. Ilmastoselvitystä ei laadittaisi laajasti korjattavasta rakennuksesta, eikä myöskään muutostöistä tai laajennuksista. Uuden rakennuksen ilmastovaatimukset tulevat voimaan vuoden 2026 alussa. Uuden rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvoihin liittyvää asetusta ei ole vielä annettu.
Hiilijalanjäljen raja-arvovaatimuksen täyttyminen osoitettaisiin jatkossa loppukatselmuksen yhteydessä. Mikäli vähähiilisyyttä arvioidaan kokonaisuudessaan vasta rakentamishankkeen loppusuoralla, ei ympäristön näkökulmasta voida enää millään toimenpiteellä pienentää hankkeen hiilijalanjälkeä. Mikä tahansa toimenpide käytännössä tarkoittaa uusia rakentamisen aikaisia päästöjä, vaikka niillä mahdollisesti pienennettäisiinkin elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä.
- Rakennusvalvonnan tiukat resurssit tuskin mahdollistavat kovin laadukasta vähähiilisyyden ohjausta tai neuvontaa yksittäisessä rakentamishankkeessa, eikä tämä rakennusvalvonnan vastuutehtäviin edes kuulu. Lain tavoitteiden toteutumisen kannalta on välttämätöntä, että rakennushankkeeseen ryhtyvä käyttää hankkeessa alusta alkaen vähähiilisyyden asiantuntijaa, joka osaamisellaan ohjaa koko hankkeen toteutusta aina suunnittelusta valmistumiseen asti. Suunnitteluvaiheessa tehtävillä ratkaisuilla on tutkitusti merkittävin vaikutus rakentamishankkeen vähähiilisyyteen, KOVA ry:n tekninen johtaja Sami Ylenius toteaa.
Uusien rakennusten tulee olla käyttötarkoituksensa edellyttämällä tavalla elinkaariominaisuuksiltaan ekologisia sekä tekniseltä käyttöiältään pitkäikäisiä. Huomiota tulee kiinnittää pohjarakenteiden sekä kantavien rakenteiden kestävyyteen sekä rakennuksen käyttöikään, käytettävyyteen, huollettavuuteen, muunneltavuuteen ja korjattavuuteen. Lisäksi uuden rakennuksen rakennusosien suunnittelussa tulee ottaa huomioon purettavuus sekä rakennusosien uudelleenkäytettävyys. Kiertotalouden tavoitteita tukee rakentamisessa käytettyjen rakennustuotteiden listaaminen ilmastoselvityksen yhteydessä laadittavaan rakennustuoteluetteloon sekä purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys, joka laaditaan jatkossa rakentamis- tai purkamislupaa haettaessa.
Myös uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi sisältää ajatuksen rakennusten vähähiilisyyden arvioinnista. Tähän liittyvää EU-sääntelyä ei vielä ole, mutta direktiiviin sisältyy valta antaa delegoituja säädöksiä kansallista laskentaa varten. Ensimmäinen säädös tullaan saamaan luultavasti jo vuoden 2025 aikana. Direktiivin kansallinen toimeenpano on tehtävä alkukesään 2026 mennessä. On todennäköistä, että direktiivin toimeenpano tulee vaatimaan muutoksia rakennuksen vähähiilisyyden sääntelyyn, ilmastoselvityksen soveltamiseen sekä kansallisen rakentamishankkeen hiilijalanjäljen raja-arvojen määrittelyyn. Sen lisäksi direktiivin toimeenpano edellyttänee raja-arvoihin liittyvien sanktioiden säätämistä, joita ei ole tällä hetkellä säädetty rakentamislaissa.
- Direktiivin toimeenpanon aikataulu huomioiden hiilijalanjäljen raja-arvoa ja ilmastoselvitystä koskevien nykyisten säännösten soveltaminen jäänee hyvin lyhytaikaiseksi. Sääntelyn nopea muuttuminen tulee valitettavasti kuormittamaan rakentamishankkeiden suunnittelijoita ja hidastamaan rakennusvalvontaviranomaisten työskentelyä, Ylenius jatkaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sami Yleniustekninen johtajaKohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry
Puh:044 359 5816sami.ylenius@kovary.fiTietoja julkaisijasta
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry on yleishyödyllisten ja omakustannusperusteella toimivien vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimialajärjestö, joka toimii jäsentensä edunvalvonta-, palvelu- ja yhteistyöjärjestönä. KOVAn jäsenet omistavat normaaleja vuokra-asuntoja, erityisryhmien vuokra-asuntoja tai asumisoikeusasuntoja.
KOVAlla on 136 jäsenyhteisöä. Niiden pysyvässä omistuksessa on yhteensä yli 330 000 vuokra- ja asumisoikeusasuntoa, joissa asuu yli 500 000 henkilöä. KOVAn jäsenet toimivat noin 150 kunnassa. KOVAn jäsenet omistavat noin 85 prosenttia rajoituksenalaisista normaaleista ARA-vuokra-asunnoista, noin 70 prosenttia kaikista rajoituksenalaista ARA-vuokra-asunnoista Suomessa ja noin 85 prosenttia asumisoikeusasunnoista Suomessa. KOVAn jäsenet aloittavat vuonna 2024 yhteensä noin 6 200 kohtuuhintaisen vuokra- ja asumisoikeusasunnon rakennuttamisen.
KOVA edustaa pitkäjänteisiä, pysyviä ja turvallisia vuokra- ja asumisoikeusasuntojen omistajia ja vuokranantajia. KOVA kehittää vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimintaedellytyksiä tekemällä vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöille Suomen parasta edunvalvontaa. KOVAn jäsenistö toimii siten, että pienituloisillakin ihmisillä on varaa laadukkaaseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta KOVA ry
Kommentti: Miksi vapaaehtoiseen energiasopimukseen kannattaa liittyä?18.12.2025 05:30:00 EET | Tiedote
Energiatehokkuussopimuksia on tehty Suomessa jo lähes 30 vuotta, joista 20 vuotta niillä on toimeenpantu EU:n energiatehokkuusdirektiivin vaatimuksia. Vapaaehtoiset sopimukset ovat sopineet suomalaisten tunnolliseen ja tehokkaaseen tapaan toimia ilman raskasta valvontakoneistoa ja sanktioita. Käynnissä olevalla kaudella (2017–2025) mukana on 779 yritystä ja 164 kuntaa/kuntayhtymää, jotka kattavat lähes 60 % Suomen kokonaisenergiankulutuksesta.
KOVA: Erityisryhmien asuntokohteita ei tällä hetkellä juuri suunnitella tai rakenneta16.12.2025 04:30:00 EET | Tiedote
Erityisryhmien asuntokohteita suunnittelee tällä hetkellä vain hyvin harva kohtuuhintainen asuntotoimija. Vain 14 prosenttia asuntotoimijoista kertoo suunnitelleensa uusien erityisryhmien asuntokohteiden rakentamista vuosina 2024–2025. Kohteita suunnitelleista ainoastaan ne toimijat, joille on myönnetty erityisryhmien investointiavustus, ovat pystyneet käynnistämään erityisryhmien asuntokohteen rakentamisen. Investointiavustus on myönnetty harvemmalle kuin joka kymmenelle kohtuuhintaiselle asuntotoimijalle. Tulokset perustuvat Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry:n jäsenilleen tekemään kyselyyn.
Kaksi uutta jäsentä KOVA ry:lle11.12.2025 11:15:00 EET | Tiedote
Kankaanpään Asunnonhankinta Oy ja Kiinteistö Oy Vaalan Niska ovat Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n uusimmat jäsenet. KOVAn hallitus hyväksyi yhtiöt KOVAn jäseniksi tänään.
KOVA: Kohtuuhintaisten asuntojen vuokrien ja käyttövastikkeiden nousu tasaantuu selvästi ensi vuonna10.12.2025 05:30:00 EET | Tiedote
Kohtuuhintaisten asuntojen vuokrien ja käyttövastikkeiden viime vuosina nähty suhteellisen voimakaskin kasvu tasaantuu selvästi vuonna 2026. Valtion tukemien vuokra-asuntojen vuokrat kasvavat koko maassa keskimäärin 1,1 prosenttia. Valtion tukemien erityisryhmien vuokra-asuntojen vuokrat nousevat keskimäärin 2,1 prosenttia. Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeiden keskimääräinen kasvu on 1,7 prosenttia. Luvut perustuvat Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n jäsenyhteisöillään teettämään kyselyyn.
Kommentti: Asuntoyhteisöjen korkotukilainat ja Suomen EDP-velkasuhde vuonna 20254.12.2025 04:30:00 EET | Tiedote
Suomen julkisen sektorin velasta on ollut runsaasti keskustelua syksyn mittaan. Aihe on tärkeä ja Suomen julkisyhteisöjen velan suhde bruttokansantuotteeseen kohosi kesäkuussa ennätyksellisen korkealle, 88,3 prosenttiin. Keskustelussa on aika ajoin vilahtanut myös maininta siitä, että tätä velkasuhdetta on keinotekoisesti kasvatettu valtion tukemaan asumiseen liittyvällä tilastointimuutoksella. Aiheesta tuntuu kuitenkin olevan vaihtelevasti tietoa saatavilla, joten tässä kirjoituksessa avataan hieman tuota muutosta nykytilanteen valossa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme