Kommentti: Rakentamislaki kannustaa edistämään vähähiilisyyttä ja elinkaarikestävyyttä

Jatkossa rakennukset on rakennettava vähähiilisiksi ja elinkaarikestäviksi

Uudet rakennukset on lain voimaantultua suunniteltava ja rakennettava käyttötarkoitustensa mukaisesti vähähiilisiksi. Uuden rakennuksen hiilijalan- ja hiilikädenjälki on raportoitava ilmastoselvityksessä, eikä uuden rakennuksen hiilijalanjälki saa ylittää käyttötarkoitusluokittain säädettyä raja-arvoa kuin eritystilanteissa. Ilmastoselvitystä ei laadittaisi laajasti korjattavasta rakennuksesta, eikä myöskään muutostöistä tai laajennuksista. Uuden rakennuksen ilmastovaatimukset tulevat voimaan vuoden 2026 alussa. Uuden rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvoihin liittyvää asetusta ei ole vielä annettu.

Hiilijalanjäljen raja-arvovaatimuksen täyttyminen osoitettaisiin jatkossa loppukatselmuksen yhteydessä. Mikäli vähähiilisyyttä arvioidaan kokonaisuudessaan vasta rakentamishankkeen loppusuoralla, ei ympäristön näkökulmasta voida enää millään toimenpiteellä pienentää hankkeen hiilijalanjälkeä. Mikä tahansa toimenpide käytännössä tarkoittaa uusia rakentamisen aikaisia päästöjä, vaikka niillä mahdollisesti pienennettäisiinkin elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä.

- Rakennusvalvonnan tiukat resurssit tuskin mahdollistavat kovin laadukasta vähähiilisyyden ohjausta tai neuvontaa yksittäisessä rakentamishankkeessa, eikä tämä rakennusvalvonnan vastuutehtäviin edes kuulu. Lain tavoitteiden toteutumisen kannalta on välttämätöntä, että rakennushankkeeseen ryhtyvä käyttää hankkeessa alusta alkaen vähähiilisyyden asiantuntijaa, joka osaamisellaan ohjaa koko hankkeen toteutusta aina suunnittelusta valmistumiseen asti. Suunnitteluvaiheessa tehtävillä ratkaisuilla on tutkitusti merkittävin vaikutus rakentamishankkeen vähähiilisyyteen, KOVA ry:n tekninen johtaja Sami Ylenius toteaa.

Uusien rakennusten tulee olla käyttötarkoituksensa edellyttämällä tavalla elinkaariominaisuuksiltaan ekologisia sekä tekniseltä käyttöiältään pitkäikäisiä. Huomiota tulee kiinnittää pohjarakenteiden sekä kantavien rakenteiden kestävyyteen sekä rakennuksen käyttöikään, käytettävyyteen, huollettavuuteen, muunneltavuuteen ja korjattavuuteen. Lisäksi uuden rakennuksen rakennusosien suunnittelussa tulee ottaa huomioon purettavuus sekä rakennusosien uudelleenkäytettävyys. Kiertotalouden tavoitteita tukee rakentamisessa käytettyjen rakennustuotteiden listaaminen ilmastoselvityksen yhteydessä laadittavaan rakennustuoteluetteloon sekä purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys, joka laaditaan jatkossa rakentamis- tai purkamislupaa haettaessa.

Myös uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi sisältää ajatuksen rakennusten vähähiilisyyden arvioinnista. Tähän liittyvää EU-sääntelyä ei vielä ole, mutta direktiiviin sisältyy valta antaa delegoituja säädöksiä kansallista laskentaa varten. Ensimmäinen säädös tullaan saamaan luultavasti jo vuoden 2025 aikana. Direktiivin kansallinen toimeenpano on tehtävä alkukesään 2026 mennessä. On todennäköistä, että direktiivin toimeenpano tulee vaatimaan muutoksia rakennuksen vähähiilisyyden sääntelyyn, ilmastoselvityksen soveltamiseen sekä kansallisen rakentamishankkeen hiilijalanjäljen raja-arvojen määrittelyyn. Sen lisäksi direktiivin toimeenpano edellyttänee raja-arvoihin liittyvien sanktioiden säätämistä, joita ei ole tällä hetkellä säädetty rakentamislaissa.

- Direktiivin toimeenpanon aikataulu huomioiden hiilijalanjäljen raja-arvoa ja ilmastoselvitystä koskevien nykyisten säännösten soveltaminen jäänee hyvin lyhytaikaiseksi. Sääntelyn nopea muuttuminen tulee valitettavasti kuormittamaan rakentamishankkeiden suunnittelijoita ja hidastamaan rakennusvalvontaviranomaisten työskentelyä, Ylenius jatkaa.