KOVA ry

Kommentti: Rakentamislaki kannustaa edistämään vähähiilisyyttä ja elinkaarikestävyyttä

Jaa

Uusi rakentamislaki tulee asteittain voimaan 1.1.2025 ja 1.1.2026. Parhaillaan lakiin liittyvä muutosesitys eli niin sanottu korjaussarja on eduskunnan käsittelyssä, ja se hyväksyttäneen äänestyksessä tänään. Uuden rakentamislain tärkeimpinä tavoitteina on hillitä ilmastonmuutosta ja auttaa rakennuksia sopeutumaan sen vaikutuksiin sekä edistää kiertotalouden tavoitteita; lisäksi rakennushankkeiden hallinnollista taakkaa halutaan vähentää erityisesti pienissä hankkeissa. Uusi rakentamislaki lisää myös rakennusalan digitaalisuutta ja yhtenäistää hankkeisiin liittyvää tiedonkäsittelyä koko Suomessa.

Jatkossa rakennukset on rakennettava vähähiilisiksi ja elinkaarikestäviksi

Uudet rakennukset on lain voimaantultua suunniteltava ja rakennettava käyttötarkoitustensa mukaisesti vähähiilisiksi. Uuden rakennuksen hiilijalan- ja hiilikädenjälki on raportoitava ilmastoselvityksessä, eikä uuden rakennuksen hiilijalanjälki saa ylittää käyttötarkoitusluokittain säädettyä raja-arvoa kuin eritystilanteissa. Ilmastoselvitystä ei laadittaisi laajasti korjattavasta rakennuksesta, eikä myöskään muutostöistä tai laajennuksista. Uuden rakennuksen ilmastovaatimukset tulevat voimaan vuoden 2026 alussa. Uuden rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvoihin liittyvää asetusta ei ole vielä annettu.

Hiilijalanjäljen raja-arvovaatimuksen täyttyminen osoitettaisiin jatkossa loppukatselmuksen yhteydessä. Mikäli vähähiilisyyttä arvioidaan kokonaisuudessaan vasta rakentamishankkeen loppusuoralla, ei ympäristön näkökulmasta voida enää millään toimenpiteellä pienentää hankkeen hiilijalanjälkeä. Mikä tahansa toimenpide käytännössä tarkoittaa uusia rakentamisen aikaisia päästöjä, vaikka niillä mahdollisesti pienennettäisiinkin elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä.

- Rakennusvalvonnan tiukat resurssit tuskin mahdollistavat kovin laadukasta vähähiilisyyden ohjausta tai neuvontaa yksittäisessä rakentamishankkeessa, eikä tämä rakennusvalvonnan vastuutehtäviin edes kuulu. Lain tavoitteiden toteutumisen kannalta on välttämätöntä, että rakennushankkeeseen ryhtyvä käyttää hankkeessa alusta alkaen vähähiilisyyden asiantuntijaa, joka osaamisellaan ohjaa koko hankkeen toteutusta aina suunnittelusta valmistumiseen asti. Suunnitteluvaiheessa tehtävillä ratkaisuilla on tutkitusti merkittävin vaikutus rakentamishankkeen vähähiilisyyteen, KOVA ry:n tekninen johtaja Sami Ylenius toteaa.

Uusien rakennusten tulee olla käyttötarkoituksensa edellyttämällä tavalla elinkaariominaisuuksiltaan ekologisia sekä tekniseltä käyttöiältään pitkäikäisiä. Huomiota tulee kiinnittää pohjarakenteiden sekä kantavien rakenteiden kestävyyteen sekä rakennuksen käyttöikään, käytettävyyteen, huollettavuuteen, muunneltavuuteen ja korjattavuuteen. Lisäksi uuden rakennuksen rakennusosien suunnittelussa tulee ottaa huomioon purettavuus sekä rakennusosien uudelleenkäytettävyys. Kiertotalouden tavoitteita tukee rakentamisessa käytettyjen rakennustuotteiden listaaminen ilmastoselvityksen yhteydessä laadittavaan rakennustuoteluetteloon sekä purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys, joka laaditaan jatkossa rakentamis- tai purkamislupaa haettaessa.

Myös uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi sisältää ajatuksen rakennusten vähähiilisyyden arvioinnista. Tähän liittyvää EU-sääntelyä ei vielä ole, mutta direktiiviin sisältyy valta antaa delegoituja säädöksiä kansallista laskentaa varten. Ensimmäinen säädös tullaan saamaan luultavasti jo vuoden 2025 aikana. Direktiivin kansallinen toimeenpano on tehtävä alkukesään 2026 mennessä. On todennäköistä, että direktiivin toimeenpano tulee vaatimaan muutoksia rakennuksen vähähiilisyyden sääntelyyn, ilmastoselvityksen soveltamiseen sekä kansallisen rakentamishankkeen hiilijalanjäljen raja-arvojen määrittelyyn. Sen lisäksi direktiivin toimeenpano edellyttänee raja-arvoihin liittyvien sanktioiden säätämistä, joita ei ole tällä hetkellä säädetty rakentamislaissa.

- Direktiivin toimeenpanon aikataulu huomioiden hiilijalanjäljen raja-arvoa ja ilmastoselvitystä koskevien nykyisten säännösten soveltaminen jäänee hyvin lyhytaikaiseksi. Sääntelyn nopea muuttuminen tulee valitettavasti kuormittamaan rakentamishankkeiden suunnittelijoita ja hidastamaan rakennusvalvontaviranomaisten työskentelyä, Ylenius jatkaa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry on yleishyödyllisten ja omakustannusperusteella toimivien vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimialajärjestö, joka toimii jäsentensä edunvalvonta-, palvelu- ja yhteistyöjärjestönä. KOVAn jäsenet omistavat normaaleja vuokra-asuntoja, erityisryhmien vuokra-asuntoja tai asumisoikeusasuntoja.

KOVAlla on 136 jäsenyhteisöä. Niiden pysyvässä omistuksessa on yhteensä yli 330 000 vuokra- ja asumisoikeusasuntoa, joissa asuu yli 500 000 henkilöä. KOVAn jäsenet toimivat noin 150 kunnassa. KOVAn jäsenet omistavat noin 85 prosenttia rajoituksenalaisista normaaleista ARA-vuokra-asunnoista, noin 70 prosenttia kaikista rajoituksenalaista ARA-vuokra-asunnoista Suomessa ja noin 85 prosenttia asumisoikeusasunnoista Suomessa.  KOVAn jäsenet aloittavat vuonna 2024 yhteensä noin 6 200 kohtuuhintaisen vuokra- ja asumisoikeusasunnon rakennuttamisen.

KOVA edustaa pitkäjänteisiä, pysyviä ja turvallisia vuokra- ja asumisoikeusasuntojen omistajia ja vuokranantajia. KOVA kehittää vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimintaedellytyksiä tekemällä vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöille Suomen parasta edunvalvontaa. KOVAn jäsenistö toimii siten, että pienituloisillakin ihmisillä on varaa laadukkaaseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta KOVA ry

KOVA: Vuokratalo- ja asumisoikeusyhtiöiden kiinteistökannan korjaukset ovat olleet riittäviä viime vuosina, osoittaa tuore selvitys28.1.2025 07:20:00 EET | Tiedote

Vuokratalo- ja asumisoikeusyhtiöt ovat korjanneet asuntokantaansa riittävästi ja korjaustarpeen mukaisesti. Huomioitavaa kuitenkin on, että valtaosassa yhteisöistä on toteutettu lisäksi kohteiden myynti- tai purkutoimenpiteitä, ja nämä ovat olleet korjausten ohella tärkeä keino hallita asuntokannan korjausvelkaa ja -tarvetta.

Kommentti: Ara-vuokrat kasvoivat vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä 4,7 prosenttia – joko voimakkain kasvu on ohitettu?16.1.2025 11:18:56 EET | Tiedote

Tilastokeskuksen tuoreen tilaston mukaan ara-vuokra-asuntojen vuokrat kasvoivat vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä koko maassa keskimäärin 4,7 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna. Edeltävään vuosineljännekseen nähden ara-vuokrat nousivat 0,6 prosenttia, mikä on kolme kymmenystä vähemmän kuin kasvu vuoden toisen ja kolmannen vuosineljänneksen välillä. Keskimääräinen ara-vuokra oli vuoden viimeisellä neljänneksellä 13,17 euroa asuinneliöltä.

KOVA: Työryhmältä mielenkiintoisia ehdotuksia valtion tukeman asuntotuotannon kehittämiseksi15.1.2025 13:55:50 EET | Tiedote

Valtiosihteeri Mika Nykäsen johtama työryhmä julkaisi tänään toimenpidesuosituksensa valtion tukeman asuntotuotannon kehittämiseksi. Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n mielestä työryhmä on saanut aikaan mielenkiintoisia ehdotuksia. Osa työryhmän suosituksista ovat KOVAn mielestä myönteisiä, mutta osa on valitettavasti toimialan kannalta kielteisiä.

KOVA: Kohtuuhintaisissa vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa asuvien asumistyytyväisyys on noussut14.1.2025 09:30:00 EET | Tiedote

Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n jäsenyhteisöiden asukkailta tiedusteltiin lokakuussa 2024 heidän asumistyytyväisyyttään sekä näkemyksiä muun muassa asumisen kohtuuhintaisuudesta. Selvitys järjestettiin yhteistyössä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (Ara) kanssa, ja sen toteutti KTI Kiinteistötieto Oy. Tämä oli järjestyksessään kolmas valtakunnallinen kohtuuhintaisissa asunnoissa asuvien asukastyytyväisyysselvitys, ja ensimmäistä kertaa mukana oli myös asumisoikeusasuntoyhteisöt. Vastauksia selvitykseen tuli yhteensä yli 26 000. Aiemmat selvitykset toteutettiin vuosina 2019 ja 2021.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye