Ostopalvelut vaarantavat hoidon jatkuvuuden ja heikentävät laatua nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluissa
Nuoret saavat hyvin erilaista apua mielenterveys- ja päihdepalveluista eri puolella Suomea. Palveluvalikoimassa ja ikärajoissa on suuria eroja.
Ostopalvelut aiheuttavat merkittäviä kustannuksia, vaarantavat hoidon jatkuvuuden ja heikentävät palvelujen laatua nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Ostopalvelutyöntekijät työskentelevät usein vain lyhyen aikaa samassa yksikössä, jolloin hoitoon tulee tarpeettomia katkoksia eikä potilaiden taustoja välttämättä tunneta.
”Yhdellä nuorella voi pahimmassa tapauksessa olla vuoden aikana yli kymmenen hoitavaa lääkäriä. Potilaat sitoutuvat hoitoon heikommin, jos hoitohenkilökunta vaihtuu jatkuvasti”, johtava tuloksellisuustarkastaja Ville-Veikko Pulkka sanoo.
Työntekijöiden vaihtuminen kuormittaa vakituista henkilöstöä, sillä tilapäistä henkilökuntaa joudutaan jatkuvasti perehdyttämään ja opastamaan. Ostopalvelutyöntekijöille maksetaan myös korkeampaa korvausta työstä, mikä aiheuttaa epätasa-arvoisuuden tunnetta työyhteisössä.
Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) mukaan sosiaali- ja terveysministeriön sekä hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän tulisi varmistaa, että ostopalveluja käytettäessä huolehditaan hoidon jatkuvuudesta, palvelujen laadusta ja kustannusvaikuttavuudesta.
Ikärajat eivät perustu lääketieteelliseen näkemykseen nuoruusiästä
Nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen palveluvalikoimaa ja ikärajoja tulisi yhdenmukaistaa, ja ikärajojen perustua lääketieteelliseen näkemykseen nuoruusiästä. Keväällä 2024 yleisin ikärajaus perustason palveluissa oli 13–18 vuotta ja nuorisopsykiatrisessa erikoissairaanhoidossa 13–17 vuotta.
”Nuoruusiän kehitysvaiheiden katsotaan ajoittuvan ikävuosille 12–22. Jotta palvelut olisivat mahdollisimman vaikuttavia, tulisi ikärajaukset tehdä lääketieteellisin perustein. Näin nuorten ei tarvitsisi siirtyä liian aikaisessa vaiheessa aikuisten palveluihin,” johtava tuloksellisuustarkastaja Ville-Veikko Pulkka sanoo.
Lainsäädännön mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tulisi olla yhdenvertaiset koko maassa. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria nuorten mielenterveys- ja erityisesti päihdepalvelujen sisällössä ja laajuudessa. Nuorisopsykiatrisessa erikoissairaanhoidossa erot näkyvät esimerkiksi hoitoon pääsyn nopeudessa, potilaiden saaman hoidon määrässä ja palvelujen kuormituksessa.
”Alueellinen yhdenvertaisuus ei toteudu tällä hetkellä nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Nuoret saavat hyvin erilaista apua ongelmiinsa Espoossa, Lappeenrannassa ja Oulussa”, VTV:n ylitarkastaja Olli Karsio kertoo.
Valtiontalouden tarkastusvirasto on tarkastanut hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän järjestämiä nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluja. Tarkastuksessa arvioitiin palvelujen toimivuutta saatavuuden, saavutettavuuden ja yhteensovittamisen näkökulmista.
Tutustu julkaisuun: Nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut hyvinvointialueilla
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ville-Veikko PulkkaJohtava tuloksellisuustarkastaja
Puh:040 732 4076etunimi.sukunimi@vtv.fiOlli KarsioYlitarkastaja
Puh:0400 452 761etunimi.sukunimi@vtv.fiValtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) varmistaa, että valtion varoja käytetään eduskunnan osoittamiin kohteisiin tuloksellisesti lakeja ja sääntöjä noudattaen. Lisäksi VTV tukee toiminnallaan läpinäkyvää päätöksentekoa ja demokratiaa.
VTV tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä valvoo finanssipolitiikkaa, puolue- ja vaalirahoitusta ja avoimuusrekisterin käyttöä. VTV on ylin riippumaton tarkastusviranomainen. Se toimii eduskunnan yhteydessä, ja sen asema ja tehtävät on säädetty perustuslaissa.
Statens revisionsverk säkerställer att statens tillgångar används i enlighet med riksdagens beslut, effektivt och med efterlevnad av lagar och regler. Med sin verksamhet stödjer revisionsverket dessutom ett transparent be-slutsfattande och demokrati.
Revisionsverket granskar lagligheten och ändamålsenligheten i skötseln av statsfinanserna, övervakar finanspo-litiken och användningen av öppenhetsregistret samt utövar tillsyn över parti- och valfinansieringen. Revis-ionsverket är den högsta oberoende revisionsmyndigheten. Revisionsverket fungerar i anslutning till riksdagen och dess ställning och uppgifter föreskrivs i grundlagen.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto
Finansieringen av idrottsverksamhet är splittrad och upprätthåller existerande strukturer – knappt något statligt stöd för personer som rör på sig lite18.12.2025 06:55:00 EET | Pressmeddelande
Idrottsfinansieringen styrs av undervisnings- och kulturministeriet på ett mycket ospecificerat sätt och utan strategiska prioriteringar. Basfinansieringen kompletteras med många specialunderstöd, men till exempel medborgare som rör på sig lite förbises nästan helt.
Liikuntarahoitus on pirstaleista ja säilyttävää – vähän liikkuville ei juurikaan valtion tukea18.12.2025 06:55:00 EET | Tiedote
Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa liikuntarahoitusta hyvin väljästi ja vailla strategisia painopisteitä. Perusrahoitusta täydennetään lukuisin erityisavustuksin, mutta esimerkiksi vähän liikkuvat kansalaiset jäävät lähes huomiotta.
Regeringen är på väg att missa sina mål för de offentliga finanserna – ytterligare åtgärder bör bedömas på ett heltäckande sätt17.12.2025 09:59:00 EET | Pressmeddelande
Övervakarna av finanspolitiken vid Statens revisionsverk betonar att de offentliga finanserna bör stärkas långsiktigt på så sätt att metoderna granskas på ett heltäckande sätt. Det parlamentariska avtalet om det nationella finanspolitiska regelverket är ett bra steg framåt.
Hallitus ei ole saavuttamassa julkisen talouden tavoitteitaan – lisätoimia arvioitava kattavasti17.12.2025 09:59:00 EET | Tiedote
Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) finanssipolitiikan valvojat korostavat julkisen talouden vahvistamista pitkäjänteisesti ja keinoja kattavasti tarkastellen. Parlamentaarinen sopu kansallisesta finanssipoliittisesta säännöstöstä on hyvä askel.
De genomsnittliga kampanjkostnaderna ökade i kommunalvalet – 40 procent av den totala finansieringen utgjordes av utomstående bidrag16.12.2025 12:00:00 EET | Pressmeddelande
Samtliga 13 966 redovisningsskyldiga för kommunalvalet i april har lämnat in en lagstadgad redovisning av valfinansieringen. De genomsnittliga kampanjkostnaderna ökade jämfört med kommunalvalet 2021.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme