Työllisten määrän kasvu pääkaupunkiseudulla perustuu pitkälti ulkomaalaistaustaiseen väestöön
Pääkaupunkiseudun asukkaista on ulkomaalaistaustaisia jo useampi kuin joka viides. Suomeen muualta muuttaneiden tilanne työmarkkinoilla on keskimäärin heikompi kuin suomalaistaustaisilla. Silti viime vuosina tapahtunut työllisten määrän kasvu perustuu miltei täysin alueen ulkomaalaistaustaisiin. Monissa ammattiryhmissä Suomeen muuttaneiden antama työpanos on korvaamaton. Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten keskuudessa nuorten naisten tilanne on usein parempi kuin samaan väestöryhmään kuuluvien miesten.

Maahanmuuttajat ja heidän lapsensa muodostavat suuren ja yhä kasvavan osan Espoon, Helsingin ja Vantaan väestöstä. Pääkaupunkiseudulla asui vuoden 2022 lopussa 250 000 ulkomaalaistaustaista henkilöä, joista neljä viidesosaa oli syntynyt ulkomailla. Suomeen muuttaneiden osuus seudun työikäisistä oli jo lähes neljännes. Ulkomaalaistaustaisten väestöosuus oli suurin Vantaalla, 25 prosenttia. Espoossa ulkomaalaistaustaisia oli 22 prosenttia väestöstä ja Helsingissä 19 prosenttia.
Kaupunginkanslian uudessa tutkimuksessa Ulkomaalaistaustaiset pääkaupunkiseudulla: asuminen, työllisyys ja tulot vuonna 2022 käsitellään maahanmuuttajien kotoutumista Espooseen, Helsinkiin ja Vantaalle ja Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten elämäntilannetta.
Katsaus tarjoaa tietoa työllistymisestä, tulotasosta ja asumisen olosuhteista. Tutkimus on jatkoa Helsingin kaupunginkanslian aikaisemmille selvityksille samasta aiheesta.
Monet toimialat ja ammattiryhmät ovat riippuvaisia ulkomaisesta työvoimasta
Pääkaupunkiseudun työllisten ulkomaalaistaustaisten määrä on kasvanut vahvasti. Työllisten määrän kasvu pääkaupunkiseudulla 2000–2022 koostuukin miltei kokonaisuudessaan ulkomaalaistaustaisista työllisistä. Monissa ammattiryhmissä Suomeen muuttaneiden antama työpanos on korvaamaton. Siivousalalla osuus on jo kaksi kolmasosaa alan työllisistä.
Pääkaupunkiseudun maahanmuuttajien työllisyystilanne on yhä keskimäärin huonompi kuin seudun suomalaistaustaisilla asukkailla. Osallistuminen työvoimaan on alemmalla tasolla, työllisyysaste on matalampi ja työttömyysaste korkeampi. Monet työskentelevät vähän osaamista vaativissa tehtävissä. Naisten tilanne on monin paikoin huonompi kuin miesten.
Myönteistä kehitystä tapahtunut erityisesti naisten työllisyydessä
Suomeen muuttaneiden ulkomaalaisten matalampi tulotaso heijastuu heidän asumisen olosuhteisiinsa. Taustalla on myös erilaisia Suomeen jäämisen odotuksia ja kulttuurisia tekijöitä. Kantaväestöön verrattuna selvästi harvempi asuu omistusasunnossa, ja ahtaasti asuminen on yleistä, etenkin lapsiperheissä
– Kuva on kuitenkin moninaistunut. Myönteistä kehitystä on tapahtunut etenkin vaikeasti työllistyvissä ryhmissä, ja erityisesti naisten työllisyydessä. Suomeen muuttaneita työskentelee nykyään paljon myös erityisasiantuntijoina ja asiantuntijoina, ja heitä sijoittuu runsaasti myös esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalveluihin ja informaation ja viestinnän sektorille, kertoo erikoistutkija Pasi Saukkonen Helsingin kaupungilta.
Maahanmuuton toisessa sukupolvessa nuoret naiset pärjäävät miehiä paremmin
Maahanmuuton toiseen sukupolveen kuuluvat nuoret aikuiset pärjäävät koulutuksen, työllisyyden ja tulojen kautta tarkasteltuna elämässä keskimäärin huonommin kuin heidän suomalaistaustaiset ikätoverinsa. Molemmissa väestöryhmissä naisten tilanne näyttää koulutuksen ja työllisyyden osalta paremmalta kuin miesten. Perusasteen jälkeinen tutkinto puuttui vuonna 2022 joka kolmannelta Suomessa syntyneeltä 20–29-vuotiaalta ulkomaalaistaustaiselta mieheltä.
Suomeen muuttaneet ovat epäyhtenäinen ryhmä
Pääkaupunkiseudun ulkomaalaistaustainen väestö on yhä moninaisempaa. Taustamaiden ja kieliryhmien lisäksi joukossa on hyvin erilaisista syistä Suomeen muuttaneita ja erilaisin resurssein ja odotuksin varustettuja muuttajia. Yleistävien päätelmien tekeminen on siksi vaikeaa. Ennen viimeisintä talouden laskusuhdannetta kehitys oli useilla mittareilla mitattuna kuitenkin kaikkineen myönteistä.
Tämä tämä julkaistaan hel.fi-sivustolla myös ruotsiksi ja englanniksi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pasi Saukkonen, erikoistutkija, Helsingin kaupunginkanslia, 040 334 4800, pasi.saukkonen@hel.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kaupunginkanslia on Helsingin kaupungin keskushallintovirasto. Päämäärämme on kaupunki, joka tarjoaa parastaan kaupunkilaisille ja menestyy kiihtyvässä kilpailussa. Uudistamme kaupunkia strategian mukaisesti yhdessä toimialojen kanssa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia
Osallistu Helsingin vanhus- ja vammaisneuvostojen tulevan toiminnan kehittämiseen1.4.2025 08:43:58 EEST | Tiedote
Helsinkiläisten asukkaiden ja järjestöjen näkemykset Helsingin vanhus- ja vammaisneuvostojen toiminnasta kiinnostavat. Huhtikuussa tehdäänkin ehdotuksia tulevien neuvostojen toiminnasta ja kokoonpanosta kyselyjen avulla sekä osallistumalla keskustelutilaisuuksiin.
Pyöräilyn baanaverkkoa täydentävän Mariantunnelin yleissuunnitelma etenee valtuustoon31.3.2025 18:29:20 EEST | Tiedote
Helsingin kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 31. maaliskuuta esittää valtuustolle Mariantunnelin yleissuunnitelman hyväksymistä sekä Mariantunnelin ja Lapinlahdentien baanaverkon osuuden toteuttamista. Kaupunginhallitus hyväksyi osaltaan myös Viikin-Malmin pikaraitiotien yleissuunnitelman.
Pasilaan nousee neljä uutta tornitaloa – kaupunginvaltuusto hyväksyi Keski-Pasilan tornialueen kaavamuutoksen26.3.2025 21:47:16 EET | Tiedote
Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi 26. maaliskuuta kokouksessaan kaavamuutokset Keski-Pasilan tornialueen länsiosaan, Herttoniemen metroaseman kortteleihin sekä Länsi-Pakilan pientaloalueelle.
Helsinki on toteuttanut Kasvun paikka -kaupunkistrategiassa hyvinvointia edistäviä, kaupunkirakennetta kehittäviä ja ilmastonmuutosta hillitseviä tavoitteita25.3.2025 14:02:49 EET | Tiedote
Helsinki on toteuttanut valtuustokaudella 2021–2025 Kasvun paikka -kaupunkistrategiaa. Sosiaali- ja terveyspalveluissa Helsinki on ottanut käyttöön digitaalisia palveluja ja etäpalveluja. Kasvatuksessa ja koulutuksessa Helsinki on saanut nostettua varhaiskasvatuksen osallistumisastetta ja edistänyt lukutaitoa. Helsinki on vahvistanut kulttuuritarjontaa avaamalla Tanssin talon ja edistämällä Arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnittelua. Liikunnan mahdollisuuksia on parannettu muun muassa rakentamalla uusia kuntoportaita ja ulkokuntosaleja.
Helsingin kaupunki ja yritykset haluavat vahvistaa keskustan elinvoimaa ja elämyksellisyyttä yhdessä25.3.2025 13:48:58 EET | Tiedote
Helsingin kaupunki, yritykset ja kiinteistönomistajat ovat entistä kunnianhimoisemmin vahvistamassa keskustan elinvoimaa. Kahden tuoreen selvityksen pohjalta piirtyy kuva tulevaisuuden keskustasta eläväisenä ja houkuttelevana paikkana, jossa on helppo liikkua ja viihtyä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme