Keskuskauppakamari: Liikenteen päästökaupasta merkittävä hinta elinkeinoelämälle ja kotitalouksille – tulot kohdistettava päästövähennysinvestointeihin
20.12.2024 06:55:00 EET | Keskuskauppakamari | Tiedote
Liikenteen päästökauppatulojen on ennakoitu kasvavan lähes miljardiin euroon vuosikymmenen loppuun mennessä. Päästökauppatulot tulee kohdentaa liikenteen käyttövoimasiirtymän nopeuttamiseen, jotta kuljetus- ja liikkumiskustannusten kasvua voidaan välttää, toteaa Keskuskauppakamarin johtava liikenneasiantuntija Hanna Kalenoja.
EU:n päästökauppa laajenee tällä vuosikymmenellä kattamaan lähes koko liikennesektorin. Meriliikenne siirtyy vaiheittain päästökaupan piiriin vuosina 2024–2026 ja myös lentoliikenteen päästökauppa laajenee lähivuosina. Uusi tieliikennesektorille kohdistuva polttoainejakelun päästökauppa alkaa vuonna 2027.
”Päästökauppa nostaa liikenteen kustannuksia, sillä päästökauppa edellyttää päästöoikeuksien ostamista fossiilisista polttoaineista syntyvälle hiilidioksidille. Liikenteen päästökauppatulojen on ennakoitu kasvavan lähes miljardiin euroon vuosikymmenen loppuun mennessä. Ilman liikenteen verotukseen ja maksuihin tehtäviä muutoksia päästökauppa lisää merkittävästi liikenne- ja kuljetuskustannuksia”, sanoo Kalenoja
Suurin osa liikenteen päästökaupan huutokauppatuloista tuloutetaan jäsenmaille. Huutokauppatulot ovat valtion näkökulmasta yleiskatteellisia budjettiin sisällytettäviä tuloja, mutta päästökauppadirektiivi rajaa huutokauppatulojen käyttökohteita. Huutokauppatuloja voi kohdentaa muun muassa liikenteen käyttövoimamurroksen nopeuttamiseen – esimerkiksi ajoneuvojen hankintatukiin ja liikennesektorin lataus- ja jakeluinfrastruktuurin tukitoimiin.
Keskuskauppakamarin esittää, että liikennesektorille kohdistuvan päästökaupan tulojen käytöstä laaditaan yli hallituskausien ulottuva investointiohjelma, joka kohdistetaan ajoneuvokannan uudistamiseen ja liikenteen käyttövoimamurroksen edistämiseen.
“Liikenteen sähköistyminen ja vaihtoehtoisten polttoaineiden yleistyminen tie- ja merikuljetuksissa ja lentoliikenteessä edellyttää suuria investointeja niin ajoneuvokantaan kuin lataus- ja jakeluinfraankin”, toteaa Kalenoja.
Kalenoja huomauttaa, että liikennesektorin hitaasti etenevää käyttövoimamurrosta voitaisiin nopeuttaa huomattavasti pitkäjänteisillä lataus- ja jakeluinfrastruktuuriin ja ajoneuvohankintoihin kohdistuvia verokannusteilla ja investointituilla. Suorien hankinta- ja latausinfratukien lisäksi investointiohjelmaan voitaisiin sisällyttää esimerkiksi kuljetusyrityksille, varustamoille ja satamille suunnattava investointiverohyvitys, jota yritykset voisivat kohdistaa kalustohankintoihin sekä varikkolataus- ja maasähköinvestointeihin.
“Liikennesektorin päästökauppatulot on tärkeää kohdistaa liikenteen päästövähennyksiä tukeviin investointeihin, jotta päästökaupan aiheuttamaa liikenne- ja kuljetuskustannusten kasvua voitaisiin vähentää”, sanoo Kalenoja.
Yhteyshenkilöt
Hanna KalenojaJohtava liikenneasiantuntija
Puh:050 534 4750hanna.kalenoja@chamber.fiTilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Sää lämpenee ja moottoripyörähaaveet heräävät – asiakirjat ja kunto kannattaa tarkistaa huolella ennen kauppoja1.4.2026 10:10:24 EEST | Tiedote
Kevään lähestyessä moottoripyöräkaupoilla käy jälleen vilkas sutina. Keskuskauppakamarin hyväksymä tavarantarkastaja (HTT) Mikko Summa muistuttaa, että innostuksen keskellä ostajan kannattaa pitää mielessä huolellinen valmistautuminen.
Keskuskauppakamari: Kertasatsaus rekrytoivaan koulutukseen vauhdittaisi työllisyyttä ja purkaisi osaajapulaa30.3.2026 06:57:00 EEST | Tiedote
Työttömyyden pitkittyminen Suomessa ei ole vain suhdannekysymys, vaan oire työmarkkinoiden vakavasta kohtaanto-ongelmasta. Keskuskauppakamarin mukaan hallituksen tulevassa kehysriihessä tarvitaan päätöksiä, jotka puuttuvat suoraan työmarkkinoilla vallitsevaan haasteeseen ja vahvistavat työllisyyttä nopeasti ilman pysyvää menolisäystä. Keskuskauppakamari esittää 40 miljoonan euron kertaluontaista lisärahoitusta rekrytoitaviin koulutuksiin tilanteen ratkaisemiseksi.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Kuluttajat vajoavat synkkyyteen27.3.2026 08:48:26 EET | Tiedote
Kotitalouksien luottamus talouteen heikkeni entisestään, selviää Tilastokeskuksen tuoreesta luottamusindikaattorista. Luottamus heikkeni Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan jopa suhteessa helmikuun valmiiksi sysisynkkään lukemaan. ”Tiedot on kerätty maaliskuun kahden ensimmäisen viikon aikana, eli ne heijastelevat yleisen pessimismin lisäksi osittain Iranin sodan alkuvaiheita”, sanoo Appelqvist.
Keskuskauppakamari: EU–Australian kauppasopimus vauhdittaa Euroopan kasvua ja avointa kauppaa24.3.2026 15:38:20 EET | Tiedote
Keskuskauppakamarin mukaan Euroopan unionin ja Australian välinen tuore kauppasopimus on turbulenttisen maailmantilanteen keskellä merkittävä ja tervetullut avaus Euroopan kasvulle ja avoimelle kaupalle. Sopimus parantaa eurooppalaisten yritysten kauppaehtoja jopa miljardilla eurolla vuodessa.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Työmarkkinatrendit vaakasuunnassa – työvoiman kasvu luo potentiaalia24.3.2026 08:55:06 EET | Tiedote
Työmarkkinoilta ei saatu vielä sanottavammin hyviä uutisia helmikuussa. Vuodentakaiseen verrattuna sekä työttömyys että työllisyys olivat plussalla, mutta viime kuukausina työllisyyskehitys on kulkenut vaakasuunnassa. ”Onneksi työttömyyden nousua selittää työvoiman määrän kasvu, ei työllisyyden aleneminen”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme