SDP:n Riitta Mäkinen: Maataloustukien kohdentaminen kohentaisi julkista taloutta ja parantaisi tilojen kannattavuutta
– Maataloustukien kohdentaminen aktiiviviljelyssä oleville pelloille kohentaisi julkista taloutta kymmenillä miljoonilla sekä parantaisi maatalouden kannattavuutta ja huoltovarmuutta, kun maataloustuloa tuottamattomat pellot voitaisiin myydä aktiiviviljelijöille. Samalla lisättäisiin viljelykäyttöön peltoalaa todennäköisesti uusien peltojen raivauskustannuksia edullisemmin ja ilmastoystävällisemmin, ehdottaa valtiovarainvaliokunnan maatalousjaoston jäsen, kansanedustaja Riitta Mäkinen (sd).

Suomessa on nykyään noin 40 000 maatilaa. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan vuonna 2020 yli 13 000 tilalla ei ollut maataloudesta myyntituloja, mutta näistä noin 10 000 on vastaanottanut valtion tai muita tukia yhteensä noin 86 miljoonan euron edestä.
– Luvut ovat hätkähdyttäviä. Kun säästökohteita on etsitty laarien pohjilta asti, ei voida samaan aikaan maksaa maataloustukia tiloille, joilla ei ole myyntituloja maataloudesta. Passiivisten maatilojen tukipolitiikkaa on selvitettävä tarkemmin ja varmistettava, että tuet kohdistuvat tiloille, joilla on aidosti tuloja maataloudesta, korostaa Mäkinen.
Maatalouden kannattavuus on ollut pitkään heikko, maatilojen määrä vähenee noin tuhannen tilan vuosivauhtia ja maatalouden yrittäjätulo jatkaa laskuaan.
– On tärkeää, että hallitus vauhdittaa parlamentaarisen työryhmän ehdotusten toimeenpanoa maatalouden kannattavuuden parantamiseksi. Elintarvikemarkkinavaltuutetun tiedonsaantioikeuksia on parannettu, mutta valtuutettu toimii Ruokaviraston alaisuudessa, jossa taas määrärahat ovat tehtäväkenttään nähden erittäin niukat. Resurssien pitäisi seurata lakisääteisten tehtävien kasvaessa, Mäkinen toteaa. – Elintarvikeviennin lisääminen erityisesti arvonlisän kasvattamisen kautta nostaa sekä kannattavuutta että huoltovarmuutta.
– Hallituksen olisi syytä tehostaa toimiaan kotimaisen maatalouden uudistamiseksi. Tämä tukisi myös huoltovarmuuttamme. Ilmastonäkökohdat on ennemmin tai myöhemmin otettava huomioon, koska maankäyttösektori on EU-tason ilmastotavoitteidemme kannalta huolestuttavassa tilassa. Olisi syytä muodostaa vaalikaudet ylittävä parlamentaarinen käsitys siitä, miten sovitut ilmastotavoitteet aiotaan saavuttaa, koska maatalouden kannattavuuteen vaikuttaa myös vakaa ja ennustettava toimintaympäristö, Mäkinen painottaa.
Yhteyshenkilöt
Riitta MäkinenKansanedustaja
Puh:050 430 2197Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta SDP EDUSKUNTA
Kim Berg vald till vicepresident för Nordiska rådet30.10.2025 15:31:53 EET | Pressmeddelande
Nordiska rådet har valt riksdagsledamot Kim Berg (SDP) till rådets vicepresident. Till president valdes Ville Väyrynen (Saml). Berg fungerar som vicepresident under år 2026, då Finland och Åland är ordförandeland i Nordiska rådet.
Kim Berg Pohjoismaiden neuvoston varapresidentiksi30.10.2025 15:31:53 EET | Tiedote
Pohjoismaiden neuvosto on valinnut kansanedustaja Kim Bergin (SDP) neuvoston varapresidentiksi. Neuvoston presidentiksi valittiin Ville Väyrynen (Kok.). Berg toimii varapresidenttinä vuonna 2026, jolloin Suomi ja Ahvenanmaa ovat Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaa.
SDP:n Aki Lindén: Miten soterahoituksen kriisi ratkaistaan30.10.2025 12:45:24 EET | Tiedote
Keskustelu soterahoituksen riittävyydestä ja eräiden hyvinvointialueiden suoranaisesta kriisistä on käynyt viime päivinä kuumana. Tämä ei ole ihme, sillä yt-neuvotteluja käydään jo 16 alueella 22:sta, ja joillakin niistä on uhattuna satoja työpaikkoja. Irtisanomiset johtaisivat palveluiden rajuun heikentymiseen. Myös poliittinen keskustelu on kiivasta. Hyvinvointialueiden valtionrahoitus muodostaa 30 % valtion vuoden 2026 talousarviosta. Merkittävin yksittäinen syy tilanteeseen on hyvinvointialueiden aloitusvuoden 2023 korkea inflaatio ja muu voimakas kustannustason nousu, joita ei vuonna 2021 säädetyssä hyvinvointialueiden rahoituslaissa voitu ennakoida. Vuoden 2023 kustannukset ylittivät 5 % (1,4 miljardia euroa) alueiden rahoituksen. Tämä toistui lievempänä (1,1 miljardia euroa) vuonna 2024. Tätä ei alueiden enemmistö pysty kuromaan umpeen vuoteen 2026 mennessä, vaikka taloustilanne vuosina 2025 ja 2026 on parempi. Nykyisen hallituksen olisi pitänyt reagoida tähän jo vuonna 2024 pid
Sofia Virta ja Lotta Hamari peräänkuuluttavat pikaista ryhtiliikettä vauvaperheiden tukemiseksi – hyvinvoivat perheet ovat Suomen tulevaisuuden perusta29.10.2025 15:54:00 EET | Tiedote
Eduskunnan turvallisen odotus- ja vauva-ajan edistämisryhmän puheenjohtajat Sofia Virta ja Lotta Hamari muistuttavat, että vauvaperheiden hyvinvointi on yhteiskunnan kestävyyden ja tulevaisuuden kannalta kriittinen kysymys. Hyvinvoivat vauvat ja perheet eivät ole vain yksilön asia vaan kansanterveyden- ja talouden, syntyvyyden ja yhteiskunnan elinvoiman kulmakivi.
Pinja Perholehto (SDP): Sannfinländarna vill ersätta utbildningens och forskningens frihet med identitetspolitik28.10.2025 12:56:00 EET | Pressmeddelande
Nordiska rådet samlas i Stockholm den här veckan. Enligt rådets medlem Pinja Perholehto fortsätter Sannfinländarna där på samma linje som de redan slagit in på i Finland: att montera ned utbildningens och forskningens frihet och ersätta den med identitetspolitiskt nonsens.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme