Lahonkestävän lehtikuusen kysyntä ylittää tarjonnan
Markkinoille tulee vuosittain sahattua lehtikuusta noin 3000 kuutiota, josta puolet jalostetaan sahatavaraksi nurmijärveläisessä Huppusen höyläämössä. Kysyntää lehtikuusesta jalostetulle sahatavaralle olisi moninkertainen määrä niin kotimaassa kuin vientimarkkinoillakin.
– Kun kotimaisen Siperian lehtikuusen kasvu on vuosittain noin 400 tuhatta kuutiota, potentiaalia olisi moninkertaistaa sahatavaran tuotanto, sanoo nurmijärveläinen kolme vuosikymmentä lehtikuusen parissa työskennellyt Olavi Nieminen Metsätila-arviointi O. Nieminen Oy:stä.
Suomessa aloitettiin osin valtion tuella lehtikuusen viljely ja kasvatus noin 60 vuotta sitten, kun haluttiin lahonkestävää puuta markkinoille. Vaikka kyllästystekniikoiden kehittyminen syrjäyttikin lehtikuusen kasvatusinnon, Suomessa on kymmeniä tuhansia hehtaareita viljeltyä, hakkuukypsää lehtikuusta.
– Tuotannon kasvun esteenä on piensahureiden puute, kun isot sahat eivät ota vastaan lehtikuusta. Tiukkasyisenä ja pihkaisena puuna lehtikuusi on vaativa sahattava. Vientimahdollisuuksia olisi Keski-Eurooppaan, joka sekin on käyttänyt aikaisemmin venäläistä lehtikuusta. Mutta siihenkään ei piensahojen kapasiteetti riitä.
Lehtikuusi on luonnon kestopuu
Päätuotteet ovat 32 mm ja 45 mm lankkuja, jotka kuivataan ja höylätään terassilaudoiksi, pitkospuiksi ja muuhun ulko- ja puistorakentamiseen sopiviksi tuotteiksi. – Kysyntä räjähti Venäjän tuonnin loppumisen myötä ja nyt emme ehdi sahat ja höylätä niin paljon kuin olisi kysyntää.
–Me toimitamme tavaraa yksityisille rakentajille, rakennusliikkeille, tukkukaupalle, ja Helsingin kaupungin kaltaisille suurasiakkaille, jotka käyttävät lehtikuusta ulkoilualueiden rakenteissa.
Siperianlehtikuusi on suomalaista laadultaan korkeatasoista lähipuuta, josta valmistettuja tuotteita voi käyttää ilman kyllästysaineita. Voiko ekologisempaa tuotetta olla, kysyy Nieminen.
Lehtikuusen lahon kestävyys perustuu sen pihkaisuuteen. – Erityisesti puun sydänpuusta sahatun tavaran lahon kestävyys on suuri. Mitä vanhempia ja järeämpiä tukit ovat, sitä enemmän sydänpuuta saadaan. Nyt lehtikuusesta menee pintojen lisäksi valitettavan paljon sydänpuutakin energiapuuksi, harmittelee Nieminen.
–Lehtikuusi on nopeakasvuisena puuna hakkuukypsä 50 vuodessa ja sitä voidaan korjata hehtaarilta jopa 300 kuutiota. Nyt istutuksia tehdään enää vähissä määrin. Joillakin alueilla tautikestävällä lehtikuusella korvataan metsätuhojen seurauksena päätehakattuja mänty- tai kuusimetsiä. Sahalla lehtikuusen hinta on ollut nyt hieman alempi kuin mänty- tai kuusitukin, eli vähän alle sata euroa kuutiolta.
Lehtikuusella on LÄHIPUU® merkki
Siperianlehtikuusesta valmistetuilla tuotteilla on LÄHIPUU® on merkki. Merkin omaavat tuotteet ovat sertifioidusta suomalaisesta metsästä, se kertoo pienestä hiilijalanjäljestä ja tuotteet ovat kokonaan suomalaista työtä.
Nieminen vastaa lehtikuusen raaka-aineen hankinnasta, myynnistä ja toimituksista. Lehtikuusen sahauksesta vastaavat yhteistyökumppanit Pentti Huppunen ja Mikko Nieminen, kuivauksen ja höyläyksen hoitaa Jyrki Huppunen.
Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olavi Nieminen, olli@ollinmetsa.fi
Pentti Huppunen, susanna.huppunen@gmail.com
Kuvat
Lisätietoja julkaisijasta
Marjatta ja Eino Kollin Säätiön rahoittama ”Puussa on tulevaisuus” –viestintähanke julkaisee ajankohtaisia metsätaloutta ja sen parissa tehtävää tutkimustyötä koskevia artikkeleita. Säätiö tukee erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä rakentamiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä painottaen erityisesti toimintaa, jolla on elinympäristömme kannalta positiivinen vaikutus pitkällä tähtäimellä. Säätiön toiminnan keskeisiin teemoihin perustuvat artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös www.puussaontulevaisuus.fi ja https://www.kollinsaatio.fi/saatio/ajankohtaista sivustoilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Professori Maarit Kallio: Hakkuurajoitukset johtaisivat merkittävään metsien hakkuuvuotoon ja tulonsiirtoon Euroopasta25.2.2025 10:44:57 EET | Artikkeli
EU:n maankäytölle ja metsätaloudelle asettamien nielutavoitteiden toteutuminen ja biodiversiteettistrategia aiheuttaisi massiivisen hakkuuvuodon EU:sta ulos muihin maihin. – Se merkitsisi valtavaa tulonsiirto EU-maista muualle, mutta lähes olematonta ilmastohyötyä kustannuksiin verrattuna, sanoo metsäekonomian ja -politiikan professori Maarit Kallio Norjan ympäristö- ja biotieteiden NMBU yliopistosta. Kallion mukaan EU:n LULUCF sektorin ilmasto- ja monimuotoisuuslinjauksilla on erittäin suuri vaikutus Euroopan metsätalouteen. – Asetettujen tavoitteiden globaalien seurannaisvaikutusten tarkastelu osoittaa kuitenkin EU:n politiikkakeinojen tehottomuuden käytännössä. –Hakkuuvuotoa EU:sta tapahtuisi maihin, joissa metsäkato on ollut keskimäärin suurempaa, Eurooppaan verrattuna pienempi osa metsistä on sertifioinnin piirissä ja metsähallinto heikompaa. Näissä maissa on Eurooppaan verrattuna suojelualueita keskimäärin vähemmän, uhanalaisten lajien osuus maan lajeista suurempi ja tärkeiden el
Yksityisteillä yli miljardin korjausvelka — Raskaat kuljetukset vaarassa heikon tieverkoston ja siltojen takia18.2.2025 11:48:42 EET | Artikkeli
Metsäkeskuksen Pohjois-Pohjanmaan elinkeinopäällikkö Timo Piston mukaan yksityisteiden huonokuntoiset sillat ja tieverkot uhkaavat raakapuun ja energiapuun kuljetuksia. –Metsäteollisuuden toiminta suoraan sidoksissa tieverkoston kuntoon. Metsäteollisuuden kuljetukset ovat raskaita, ja siltojen ja teiden on kestettävä suuria akseli- ja telipainoja. Jos infrastruktuuri pettää, se rajoittaa metsäteollisuuden toimintaa ja heikentää kilpailukykyä. Vuonna 2022 Venäjän sotatoimien seurauksena Metsäkeskuksessa käynnistettiin Tiesit-hanke puu- ja energiahuollon sekä huoltovarmuuden turvaamiseksi. – Yksityistieverkko on olennainen osa Suomen infrarakennetta, sillä se kattaa noin 80 prosenttia kaikista teistä eli 370 tuhatta kilometriä. Erityisesti metsä- ja maataloussektorit ovat riippuvaisia yksityisteistä ja niiden kunnosta. – Selvityshankkeessa on kartoitettu yksityisteiden kunto noin 230 000 km:n pituudelta sekä yksityistieverkon noin 13 tuhannesta sillasta yli 7000 sillan kunto. Tämänhetkis
Metsäjuristi Laura Harjunpää: Hakkuiden rajoittamisvaateille ei oikeudellisia perusteita— Rajoitusten pelossa tehdään aavistushakkuita10.2.2025 12:31:13 EET | Artikkeli
Metsätalouden juridiikkaan erikoistuneen juristin Laura Harjunpään mukaan poliittisilla perusteilla ei voida rajoittaa metsänhakkuita, koska omaisuudensuoja on turvattu perustuslailla. – Myös Euroopan ihmisoikeussopimuksessa on määritelty ihmisoikeudet ja perusoikeudet, joilla on hyvin vahva lainsäädännöllinen suoja ja asema, joihin kajoamista ei voida tehdä poliittisilla puheilla ja päätöksillä. –Kun viime aikoina on eri tahoilta vaadittu ilmastopolitiikan tavoitteiden saavuttamisen nimissä metsähakkuiden rajoituksia, puhutaan perusoikeuden rajoittamisesta. Täytyy hyvin tarkkaan punnita, miten pitkälle meneviä rajoituksia voidaan tehdä ja millä perusteilla. Metsänomistajat ovat Harjunpään mukaan tilanteesta huolissaan. – Rajoittamista vaativat puheenvuorot avautuvat yksittäisille metsänomistajille pelottavina ja kummallisina. Samaan aikaan kun he kokevat syyllistämistä julkisessa keskustelussa, puheet metsähakkuiden rajoittamisesta vaikuttavat metsänomistajiin siten, että tulee kysymy
Biojalostuksen tutkimustoiminta vahvistuu— Lahdessa kehitetään fossiilisia korvaavia tuotteita7.2.2025 10:13:09 EET | Artikkeli
Marjatta ja Eino Kollin Säätiö 2,5 miljoonan euron lahjoitus LUT-yliopistolle ja LAB-ammattikorkeakoululle vahvistavat biotalouden tutkimustoimintaa ja puutuotealan koulutusta merkittävästi Lahdessa. –Säätiö haluaa edistää metsäbiotalouden uusia mahdollisuuksia puupohjaisten ratkaisujen ja uusiutuvien sähköntuotannon menetelmien tutkimuksessa ja kehittämisessä, sanoo Säätiön asiamies, talousneuvos Esko Kolli. Kollin mukaan metsäpohjaisen biotalouden mahdollisuuksia ei ole aiemmin tunnustettu riittävästi. – Biotalous tukee Suomen ja Euroopan kilpailukykyä sekä vihreää siirtymää. Tavoitteena on, että uudet biotalouden tutkimus ja investointihankkeet saavat jatkossa yksityisen rahoituksen lisäksi tukea myös EU:lta. –Toivottavasti uusi komissio tuo biotalouden kehittämiseen konkretiaa lisäämällä alan T&K rahoitusta sekä tukemalla alan innovatiivisia kehityshankkeita. Tarvitsemme myös kansallisia julkisen vallan panostuksia, koska Suomella on kaikki mahdollisuudet olla metsäpohjaisen biotal
Suometsätieteen professori Annamari Laurén: Suometsien ennallistamisesta ei ilmastohyötyjä28.1.2025 07:40:00 EET | Artikkeli
Suometsätieteen professori Annamari Laurénin mukaan soiden ennallistamisesta ei saada ratkaisuja ilmaston lämpenemiseen. – Soiden ennallistamiseen asetetaan liian suuria odotuksia ilmastotavoitteiden suhteen. Ennallistaminen vaikuttaa ilmastoa lämmittävästi ainakin 100 vuotta, minkä jälkeen se alkaa tuottaa toivottavia tuloksia. Suometsien hiilitasetta on Laurénin mukaan tarkasteltava koko ekosysteeminä mukaan lukien sekä maan, että metsän hiilitase. – Ojitetut suot ovat hiilinieluja, silloin kun soiden puuston kasvu lasketaan mukaan. Jos suo kuivatetaan, maan hiilivarasto vähenee. Jos halutaan viilentää ilmastoa lyhyemmällä kuin sadan vuoden tähtäimellä, niin suometsät kannattaa pitää puustoisena ja kasvamassa ja nostaa pohjaveden pintaa tuotannossa olevissa suometsissä. –Tuottavia metsämaita ei lähtökohtaisesti pitäisi ennallistaa, koska ne ovat puuntuotannollisesti tärkeitä ja toimivat hiilinieluina. Jos ennallistaminen tehdään metsänhoito edellä, niin ei mennä kovasti pieleen. Sell
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme