Kohti valoa – tältä näyttää kuluttajan vuosi 2025
8.1.2025 08:45:00 EET | Danske Bank A/S, Suomen sivuliike | Tiedote
Kotitalouksille raskaiden vuosien jälkeen horisontissa siintää valoa.
Sanotaan, että ennen auringonnousua on synkintä – vuoden 2025 käynnistyessä näyttäisi siltä, että ensimmäiset auringonsäteet kajastavat jo taivaanrannassa. Miltä kuluttajan vuosi 2025 sitten näyttää?
”Horisontissa siintävä talouskasvu helpottaa monen kotitalouden taloushuolia. Suomalaisilla kotitalouksilla on takanaan raskaita vuosia, eikä heikentynyt työllisyystilanne vähennä kuluttajien huolia. Hyvä uutinen on, että viime vuosina huvenneita puskurirahastoja on saatu tämän vuoden aikana osittain rakennettua uudelleen”, sanoo Danske Bankin yksityistalouden ekonomisti Kaisa Kivipelto.
- Rahaa jää enemmän elämiseen, säästöihin tai sijoituksiin
Ansiotason odotetaan hieman nousevan vuoden 2025 aikana palkankorotusten myötä. Samaan aikaan inflaation odotetaan olevan maltillista ja ansiotason nousua hitaampaa, mikä kasvattaa suomalaisten ostovoimaa. EKP jatkaa koronlaskujaan alkusyksyyn saakka, mikä tarkoittaa laskevia euriboreja etenkin alkuvuoden aikana.
Asuntolainan koosta, lyhennystavasta ja pituudesta riippuen suomalaisille asuntovelallisille jää korontarkistusten myötä kuukausittain kymppejä tai satasia enemmän rahaa kulutukseen, säästämiseen tai sijoittamiseen. Kokonaisuudessaan suomalaiset asuntovelalliset maksavat noin 1,5 miljardia euroa vähemmän asuntolainojen korkokuluja.
”Monet suomalaiset painottavat yhä säästöjen kerryttämistä kulutuksen sijaan, mutta esimerkiksi remontointiaikeissa näkyy varovaista nousua. Jos kuluttajien luottamus omaan ja Suomen talouteen vahvistuu, se voi heijastua kasvavana, patoutuneena kysyntänä suurempiin hankintoihin tai vaikkapa oman kodin remontointiin”, sanoo Kivipelto.
- Työllisyydessä suunta on parempaan
Loppuvuotta 2024 leimasi kasvanut työttömyys ja lisääntynyt työttömyyden uhka. Talouskasvun odotetaan vahvistuvan vuoden 2025 aikana, mutta kestää aikaa ennen kuin yritysten rekrytoinnit käynnistyvät toden teolla. Työllisyystilanteen todellista piristymistä voi siis joutua odottamaan vuoden 2025 loppupuoliskolle, mutta suunta on kuitenkin parempaan päin.
”Yrityksille suunnatuissa kyselyissä näkyykin jo pientä nousua rekrytointiaikeissa. Valitettavasti julkisen sektorin työllisyysnäkymät näyttävät yhä heikoilta, ja osalla julkisen sektorin aloilta irtisanotuista työttömyyskorvaukset muuttuvat ansiosidonnaisesta korvauksesta peruspäivärahalle”, sanoo Kivipelto.
- Asuntomarkkinassa nähdään viimein elpymistä ja kodin vaihtaminen helpottuu
Asuntomarkkinoilla nähdään jo valonpilkahduksia, mutta lähtötaso on myös kovin heikko. Asuntokauppojen määrä kasvoi vuoden 2024 aikana vähitellen. Pientä eloa on nähtävissä myös rakennusten aloituksissa sekä rakennusluvissa.
”Asuntojen hinnoissakin on nähtävissä pientä käännettä ylöspäin. Samaan aikaan kuitenkin asunnot ovat yhä hyvin edullisia ansiotasoon nähden – itse asiassa ne ovat olleet näin edullisia ansiotasoon verrattuna viimeksi vuonna 1997. Asuntomarkkinoiden piristyminen ei jakaudu tasaisesti. Muuttotappioalueilla muuttoliike pois pitää jatkossakin hintakehityksen maltillisena”, sanoo Kivipelto.
Korkeat asuntolainojen korot ovat olleet merkittävä jarru asuntomarkkinoille. Vuoden 2025 aikana odotamme kuitenkin kuutta 0,25 prosenttiyksikön koronlaskua EKP:lta, mikä veisi ohjauskoron 1,5 prosentin tasolle. 12 kuukauden euriborissakin odotetaan vielä laskua, mutta etenkin lyhyemmissä euriborkoroissa on laskuvaraa koronlaskujen edetessä. Laskevat korot yhdessä kuluttajien paranevan ostovoiman kanssa luovat edellytykset asuntomarkkinan elpymiselle.
”Riskejä luonnollisesti on aina olemassa. Hallituksen lisääntyvät sopeutustoimet voivat rajoittaa kuluttajien ostovoiman suotuisaa kehitystä. Yhdysvaltojen uuden presidentin toimet voivat lyödä aaltoja Euroopan ja Suomen talouteen saakka. Kuitenkin erityisesti inflaation ja sitä kautta korkotason helpottaminen vaikuttavat suomalaisiin kotitalouksiin sekä Suomen talouden näkymiin merkittävästi. Ne samat tekijät, jotka johtivat viime vuosien talouskurimukseen, tulevat myös viemään suomalaiset kotitaloudet kohti parempia aikoja”, sanoo Kivipelto.
Yhteyshenkilöt
Kaisa KivipeltoYksityistalouden ekonomisti
Puh:050 434 6230kaisa.kivipelto@danskebank.fiMediapuhelin arkisin klo 9–16Viestintä
Puh:050 422 6644Kuvat

Danske Bankista
Danske Bank on Suomen kolmanneksi suurin pankki, joka tarjoaa noin miljoonalle suomalaiselle kotitaloudelle, yritykselle ja instituutiolle palveluita laajan asiantuntemuksen sekä innovatiivisten digitaalisten ratkaisujen avulla. Danske Bank A/S, Suomen sivuliike on osa pohjoismaista Danske Bank -konsernia.
Danske Bank on pohjoismainen yleispankki, jolla on vahvat alueelliset juuret ja tiivis yhteys ympäröivään maailmaan. Danske Bank -konsernin pääkonttori sijaitsee Kööpenhaminassa, ja yhtiön osake on listattu Nasdaq Kööpenhaminassa. danskebank.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Danske Bank A/S, Suomen sivuliike
Olavi Kaskisaari Danske Bankin ekonomistiksi9.9.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Olavi Kaskisaari on aloittanut ekonomistina Danske Bank Suomen tutkimustiimissä. Hän vastaa tehtävässään Suomen makrotalouden seurannasta ja talousennusteista sekä kommentoi jatkossa muun muassa kasvua, työmarkkinoita, investointeja ja julkista taloutta.
Nuoret aikuiset ovat optimistisimpia omasta taloustilanteestaan8.9.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Nuoret aikuiset suhtautuvat säästämiseen ja taloudellisiin puskureihin kunnianhimoisemmin kuin vanhemmat ikäryhmät. Joka toinen nuori on huolissaan tekoälyn mahdollisista negatiivisista vaikutuksista omaan talouteensa seuraavan vuoden aikana. Tiedot käyvät ilmi Danske Bankin teettämästä Taloudellinen mielenrauha 2026 -tutkimuksesta.
Suhdannekatsaus: Suomen talous tarjosi kasvuyllätyksen3.9.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomen talous kasvoi tammi-kesäkuussa 1,4 prosenttia vuoden 2025 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Danske Bank nostaa vuoden 2026 kokonaistuotannon kasvuennustettaan 1,8 prosenttiin (aiempi +1,1 %) ja vuoden 2027 ennustettaan 1,4 prosenttiin (aiempi +0,8 %).
Muistutuskutsu medialle: Danske Bank julkistaa talousennusteensa 3.9.28.8.2026 07:00:00 EEST | Kutsu
Onko Suomi viimein palannut kasvu-uralle? Miksi Lähi-idän pitkittyneen pattitilanteen vaikutukset talouteen ovat jääneet odotettua pienemmiksi? Miten keskuspankit navigoivat hidastuneen inflaation ja vakaan kasvun, mutta pitkittyneen epävarmuuden ristipaineissa? Danske Bank julkaisee torstaina 3.9.2026 uuden Nordic Outlook -raporttinsa, joka sisältää Suomen ja Pohjoismaiden talousennusteiden lisäksi katsauksen maailmantalouden keskeisiin alueisiin. Tervetuloa median etätilaisuuteen torstaina 3.9.2026 klo 11.00–12.00. Tilaisuudessa Danske Bankin ekonomistit esittelevät tuoreet talousennusteet ja raportin tärkeimmät havainnot sekä vastaavat median kysymyksiin. Minna Kuusisto, pääekonomisti: Lähi-idän konfliktin pelättiin suistavan kasvun raiteiltaan – miksi näin ei käynytkään? Kaisa Kivipelto, yksityistalouden ekonomisti: Suomen talousnäkymät – onko Suomi viimein palaamassa vakaasti kasvu-uralle? Antti Ilvonen, seniorianalyytikko: Globaalin teollisuuden vahva vire tukee kasvua, mutta haa
Osakeostot kasvussa – suomalaiset sijoittavat aiempaa rohkeammin myös Helsingin pörssin ulkopuolelle27.8.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Danske Bankin data paljastaa, että suomalaisten osakeostot ovat kasvussa. Kasvua on tapahtunut erityisesti yhdysvaltalaisosakkeissa. Danske Bank laajensi suosittua Säännöllinen Säästäminen -palveluaan myös yhdysvaltalaisiin osakkeisiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme