Revontulien lämpö- ja tuulimittalaitteita Ylläkselle ja Kevolle
Ylläksen Aakenukselle ja Kevolle on tuotu merikontteja, jotka sisältävät huipputeknologiaa revontulien aiheuttamien vaikutusten mittaamiseen. Tammikuussa 2025 laitteiden asennukset viimeistellään, ja mittaukset pääsevät täyteen vauhtiin.

Mittausasemien katolla on läpinäkyvien kupolien suojaamia aukkoja, joista optiset instrumentit näkevät taivaalle. Aiemminkin vastaavia mittauksia on tehty, mutta instrumentit ovat katsoneet vain yhteen kapeaan suuntaan kerrallaan, ja niitä on pitänyt mekaanisesti kääntää eri suuntiin. Ylläksen ja Kevon sekä Ruotsin Abiskon uusilla revontulimittalaitteilla koko taivas mitataan samalla kertaa. ”On kuin silmälaput otettaisiin pois, ja näkökenttä avautuu koko taivaankannelle. Pystymme seuraamaan, mistä ja mihin revontulikaari liikkuu”, kuvailee yliopistotutkija Heikki Vanhamäki Oulun yliopistosta.
Revontulia nähdään nyt ja lähivuosina paljon, aurinkosyklin noin 11 vuoden välein toistuvan aktiivisuusjakson mukaan. Auringosta johtuvat avaruussääilmiöt eivät pelkästään tuota kauniita revontulia, vaan myös aiheuttavat häiriöitä radioyhteyksiin ja satelliittipaikannukseen.
Uudet SDI (Scanning Doppler Imagers) -instrumentit ovat Skandinavian ainoat ja maailmallakin harvinaiset. SDI on instrumentti, joka mittaa revontulien sekä ilmahehkun vihreää ja punaista valoa. Värit kertovat, millä korkeuksilla revontulet ovat. Yleisimpiä, vihreitä revontulia esiintyy noin 110–150 kilometrin korkeudella maanpinnasta ja punaisia noin 220–250 kilometrin korkeudella. Värejä analysoimalla saadaan selville myös ilmakehän lämpötila ja tuulen nopeus revontulien esiintymiskorkeudella. ”Yhdistämällä Aakenuksen, Kevon ja Abiskon SDI-mittalaitteiden mittaukset, saadaan ainutlaatuisen hyvä käsitys siitä, miten yläilmakehän tuulet ja lämpötilat muuttuvat revontulien ja muiden avaruussäähäiriöiden aikana”, professori Anita Aikio kuvaa.
”Revontulien aiheuttama lämpeneminen saa yläilmakehän laajenemaan, jolloin ilman tiheys revontulien yläpuolella kasvaa ja ilmanvastus jarruttaa matalilla kiertoradoilla lentäviä satelliitteja, jolloin ne menettävät korkeutta nopeasti”, selittää Vanhamäki. Suurin osa tiede-, sotilas- ja kaukokartoitussatelliiteista sekä tuhansia Starlink-tietoliikennesatelliitteja liikkuu juuri matalilla, noin 500 kilometrin korkeudessa olevilla kiertoradoilla.
Revontulifysiikan kansainvälinen huippututkimus keskittyy pohjoiseen
”Lappiin nyt asennettavat laitteistot rakentavat osaltaan Fennoskandiaa yhdeksi maailman parhaista paikoista tutkia revontuliin liittyvää hiukkassadetta, yläilmakehän kuumentumista ja tuulia sekä vaikutuksia ilmakehän alempiin kerroksiin", kertoo Aikio, joka johtaa Oulun yliopiston avaruusfysiikan ja tähtitieteen tutkimusyksikköä.
SDI-mittalaitteiden sijoituspaikat on valittu siten, että ne mittaavat samaa aluetta ilmakehästä kuin huippumodernit EISCAT3D-revontulitutkat, jotka aloittavat mittauksensa vuoden 2025 aikana. Yksi kansainvälisen tutkalaitteiston vastaanottimista sijaitsee Suomen Karesuvannossa. Vastaanottimessa on noin 5000 antennielementtiä.
Ylläksen Aakenukselle ja Kevolle sijoitettavat SDI-mittalaitteet on suunniteltu ja rakennettu Alaskan yliopistossa. Oulun yliopiston Sodankylän geofysiikan observatorio on osallistunut mittalaitteiden sijoituspaikan toteutukseen. Suomalaisten ja pohjoismaalaisten mittalaitteiden lisäksi pohjoiseen on tulossa mittalaitteistoja myös esimerkiksi Japanista. Oulun yliopiston kansainvälisten kumppanien kanssa tekemä revontulitutkimus edustaa alansa huippua. Tavoitteena on ymmärtää, miten avaruussääilmiöt vaikuttavat Maan lähiavaruuteen ja yläilmakehään.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anita Aikio, 050 350 0641, anita.aikio@oulu.fi, professori, johtaja avaruusfysiikan ja tähtitieteen tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto
Heikki Vanhamäki, 0504283041, heikki.vanhamaki@oulu.fi, yliopistotutkija, avaruusfysiikan ja tähtitieteen tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto
Leena Hirvonen, 050 527 0561, leena.m.hirvonen@oulu.fi, viestinnän johtava asiantuntija, Oulun yliopisto
Kuvat


Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Oulun yliopiston opiskelijavalinta on valmistunut1.7.2025 05:51:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston opiskelijavalinnan tulokset on julkaistu. Syksyllä 2025 yliopiston suomenkielisissä kandidaatti- ja maisteriohjelmissa aloittaa yli 2700 uutta opiskelijaa.
Kemiallinen vakoilija, ksenon, paljastaa esimerkiksi syöpäsolujen jälkiä – Oulussa kehitettiin uusia työkaluja NMR-signaalin tulkintaan30.6.2025 05:02:00 EEST | Tiedote
Ksenonatomi toimii kuin vakoilija, jonka NMR-signaalissa erottuvat ympäristön pienimmätkin muutokset. Oulun yliopiston NMR-tutkimusyksikössä on kehitetty laskennallisteoreettisia työkaluja, jotka avaavat uusia mahdollisuuksia käyttää ksenonkaasua biosensorina.
Susien pääkallot paljastavat susikannan vaihtuneen Fennoskandiassa25.6.2025 05:04:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijoiden johtama uusi tutkimus on paljastanut silmiinpistäviä muutoksia Suomen, Norjan ja Ruotsin susien kallon muodossa, mikä heijastaa merkittävää susipopulaation vaihtumista 1900-luvulla.
Euroopan suurin magneettisen resonanssin konferenssi kokoaa lähes 700 tutkijaa Ouluun24.6.2025 07:03:00 EEST | Tiedote
Magneettista resonanssia eri aloilla kemiasta lääketieteeseen soveltavia kansainvälisiä asiantuntijoita kokoontuu Ouluun 6.–10.7.2025 EUROMAR-konferenssiin. Lähes 700 osallistujallaan se on yksi suurimmista Oulussa järjestetyistä kansainvälisistä tieteellisistä kokouksista.
Tutkijat kehittävät älykkäitä bioteknologisia ratkaisuja pohjoisista luonnonvaroista24.6.2025 05:50:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston johtama uusi tutkimushanke WaVes – Smart Innovative Biotechnology from Arctic Plant-Derived Waxes and NanoBiomaterials keskittyy hyödyntämään arktisista kasveista, kuten pohjoisista marjoista ja kuusen neulasista, saatavia vaha- ja nanobiomateriaaleja korkeaa lisäarvoa tuottavien bioteknologisten sovellusten kehittämisessä. Tavoitteena on edistää kestävää biotaloutta ja luonnonvarojen vastuullista hyödyntämistä erityisesti pohjoisilla alueilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme