Uuden yrittäjyysohjelman rakennettava kasvukäännettä – EK:n huomio viidessä osa-alueessa

Työ- ja elinkeinoministeriön ohjelmatyö perustuu hallitusohjelman kirjaukseen Suomen yrittäjävetoisten Mittelstand-yritysten (50–500 työntekijää) määrän tuplaamistavoitteesta vuoteen 2030 mennessä.

”Aihe on erittäin tärkeä niin hallituksen onnistumisen kuin koko Suomen kannalta, sillä kasvukäännettä ei ole mahdollista toteuttaa ilman suomalaisen pk-yrityskentän ja yrittäjien vahvaakin vahvempaa panosta”, EK:n Pk-johtaja Petri Vuorio muistuttaa.

”Maailmantalouden piristyminen näkyy jo tunnelin päässä ja tähän kasvuimuun mukaan pääseminen ratkaisee monelta osin Suomen tulevien vuosien kasvunäkymät.”

EK:n mukaan kasvuyrittäjyysohjelmassa ei ole kuitenkaan kyse pelkästään paluusta kasvun tielle, vaan pyrkimyksestä elinkeinorakenteen pysyvään vahvistamiseen. Viennistämme 2/3 syntyy tällä hetkellä yhä ainoastaan noin sadan yrityksen toimesta.

”Viennin kivijalkaa tulee vahvistaa pysyvästi. Mitä enemmän meillä on kilpailukykyisiä yrityksiä, ja mitä laajemmin ne ovat kansainvälistyneitä, sitä parempi Suomen kriisinsietokyky on talouden ja työllisyyden näkökulmasta”, johtava asiantuntija Paavali Kukkonen korostaa.  

EK muistuttaa, että pääosa nettomääräisistä lisätyöpaikoista on viime vuosikymmenen aikana syntynyt Mittelstand-yrityksiin tai sellaisiksi kasvamassa oleviin pk-yrityksiin. EK:n tutkimuksen mukaan juuri yrittäjävetoiset Mittelstand-yritykset ovat keskimääräistä yrityskenttää huomattavasti kasvuhakuisempia ja useammin vientiä harjoittavia. Tällä hetkellä Suomessa on EK:n arvion mukaan kuitenkin vain 1 500 yrittäjävetoista Mittelstand-yritystä.

Pk-yritysten kasvu ja Mittelstand-yrityskokoluokan vahvistaminen ovat esitetyistä syistä johtuen keskeisessä roolissa Suomen talouskasvun ja elinkeinorakenteen vahvistamistoimissa.

”Viimeisenä, muttei vähäisimpänä tekijänä, kasvukäänteen ratkaisee asenne. Tarvitsemme nyt kykyä nähdä mahdollisuuksia, tahtoa kasvaa ja aimo annoksen rohkeutta niin päättäjiltä, hallinnolta, kuin pk-yrityksiltäkin”, Vuorio ja Kukkonen painottavat.

EK kiinnittää erityistä huomiota seuraaviin viiteen kasvuyrittäjyysohjelman osa-alueeseen:

1. Konkretia ja seurattavuus: EK painottaa, että kasvuyrittäjyysohjelman toimenpiteille on määritettävä yrittäjämäiseen tapaan ylihallituskautiset konkreettiset tavoitteet, aikataulut, vastuutahot ja mittarit. Tämä konkretia on ratkaisevaa sekä ohjelman toimeenpanon että yrittäjäkentän sitouttamisen kannalta. Liian monet viime vuosina valmistellut elinkeinopoliittiset ohjelmat ovat jääneet vaille mitattavissa olevaa toteutusta juuri konkretian puutteen vuoksi.
2. Rahoituksen saatavuuden varmistaminen: EK esittää, että TEM:n hallinnonala varmistaa riittävän rahoituksen saatavuuden erityisesti kasvuhakuisille pk-yrityksille. Tiukasta finanssisääntelystä johtuen kasvuyrityskenttään on muodostunut markkinapuutteita, joita tulee verrokkimaiden tapaan kyetä tilkitsemään kasvun edistämiseksi. Nykyisessä niukkuuden ajassa on myös tärkeää, että kotimaan julkiset rahoituslaitokset hyödyntävät tehokkaasti ja systemaattisesti EU-tason rahoitusohjelmia ja tuovat niiden liittymäpinnan kotimaahan pk-yritysten ulottuville.
   
   
3. TKI ja kansainvälistyminen: EK korostaa, että T&K:n 4%:n tavoitteen saavuttaminen edellyttää julkisen rahoituksen kohdentamista yritysvetoisesti ja huomattavasti nykyistä laajemman joukon yrityksiä saamista uudistamaan toimintaansa T&K:n avulla. Tässä onnistumiseksi T&K-rahoitusinstrumentteja, yhteistyömalleja ja toimintatapoja on kehitettävä nykyisestä. Jos T&K-panostukselle asetetuissa kasvutavoitteissa halutaan onnistua, on innovaatioiden, kaupallistamisen ja kansainvälistymisen rahoitukseen myös tehtävä korjausliike ja hyödynnettävä sen vauhdittamisessa myös verohuojennusta. TF-toiminnan kehittämisen lähtökohtana on oltava paremmat palvelut ja mahdollistettava niiden kunnianhimoinen kehittäminen mm. maksullisilla lisäpalveluilla.
   
   
4. Sääntelyn keventäminen: EK esittää, että kasvun pullonkauloja aiheuttavaa pk-yrityksiin kohdistuvaa hallinnollista taakkaa ja raportointivelvoitteita tulee vähentää merkittävästi, jotta yritysten kasvupotentiaali saadaan paremmin hyödynnettyä. Tähän tulee laatia konkreettinen toimeenpanosuunnitelma niin kansallisen kuin EU-sääntelynkin osalta. EU:ssa uuden komission tavoitteena on 35 prosentin vähennys pk-yritysten raportointirasitteiden vähentämiseksi, jolle tasolle rima tulisi asettaa myös Suomessa.
   
   
5. Verotus: Sääntelytaakan ja yritysverotuksen keventämispaineet kohdistuvat Suomeen myös ulkoapäin. Yhdysvaltain tuleva presidentti Donald Trump pitää näitä kahta tekijää kasvuagendansa kärjessä. Myös Saksan tulevien vaalien ennakkosuosikki Friedrich Merz on esittänyt hallinnollisen taakan ja verotuksen keventämisen keskeisimmiksi kasvukeinoiksi vaaliohjelmassaan. Myös Suomessa on kasvava tarve kehittää yrittämisen ja omistamisen verotusta. Verotuksellisen ympäristön on vauhditettava investointeja ja kasvua.

Lisätietoja:
Paavali Kukkonen, johtava asiantuntija, p. 050 566 3455
Petri Vuorio, johtaja, p. 050 323 2979